Määräaikaisen energia-avustuksen (2026-2027) tavoitteena on kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan energiatehokkuutta merkittävästi parantavia korjaustoimia osana remontteja tai erillisinä toimenpiteinä sekä nopeuttaa suunniteltuja hankkeita ja käynnistää kokonaan uusia hankkeita.

Asiantuntijoillamme on homma näpeissään ja kokonaiskuva siitä, minkälaisia mahdollisuuksia taloyhtiöillä tulee olemaan energia-avustuksen saralla.

Mistä tiedän, kannattaako energia-avustusta hakea?

”Lähtökohtana on taloyhtiön energiatehokkuuden parantuminen remontissa. Arvioimme muutosta E-luvulla eli energiatehokkuuden vertailuluvulla. Kannattaa ottaa suoraan yhteys asiantuntijaan, joka osaa arvioida ja laskea, täyttyvätkö avustuskriteerit”, Aku Sarin ja Tuukka Honkavaara IdeaStructurasta sanovat.

”Aiemmassa energia-avustuksessa vertailukohtana on ollut rakennuksen rakentamisajankohdan tai käyttötarkoituksen muutosvuoden mukainen E-luku eli lähtötaso. Tämä on tärkeä lähtökohta, koska rakennusten alkuperäiset lämmitysratkaisut ja tekniset järjestelmät ovat vaihdelleet huomattavasti aikakauden ja sijainnin mukaan. Esimerkiksi vanhemmissa kaupunkikerrostaloissa on voitu siirtyä vesikiertoisen keskuslämmityksen eri lämmöntuotantotavoista nykyiseen kaukolämpöön, kun taas muualla lähtötilanne voi olla esimerkiksi öljy-, sähkö- tai muu rakennusajankohdalle tyypillinen lämmitysratkaisu. Tulevan energia-avustuksen lopullinen vertailulähtökohta varmistuu kuitenkin vasta asetuksen ja hakuohjeiden valmistuttua”, Timo Finnilä Naava Partnersista lisää.

Hakukelpoisuuteen vaikuttaa kolme asiaa, mitkä ne ovat?

”Ensimmäinen kelpoisuusvaatimus on luonnollisesti se, että haettava taloyhtiö kuuluu energia-avustuksen piiriin. Toinen vaatimus täyttyy, kun energiatehokkuus parantuu remontissa riittävästi ja kolmas kriteereistä selätetään sillä, että kustannukset ja asiakirjat ovat vaatimusten mukaisia. Viimeksi mainitusta saamme tarkat tiedot heti energia-asetuksen astuttua voimaan”, Tuukka kertoo.

Entä jos hanke on jo käynnistynyt, voiko avustusta saada silti?

”Tämän hetken tiedon mukaan suunnittelukustannuksista on todettu, että ne korvattaisiin 100-prosenttisesti ja jos ne ovat muodostuneet aikaisintaan 20.4.2026, niihin on mahdollisuus saada taannehtiva avustus. Myös hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt, urakkasopimuksien allekirjoittaminen tai rakennustöiden aloittaminen on tapahtunut aikaisintaan 1.6.2026, on mahdollista saada taannehtivasti avustusta”, Aku sanoo.

Avustus tulee olemaan enintään 4000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.

Energia-avustushakemus, autatteko sen tekemisessä?

”Totta kai, asiantuntijamme auttavat avustushakemuksen tekemisessä. Kiitos vuonna 2022 käytössä olleen energia-avustusohjelman, asia on meille entuudestaan tuttu. Haluan kuitenkin vielä muistuttaa, että avustuksen valmistelu on edelleen kesken, joten odotamme Varkelta, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta, hakuohjeita, jotka saamme heti, kun asetus on hyväksytty, Tuukka toteaa.

Minkälaisiin hankkeisiin on mahdollista saada avustusta?

”Avustuksen saaminen on käytännössä mahdollista, kunhan remontti on tuettavien toimenpiteiden listalla ja parantaa energiatehokkuutta. Välttämättä ei tule mieleen, että tukea voi saada ikkunoiden ja parvekkeiden ovien uusimiseen. Mahdollisten tuettavien toimenpiteiden kirjo on kuitenkin laaja, ja siksi hankkeen hakukelpoisuus kannattaa arvioida tapauskohtaisesti”, Timo sanoo.

”Linjasaneerauksien yhteydessä tehtävät lämmöntalteenottojärjestelmät säästävät merkittävästi lämmitysenergiaa, tätäkään saumaa ei kannata unohtaa”, Aku lisää.

”Etenkin silloin, jos ei ole hakenut aiemmin energia-avustusta, suosittelemme sen jättämistä ammattilaisen tehtäväksi”, asiantuntijat toteavat yhdestä suusta.

Autamme mielellämme

”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme valmiin palvelupolun energia-avustuskokonaisuutta ajatellen, mikä tarkoittaa paljon muutakin kuin hakukelpoisuuden selvittämistä ja avustushakemuksen tekemistä. Kun hanke alkaa olla loppumetreillä, pätevöityneen energiatodistuksen laatijan tulee päivittää energiatodistus ja toimittaa se energiatodistusrekisteriin; ainakin minä toivoisin voivani olla mukana hankkeessa alusta loppuun asti tietääkseni, miten hanke on toteutettu”, Timo sanoo.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Jos sinulle jäi kysyttävää, Aku, Timo ja Tuukka auttavat sinua mielellään. Löydät alta heidän yhteystietonsa.

Aku Sarin, aku.sarin@ideastructura.com, puh. 040 725 8323

Tuukka Honkavaara, tuukka.honkavaara@ideastructura.com, puh. 040 773 7083

Timo.Finnilä, timo.finnila@naavapartners.com, puh. 040 727 1305

The post Tiedätkö, miten sinä voit hyödyntää omissa hankkeissasi energia-avustusta, vai onko hankkeesi ennättänyt jo käynnistyä? appeared first on IdeaStructura.

Tällä kertaa harjoittelijamme olivat miettineet etukäteen kysymyksiä, joihin Jyrki yritti vastata parhaan kykynsä mukaan. “Kysymykset olivat niin hyviä, että ajattelen niihin liittyvien vastauksien pohdintoineen voivan kiinnostaa muitakin”, Jyrki sanoo ja jatkaa “ilmassa oli sopivasti pientä roustauksen makua, mistä nautin aivan erityisesti.”

Onko flat-tyyppisestä organisaatiorakenteesta etua verrattuna perinteisiin organisaatiorakenteisiin?

Idiksen itse -ja yhteisöohjautuvan toimintamallin ajatuksena on, että vastuuta annetaan ja kannetaan laajasti. Vastuuta ei siis keskitetä yksittäisille ihmisille, vaan pyrimme saamaan koko henkilöstömme mukaan. Mielestäni edut ovat nähtävissä käytännön työssä: meillä ei ole vaikeuksia löytää ihmisiä kehityshankkeisiin, parantamaan toimintamalleja tai kehittämään tekniikkaa. Projektitkin löytävät tekijänsä nätisti. Ihmiset ovat aidosti valmiita kehittämään yritystämme.

Pohdiskelen toki kovasti, voisimmeko kasvaa ripeämmin jollain toisella, enemmän hierarkiaan nojaavalla mallilla, mutta esimerkiksi se, että olemme pystyneet kasvamaan läpi kaikkien rakennusalan taantumavuosien, on mielestäni hyvä osoitus siitä, että teemme jotain oikein.

Asiantuntijat ovat fiksua porukkaa, kaikilla on oma panoksensa annettavanaan: heille täytyy vain antaa mahdollisuus. Perinteisissä organisaatioissa vastuu kehityksestä jää liian harvalle.

Mitä konkreettisia kehitystoimenpiteitä on käynnissä juuri nyt?

Tämänhetkisistä kehityskohteista tärkein, ehkä itsestään selvästi, on tekoäly ja sen soveltaminen. Meillä on selkeä tekoälystrategia ja olemme lähteneet toteuttamaan sitä. Lisäksi kehitämme yrityksen jatkuvan parantamisen toimintatapaa, ei vain sanahelinällä vaan luomalla konkreettisia työkaluja, joilla asiantuntijoita kannustetaan hyvään suoritukseen.

Asiantuntija-aloista panostamme tietenkin kovasti teknisiin palveluihimme.

Kuinka tekoäly muuttaa rakennesuunnittelijan työtä seuraavan viiden vuoden aikana?

Tekoälytyökalujen kasvu on niin nopeaa, ettei kukaan varmastikaan täysin tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Mielestäni disruptiivista muutosta ei ole odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta paljon tulee muuttumaan.  

Asiantuntijatyö ei monimutkaistuvassa maailmassa tule katoamaan, mutta sen luonne tulee muuttumaan. On pitkälti yritysten omissa käsissä, miten ne onnistuvat kehittämään rakennesuunnittelua ja kuinka ne pärjäävät kilpailussa.

Tekoäly tuo Idiksen kaltaisille yrityksille käyttöön ennennäkemättömät työkalut. Enää ei tarvitse panostaa miljoonaa euroa, jotta voi luoda Teklan tai muista ohjelmistoista yrityksen tarpeisiin räätälöidyn ohjelmiston. Clauden kaltaisilla työkaluilla on helppo luoda suunnittelua tehostavia tai lisäarvoa tuottavia ohjelmia.

Tulevaisuudessa rakennesuunnittelijan tehtävissä korostuvat vuorovaikutus- ja innovaatiotaidot. Selvää on, että rutiininomaiset tehtävät vähenevät koko ajan. Sitä ne ovat tehneet toki koko ajan, mikä näkyy esimerkiksi piirtäjän ammatin katoamisena.

Mitä piirrettä arvostat eniten työntekijässä?

Tämä on helppo! Arvostan erityisesti asennetta, tietynlaista yrittäjähenkisyyttä ja tavoitehakuisuutta, ja tätä kaikkea tietysti pieni pilke silmäkulmassa ja hymy huulilla.

Miltä IdeaStructura näyttää 10 vuoden kuluttua?

En taida olla enää itse mukana kuvioissa muuten kuin ehkä katseella seuraten. Mutta olen varma, että tällä porukalla IdeaStructura on saavuttanut tavoitteensa olla Suomen paras Kira-alan asiantuntijayritys.

Hieman ehkä omahyväisesti täytyy sanoa, ettemme kyllä ole kovin kaukana tuosta tilanteesta tälläkään hetkellä! Joku voi tietysti kysyä, että millä tätä mitataan. Kokoluokassa emme pärjää isoille eikä ole tarkoituskaan. Kasvussa ja kannattavuudesta pärjäämme hyvin, eikä asiantuntijuudessa meitä päihitä kukaan.

Mikä on haastavin asia toimitusjohtajan työssä?

Haastavinta on ehkä se, etteivät asiat etene aina siinä tahdissa, jossa niiden toivoisi etenevän. Markkinoilla on niin paljon mahdollisuuksia ja se jos mikä tekee kärsimättömäksi. Kasvuasenteen rakentaminen läpi organisaation tuntuu myös joskus haasteelliselta.

Millä tavoilla ja arvoilla johdat tätä yritystä?

Kaikki lähtee ihmisten kunnioittamisesta ja luottamuksesta. Täytyy siis uskoa siihen, että lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät suoriutumaan hyvin ja haluavat tehdä hyvää.

Tärkeitä asioita Idiksen toimintamallissa ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja reiluus. Hyvä yritys ei kuitenkaan rakennu kermakuorrutuksella, vaatimustaso pitää olla kova ja tavoitteet korkealla.

The post Helsingin toimiston kesäharjoittelijat laittoivat toimitusjohtajan pieneen roustiin appeared first on IdeaStructura.

Kloorianisoleihin liittyviä hajuongelmia on pidetty yhtenä vaikeimmista korjattavista ongelmista. ”Hajuongelmien korjaaminen ei ole kuitenkaan mahdotonta: korjaustavan valinta on tehtävä kohdekohtaisesti, huolellisesti harkiten ja käyttöikätavoite huomioiden”, juuri Sisäilmastoseminaarissa aiheesta esityksen pitänyt Hannanoora Junttila sanoo.

Kloorifenolipohjaiset puunsuoja-aineet

Suomessa käytettiin erityisesti 1930–1980-luvuilla kloorifenolipohjaisia puunsuoja-aineita mm. sahatavarassa ja kutterinlastueristeessä, minkä takia kloorianisolit aiheuttavat edelleen lukuisissa rakennuksissa epämiellyttävää hajuhaittaa.

Pentakloorifenolipohjaisten puunsuoja-aineiden valmistusta ja käyttöä on rajoitettu Suomessa lainsäädännöllä vuodesta 1993 alkaen, ja niiden käyttö ja valmistus kiellettiin vuonna 2000.

Kloorianisolit

Kloorianisolit ovat mikrobien tuottamia haihtuvia yhdisteitä: niitä syntyy, kun mikrobit hajottavat kloorifenoleilla kyllästettyä puumateriaalia.

”Kloorifenoleilla käsitelty puu aiheuttaa jo itsessään hajua, mutta kloorifenolien reagoitua kosteuden ja mikrobien aineenvaihduntaprosessin kanssa, ilmaan muodostuu helposti haihtuvia kloorianisolipäästöjä, joiden hajukynnys on todella matala, jopa alle 10 ng/m³. Homemainen haju tarttuu helposti muihin rakennusmateriaaleihin ja irtaimistoon, kuten tekstiileihin, paperimateriaaliin ja huonekaluihin”, Hannanoora kertoo.

Huonosti tunnettu ongelman aiheuttaja

Kloorianisoleille tyypillisen hajun tulkittiin pitkään olevan seurausta rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioista, mikä saattoi johtaa väärin kohdennettuihin ja epäonnistuneisiin korjauksiin.

”Hajuongelma on edelleen huonosti tunnettu, vaikka nykyisin ilma- ja materiaalinäytteistä on mahdollista selvittää, esiintyykö rakennuksen ilmassa tai rakennusmateriaaleissa kloorianisoleja. Tutkimukset tehdään laboratoriossa kaasukromatografi-massaspektrometrin avulla”, Hannanoora sanoo.

Aistinvaraisesti viitteitä kloorianisolien esiintymisestä voi saada keräämällä pienen määrän haisevaksi epäiltävää materiaalia tiiviisti suljettavaan muovipussiin, minkä jälkeen pussi siirretään toiseen rakennukseen. ”Kokemuksemme mukaan selvästi aistittava kloorianisolien haju tunkeutuu huoneenlämmössä tavanomaisen polyeteenistä (LD-PE) valmistetun muovipussin läpi jo muutamassa tunnissa levittäen sisäilmaan hometta muistuttavaa hajua”, Hannanoora lisää.

Korjausmenetelmät

Suurin osa korjausmenetelmistä on samankaltaisia kuin muidenkin kosteusvaurioiden ja muista epäpuhtauksista aiheutuvien sisäilmaongelmien korjaamisessa.

”Rakennuksesta voidaan poistaa hajun lähde tai hajun sisäilmaan kulkeutumista voidaan rajoittaa hajun lähdettä poistamatta. Kahden tai useamman eri korjausmenetelmän yhdistäminen on useimmiten suositeltavaa, kohteesta toki riippuen. Kevyempiä toimenpiteitä voidaan tehdä myös rakennuksen käyttöä turvaavina tilapäiskorjauksina ennen mahdollista mittavampaa ja kalliimpaa rakenteiden uusimista tai rakennuksen käytöstä luopumista”, Hannanoora sanoo.

Ei otsonointia, ei desinfiointiaineita

Otsonointi ja desinfiointiaineiden käyttö eivät ole kloorianisolien tapauksessa toimivia korjausmenetelmiä: otsoni ei tunkeudu koviin ja rakenteiden sisällä oleviin materiaaleihin, ja desinfiointiaineet sisältävät runsaasti vettä ja mahdollisesti liuottimia, jotka voivat nopeuttaa puurakenteissa olevien kloorifenolien hajoamista kloorianisoleiksi ja siten vain pahentaa hajuongelmaa.

Ovatko kloorianisolit terveydelle haitallisia?

Pentakloorifenolin on todettu olevan haitallista ihmisen terveydelle, mutta sen sijaan kloorianisolien terveysvaikutuksista on tehty hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia. Kloorianisolien suurin haitta on nykytiedon valossa niiden haju, joka ei välttämättä ole terveydelle haitallista. Suomessa kloorianisolipäästöjen sisäilmavaikutuksia ei ole erityisesti tutkittu, eikä sisäilman kloorianisolipitoisuuksille ole asetettu virallisia raja-arvoja.

Suomen terveydensuojelulaissa (763/1994) katsotaan häiritsevän hajun itsessään olevan mahdollinen terveyshaitta asuintiloissa.

Kokemusta kloorianisolien aiheuttamien ongelmien tutkimuksista ja korjauksista

IdeaStructura on teettänyt vuosina 2017 ja 2024 opinnäytetyöt kloorianisoleista. Niissä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisten asiantuntijahaastatteluiden (Suomi, Ruotsi ja Saksa) ja pienimuotoisen kokeellisen osuuden avulla kloorianisoleista aiheutuvia sisäilmahaittoja sekä ko. yhdisteitä sisältävien rakenteiden vaihtoehtoisia korjausmenetelmiä.

Meille on kertynyt kokemusta kloorianisolien aiheuttamista ongelmista monissa tutkimus- ja korjauskohteissamme.

Jos sinulle jäi kysyttävää

Hannanoora Junttila ja Julia Björkman vastaavat mielellään lisäkysymyksiisi, löydät alta heidän yhteystietonsa.

hannanoora.junttila@ideastructura.com

puh. 040 077 4108

julia.bjorkman@ideastructura.com

puh. 045 326 9799

The post Huonosti tunnettu sisäilmaongelman aiheuttaja: kloorianisolit appeared first on IdeaStructura.

”Olemme saaneet olla mukana monissa hankkeissa, joissa on arvioitu esimerkiksi tiilien, tiilimuurausten, kuparikattojen tai muiden rakennusosien uudelleenkäyttöä”, IdeaStructuran kiertotalousasiantuntijat, diplomi-insinööri Jenni Malinen ja rakennusarkkitehti Mikko Korhonen, kertovat.

Korjausrakentamisen asiantuntijoina meillä on tavoitteena löytää ratkaisut ensisijaisesti rakennuksen korjaamiseen niin, että sen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää, mutta nykykäytännöillä purettavankaan rakennuksen elinkaaren ei tarvitse loppua purkuun: suurin osa purettavien rakennuksien rakennusosista ja -materiaaleista voitaisiin uudelleenkäyttää tai kierrättää. Uudelleenkäyttö ja materiaalien kierrätys vähentävät merkittävästi jätteen käsittelystä ja uudisrakentamisesta aiheutuvia päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

”Tästä näkökulmasta olisi hyvä, jos uudisrakennusten suunnittelussakin rakenteet ja materiaalit suunniteltaisiin lähtökohtaisesti niin, että rakennusosat voitaisiin yhä helpommin huoltaa, korjata, uudelleenkäyttää ja lopuksi kierrättää”, Jenni ja Mikko sanovat.

”Pyrimme löytämään korjauskohteidenkin purkutöistä rakennusosat ja materiaalit, joita voidaan irrottaa ehjänä ja käyttää uudelleen joko samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa. Tämä on ollut käytäntö ja arkipäivää erityisesti suojelukohteissa jo pitkään. Näistä kohteista saatua käytännön kokemusta hyödynnämme nyt muissakin hankkeissa, joissa on tavoitteena mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset”, Jenni kertoo.

Helsingin kaupungin pilottihanke

IdeaStructura on mukana Helsingin kaupungin kiertotalous- ja uudelleenkäyttöhankkeessa: kyseessä on elinkaarensa lopussa oleva Kannelmäen peruskoulu, joka sijaitsee Runonlaulajantiellä. Hanke on Helsingin kaupungin yksi uudelleenkäytön pilottihankkeista.

Rakennus puretaan tulevan kesän aikana, mutta udelleenkäyttöaspektin vuoksi kohteessa tehdään vertailuja ehjänä irrottamisen tavoista vielä ennen varsinaista purkamista. Nämä vertailut tehdään laadunvarmistusmielessä, jotta uudelleen käytettävien osien kunto ja laatu voidaan varmistaa.

”Olemme tehneet kohteen purkukartoituksen ja uudelleenkäyttöselvityksen, jotta olemme pystyneet selvittämään konkreettisesti, mitä rakennusosia voidaan uudelleenkäyttää samalla tontilla, mutta hieman eri kohtaan rakennettavaan uuteen koulurakennukseen. IdeaStructura vastaa tontille tulevan uuden koulurakennuksen rakennesuunnittelusta, mikä on luonnollisesti iso etu uudelleenkäytön tavoitteiden saavuttamiselle: purkukartoituksesta saatu tieto kulkee saman toimiston sisällä uudisrakennuksen rakennesuunnittelijoille ja luoviakin ideoita voidaan pallotella yhdessä”, Mikko sanoo.

Mukana Ympäristöministeriön EU-rahoitteisessa Vähähiilisen rakennetun ympäristön -ohjelmassa

Ympäristöministeriön ohjelman tavoitteena on vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien tuotteiden, teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehitystä ja leviämistä.

IdeaStructuran tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla arvioidaan rakenteiden ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökelpoisuutta. ”On tärkeää luoda sujuva prosessi ja kustannustehokkaita tapoja kelpoisuuden arviointiin hankkeiden eri vaiheissa. Uudelleenkäyttö on vielä alkutekijöissään, eivätkä tekniikat ole vielä kehittyneet kustannustehokkaiksi. Esimerkiksi purku-, ehjänä irrotus- ja logistiikkakustannukset nousevat helposti vielä liian korkeiksi. Alalla onkin melkoinen kehitystarve, jotta uudelleenkäyttö saataisiin houkuttelevaksi myös kustannusnäkökulmasta”, Jyrki Jalli, IdeaStructuran toimitusjohtaja sanoo.

Jenni ja Mikko toimivat aktiivisesti hankkeessa: he osallistuivat maaliskuun loppupuolella ympäristöministeriön tilaisuuteen, jossa he esittelivät kehityshankettaan ja tapasivat joukon uudelleenkäyttöön vihkiytyneitä kollegoja. ”On mahtavaa saada tukea ohjelmasta, jotta pääsemme vauhdittamaan rakennusosien uudelleenkäyttöä hankkeissa. Nyt jos koskaan on tärkeää saada olla mukana luomassa uudelleenkäytön käytänteitä”, Jenni ja Mikko toteavat.

”Tällä hetkellä tavoitteenamme on löytää rakennushankkeita, joissa voisimme koeponnistaa luomamme prosessin mukaisen toimintatavan ja saada siitä tietenkin tuloksia. Olisi hienoa, jos saisimme siirrettyä purettavasta rakennuksesta uuteen rakennukseen jonkin merkittävän rakennusosan, kuten kantavan rakenteen”, kiertotalousasiantuntijamme innostuvat kertomaan.

Kuka voi toimia uudelleenkäyttöasiantuntijana

Tuotekelpoisuuden arviointi on asia, joka puhuttaa rakennusosien uudelleenkäytössä. ”Pystymme hyödyntämään olemassa olevaa osaamistamme: korjausrakentamisen asiantuntijoillamme on erinomainen kompetenssi arvioida rakennusosien uudelleenkäyttöä, ja myös kantavien rakenteiden uudelleenkäyttöä. Kun on esimerkiksi rakennusalan insinöörin, diplomi-insinöörin tai arkkitehdin loppututkinto ja reippaasti työkokemusta korjausrakennesuunnittelusta ja kuntotutkimuksista, on varmuudella kompetentti arvioimaan rakennusosien uudelleenkäyttöä, kuten myös tekemään purkukartoituksia ja -suunnitelmia”, Mikko summaa.

Onko vähähiilinen rakentaminen automaattisesti kallista

”Olen törmännyt monesti kustannuskysymykseen ja melkeinpä vastaukseenkin: usein ajatellaan, että vähähiilinen rakentaminen olisi automaattisesti kallista. Asia ei ole itsestään selvä, eikä myöskään mustavalkoinen. Meidän pitää katsoa hinnan lisäksi myös päästöjä, ja kustannuslaskelmia tehdessä pitää huomioida, minkälaiselle aikavälille laskelmia tehdään ja mitkä ovat päästölaskentaan vaikuttavia tekijöitä”, Mikko pohtii.

”Huomioitava on myös se, että esimerkiksi uudelleenkäytön näkökulmasta pelkästään vähähiilisyys ei ole päätavoitteena vaan pyrkimyksenä on erityisesti säästää luonnonvaroja ja materiaaleja, mikä on jo itsessään ympäristötavoitteiden kannalta tärkeää. Meidän tavoitteenamme on tuoda oma asiantuntemuksemme mukaan talkoisiin myös kustannusnäkökulmasta: autamme asiakasta etsimään hankkeissaan juuri ne kustannustehokkaimmat uudelleenkäytön ratkaisut, joita kannattaa edistää, ja sen jälkeen kustannustehokkaimmat toimintatavat, joilla uudelleenkäyttö toteutetaan”, Jenni ja Mikko toteavat.

Innostusta ilmassa

Jenni ja Mikko kannustavat kaikkia ideastructuralaisia uudelleenkäyttöön ja muistuttavat korjausrakennepuolen suunnittelijoita siitä, että he jos ketkä ovat valmiita uudelleenkäytön asiantuntijoita.

”On ollut hienoa seurata, kuinka suunnittelijamme huomioivat korjausrakennuskohteissa uudelleenkäyttöpotentiaalin. Teot saattavat tuntua tässä vaiheessa pieniltä, mutta haluamme olla edelläkävijä rakentamisen ympäristövaikutusten minimoimisessa ja olemalla nyt aktiivisesti mukana, varmistamme sen, että olemme kehityksen aallonharjalla”, Mikko sanoo.

The post Rakentamisen kiertotalous: rakennusosien uudelleenkäyttö appeared first on IdeaStructura.

Ullakkoasunnot eroavat huomattavasti tavanomaisista kerrostaloasunnoista: ullakkoasunnoille ominaiset piirteet, kuten vinot kattomuodot, vanhat hormirakenteet ja avoimet pohjaratkaisut tekevät ullakkoasunnoista persoonallisia ja uniikkeja, mutta myös haastavia rakennuskohteita. Tutustumme tässä jutussa hieman ullakkorakentamisen historiaan ja kysymyksiin, jotka saattavat askarruttaa ullakkohankkeeseen ryhtyvää taloyhtiötä. 

Ullakkorakentaminen on yleistynyt suomalaisissa kaupungeissa viime vuosikymmeninä. Helsingin kantakaupungin asuinrakennuksiin on rakennettu ullakkoasuntoja aktiivisesti 1980-luvulta alkaen kaupungin aloitettua ullakkorakentamisen mahdollisuuksien kartoittamisen yhtenä ratkaisuna keskustan tyhjenemisen hillitsemiseksi.

Asuinhuoneistoista toimistoja -trendi

Yksi merkittävä kantakaupunkia tyhjentävä tekijä oli konttoristuminen: asuinhuoneistojen muuttaminen toimistotiloiksi oli jokseenkin hallitsematon ilmiö, joka sai alkunsa 1960-luvun loppupuolella. Löytyipä Helsingistä jopa piilokonttoreita, luvatta kantakaupungin asuntoihin tehtyjä toimistoja.

Konttoristumisen pelättiin lisäävän yksityisautoilua, ja lisääntyneen liikenteen ajateltiin vaikuttavan negatiivisesti kantakaupungin vetovoimaan asuinalueena.

1970-luvulla hyväksytyn yleiskaavan ja osayleiskaavan tarkoituksena oli luoda edellytykset sille, että keskusta säilyisi ensisijaisesti asuinalueena.

Asumistapojen muututtua erilaiset sekundääritilat, kuten ullakko-, halko- ja koksivarastot olivat jääneet käyttöä vaille oleviksi tiloiksi: pyrkimyksenä olikin kannustaa taloyhtiöitä kunnostamaan sekundääritilojaan asumiskäyttöön ja siinä samassa parantamaan muutoinkin asumisolosuhteitaan.

Ullakkorakentamisesta tehtiin kahden kauppa

Kaupunki myönsi lisärakennusoikeutta kantakaupungin taloyhtiöiden ullakkotiloihin, jos taloyhtiöt sitoutuivat parantamaan tontin viihtyvyyttä esimerkiksi kunnostamalla asukkaiden yleisessä käytössä olevia tiloja, kuten pihoja. Tämä käytäntö on edelleenkin voimassa: Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ullakkoasuntoja koskevassa menettelytapaohjeessa taloyhtiöitä edellytetään tekemään lisärakennusoikeuden vastineena tarpeellisia parannuksia kaikkien asukkaiden käytössä oleviin yhteisiin tiloihin.

Mistä tiedän, onko ullakollemme piilotettu varallisuutta? 

”Kannattaa tehdä hankeselvitys, jossa selvitetään ullakon potentiaali. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiantuntija tulee ullakolle tekemään havaintoja, mittauksia ja tarvittaessa tutkimuksiakin. Selvitettävää on yllättävän paljon, mm. se, kuinka paljon huoneistoneliöitä ullakolta on mahdollista saada, onko ullakkotila riittävän korkuinen, minkälaisia olemassa olevat rakenteet ja hormit ovat, mitkä ovat kaavarajoitukset, minkälainen ikkuna-aukotuksesta tulisi, hissit – voidaanko hissikuilua jatkaa ullakolle asti, voidaanko porrashuonetta jatkaa ullakolle, ja jos voidaan, niin mistä kohtaa porrashuoneen nosto on rakennusteknisesti mahdollista, talotekniikkavaraukset, vai onko talotekniikkavaraukset tehty jo linjasaneerauksen yhteydessä. Aikamoinen liuta asioita, mutta nuo asiat selviävät hankeselvityksessä”, kertoo rakennusarkkitehti Elina Huhtamäki IdeaStructuran Helsingin toimistosta.

Taloyhtiön rooli ullakkohankkeessa

Taloyhtiöissä mietitään usein, mikä sen rooli on isoissa korjaushankkeissa? Kuka laatii rakennuslupamateriaalin? Myydäänkö ullakko raakatilana vai ei? Minkä kokoisia asuntoja kannattaisi suunnitella?

”Kylmän ullakkotilan muuttaminen asunnoiksi on ilman muuta iso korjaushanke – kaikkinensa pitkä ja kallis sellainen, mutta kannattaa muistaa, että onnistuneen hankkeen lopputuote, ullakkoasunnot, hyödyttävät koko taloyhtiötä; palataan tähän aspektiin tuonnempana. Useimmiten maallikoista koostuva taloyhtiö ei voi selvitä tuon kokoluokan erityisosaamista vaativasta hankkeesta yksin. Ullakkohankkeessa taloyhtiön pääasialliset tehtävät liittyvätkin päätöksentekoon ja asiantuntijoiden palkkaamiseen. Asiantuntijoiden tehtävänä on auttaa taloyhtiötä selviytymään maaliin, ja rakentaa sellainen vuoropuhelu taloyhtiön, asiantuntijoiden ja tekijöiden välille, että hanke voi edetä onnistuneesti”, Elina sanoo.

Lue lisää: As Oy Kotikonnun ullakkohanke

Ullakkohankkeen vaikutukset asumiseen

”On tavattoman tärkeää saada koko taloyhtiö mukaan vuoropuheluun jo ullakkohankkeen valmisteluvaiheessa. Suositeltavaa on, että taloyhtiössä pidettäisiin infotilaisuuksia jo ullakkohanketta valmisteltaessa. Ullakkohankkeen sisältö, sen tuomat edut ja haasteet kannattaa käydä läpi yhdessä koko taloyhtiön kanssa viimeistään ennen yhtiökokousta, jossa päätetään ullakkohankkeeseen ryhtymisestä ja merkintäoikeusesisopimuksesta. Ullakkohanke kun sisältää aika ajoin meteliä, hissien käyttörajoituksia, pölyä – ylipäätään asumishaittaa, niin onhan se selvää, että näistä asioista on hyvä keskustella etukäteen. Infotilaisuudessa kannattaa kertoa myös ns. kompensaatiotöistä, esimerkiksi pihan tai kenties hissien uusimisesta. Ullakkorakentaminen tuo taloyhtiön jokaiselle asukkaalle juuri näiden kompensaatiotöiden myötä konkreettista hyötyä ja iloakin. Ja infotilaisuuksiin kannattaa ottaa mukaan ullakkorakentamisen asiantuntijoita, jotka pystyvät vastaamaan asukkaita askarruttaviin kysymyksiin”, Elina toteaa.

 Ullakkohankkeessa tarvitaan monenlaista osaamista

Ullakkohankkeet ovat pää- ja rakennussuunnittelutehtävien osalta yleensä poikkeuksellisen vaativia: suunnittelijoilta edellytetään korjausrakentamiskokemuksen lisäksi rakennushistoriallista tietämystä sekä kykyä soveltaa tietojaan poikkeuksellisen vaativissa asuinrakentamisen suunnittelutehtävissä.

”Sen lisäksi, että suunnittelijoiden ja tekijöiden tulee olla päteviä, ullakkohankkeeseen tarvitaan myös projektipäällikkö: hän on paljon vartijana ja johtaa hanketta. Projektipäällikkö voi periaatteessa toki olla vaikkapa taloyhtiön hallituksen jäsen tai isännöitsijä, mutta nykypäivänä korjaushankkeet, kuten ullakkorakentaminen, on vaativaa, ja juuri siksi projektipäälliköksi kannattaa valita rakennuttajakonsultti”, Elina sanoo.

Tarvitaan tiimi, ja sitoutunut sellainen

Rakennuttajakonsultti tuo hankkeelle lisäarvoa hankkeen alusta alkaen. Tarvittavien lähtötietojen selvittäminen, hankkeen laadukas kilpailuttaminen sekä tarjous- ja sopimusneuvottelut luovat pohjan onnistuneelle ullakkohankkeelle.

On tärkeää, että hankkeeseen saadaan sitoutunut tiimi, joka kykenee hyvään yhteistyöhön, sillä ullakkohanke edellyttää sujuvaa vuoropuhelua niin ullakkourakoitsijan/merkitsijän, suunnittelijoiden, valvojien, hallituksen kuin projektinjohdonkin kanssa. Ullakkohankkeen aikana projektipäällikkö varmistaa yhteistyössä valvojien kanssa, että projekti etenee aikataulussa ja sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Valvojalla on tärkeä rooli ullakkohankkeissa

Valvojan roolia ei sovi unohtaa ullakkohankkeissa: valvoja edustaa taloyhtiötä ja valvoo, että urakka toteutetaan suunnitelmien mukaisesti hyvällä laatutasolla. Ullakkohankkeessa tulee tyypillisesti yllätyksiä, joihin myös valvojien tulee reagoida ketterästi.

Valvojat, suunnittelijat ja ullakkourakoitsija ratkovat yhteistyössä mm. mahdolliset suunnitelmamuutostarpeet, joita hankkeen aikana usein ilmenee. Valvontakäynneistä laaditut valvontamuistiot samalla dokumentoivat hankkeen kaaren alusta loppuun, mikä auttaa myös hallitusta hahmottamaan hankkeen etenemistä.

Miten taloyhtiö hyötyy ullakkohankkeesta?

Elinan mainitsemat kompensaatiotyöt eli asumisviihtyvyyttä parantavat työt, kuten sauna-, pesula-, harraste- tai kokoontumistilojen rakentaminen tai kunnostaminen hyödyttävät kaikkia talon asukkaita. Samoin myös pihan käytettävyyden parantaminen esimerkiksi istutuksin, pinnoituksen uusiminen tai oleskelualueiden uusiminen. Taloyhtiöt tekevät siis kompensaatiotöitä nimenomaan ullakkohankkeiden yhteydessä.

Taloyhtiön näkökulmasta ullakkorakennushanke on oiva keino hankkia lisäpääomaa, jolla voi rahoittaa esimerkiksi perusparannushankkeita. Samalla rakentamisen myötä täysin tuottamaton ullakkotila saadaan tuottavaksi, kun yhtiöön tulee lisää vastikkeenmaksajia.

Ullakkohankkeissa uusitaan myös talon vesikatto, jolloin osakkaat säästävät useita satoja tuhansia euroja, kun he eivät joudu maksamaan vesikaton uusimista itse.

Ullakkotilat ovat useimmiten kylmiä tiloja. Kun kylmät tilat muutetaan asunnoiksi, ylimmän kerroksen energiatehokkuus paranee tietenkin oleellisesti.

Kuka ostaa yleensä taloyhtiötä rakennusoikeiden?

Useimmiten ullakkoasuntojen merkitsijä on ulkopuolinen investori, joka ostaa taloyhtiöltä rakennusoikeuden ja rakentaa omalla kustannuksellaan asunnot merkintähintaa vastaan.

Taloyhtiö voi olla myös itse uusien asuntojen rakentaja, mutta se on harvinaisempaa: taloyhtiön tarkoitus on lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan omistaa ja hallita rakennusta asuntoineen; yhtiön ei välttämättä kannata ottaa rakennushankkeen riskiä ja perustajaosakkaan vastuuta kontolleen.

Milloin ullakkohanke kannattaisi toteuttaa?

”Jos taloyhtiötä kiinnostaa ullakon potentiaali, kannattaa taloyhtiön ehdottomasti teettää hankeselvitys viimeistään siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä suunnitellaan linjasaneerausta. Linjasaneerauksen yhteydessä on luontevaa rakentaa talotekniikkavaraukset ullakolle mahdollista ullakkorakentamista silmällä pitäen. Toinen otollinen ajankohta on periodi, jolloin vanha vesikatto on saavuttamassa tiensä pään. Käytännössä ullakkohankkeita toteutetaan toki myös muina ajankohtina, mutta edellä mainittuina hetkinä ilmassa olisi todella paljon synenergiaa: talotekniikkavaraukset saadaan tehtyä luontevasti linjasaneerauksen yhteydessä, ja vesikatto saadaan uusittua samassa yhteydessä ullakkorakentamisen kanssa ”, Elina toteaa.

Ullakkorakentaminen on vaativa taitolaji

Ullakkorakentaminen kasvattaa parhaimmillaan merkittävästi taloyhtiön arvoa ja nostaa samalla asuntojen hintoja. Innovatiivisilla asumisratkaisuilla saadaan aikaan uniikkeja ja persoonallisia uusia koteja. Ullakkorakentaminen on vaativaa, ja siihen sisältyy usein yllätyksiä ja riskejä: taloyhtiöiden onkin syytä panostaa hankkeessa tarvittavien asiantuntijoiden käyttöön jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien, jotta vältyttäisiin ei-toivotuilta yllätyksiltä.

Ullakkorakentamisen vaiheet pähkinänkuoressa

Hankeselvitys

Ennen kuin taloyhtiö aloittaa ullakkorakentamisen edistämisen, yhtiön on syytä teettää hankeselvitys. Selvityksen tekee useimmiten rakennusinsinööri: tuon selvityksen perusteella yhtiö saa tietoa siitä, onko ullakkorakentaminen ylipäätään kiinteistössä mahdollista ja millaista hyötyä hankkeella on mahdollista saavuttaa.

Ullakon rakennettavuusselvitys

Siinä vaiheessa, kun taloyhtiö on tehnyt päätöksen ullakkohankkeen valmisteluun ryhtymisestä, pääsuunnittelija, joka on pääsääntöisesti arkkitehti, laatii suunnitelmaluonnokset ja ullakon rakennettavuusselvityksen. Pääsuunnittelija käsittelee suunnitelmaluonnokset ja rakennettavuusselvityksen rakennusvalvonnan ullakkotyöryhmän kanssa, joka antaa suunnitelmiin kommenttinsa ja mahdolliset kehitysehdotuksensa. Suunnitelmaluonnoksia jatkotyöstetään siihen saakka, että ullakkotyöryhmä on valmis puoltamaan varsinaisen rakennuslupasuunnittelun aloitusta.

Ullakon merkintäoikeiden kilpailutus ja rakennuslupasuunnitelmien laadinta

Ullakon merkintäoikeus voidaan kilpailuttaa jo rakennettavuusselvityksen ja alustavien luonnossuunnitelmien pohjalta. Taloyhtiö voi myös halutessaan työstää rakennuslupasuunnitelmat valmiiksi ja kilpailuttaa merkintäoikeuden rakennuslupasuunnitelmien pohjalta. Jos merkitsijä tulee mukaan jo luonnossuunnitelmavaiheen jälkeen, pystyy merkitsijä osallistumaan lupasuunnitteluun ja tuomaan esille myynnin kannalta olennaisia näkökulmia. Mikäli merkintäoikeus kilpailutetaan rakennuslupasuunnitelmien ja mahdollisesti jo myönnetyn rakennusluvan pohjalta, etuna on se, ettei hanke kariudu lupakysymyksien takia.

Tarjousten selonotto- ja sopimusneuvottelut

Kun hanke on kilpailutettu ja potentiaalisimmat merkitsijäkandidaatit on saatu valikoitua, on aika käydä tarjousta tarkentavat neuvottelut. Neuvotteluissa käydään läpi mm. mahdolliset urakkarajapinnat, tarkennukset tarjoussisältöön sekä työmaan toteutukseen liittyviä asioita. Sopimusneuvotteluissa sovitaan esi- ja merkintäsopimuksen ehdoista.

Ylimääräinen yhtiökokous tekee päätöksen hankkeeseen ryhtymisestä

Kun tarjousasioista sekä esi- ja merkintäsopimuksen ehdoista on päästy yhteisymmärrykseen, on aika pitää yhtiökokous, jossa taloyhtiö päättää hankkeeseen ryhtymisestä. Ennen yhtiökokousta on hyvä pitää yhteinen infotilaisuus ullakkohankkeesta koko taloyhtiölle, jotta päätöksenteolle on olemassa hyvät lähtökohdat.

Kompensaatiotyöt ja niiden valmistelu

Kun yhtiökokous on antanut ullakkohankkeelle ja sen edellyttämille kompensaatiotöille hyväksyntänsä, on aika aloittaa kompensaatiourakoiden valmistelut. Kompensaatiotöihin liittyen käydään läpi tilaajan tavoitteet, rakennusvalvonnan edellytykset, laaditaan tarvittavat suunnitelmat sekä kilpailutetaan hankkeet. Kompensaatiohankkeet käsitellään usein omassa ylimääräisessä yhtiökokouksessaan.

Työmaan aloitus

Kun rakennuslupa on saatu ja se on lainvoimainen, taloyhtiö ja merkitsijä allekirjoittavat merkintäsopimuksen, jonka jälkeen työmaan valmistelut ja rakentaminen alkaa.

Kiinnostuitko ullakkorakentamisesta? Ota yhteyttä ja selvitetään yhdessä ullakkonne potentiaali!

Elina Huhtamäki, Aku Hänninen ja Viktor Setälä vastaavat mielellään ullakkorakentamiseen liittyviin kysymyksiisi.

elina. huhtamaki (at)idestructura.com, puh. 050 442 0638

aku.hanninen(at)ideastructura.com, puh. 040 725 8323

viktor.setala(at)ideastructura.com, puh. 050 552 3305

The post Ullakkojen potentiaali hyötykäyttöön appeared first on IdeaStructura.

Kuva kuntotutkijan ammatista kirkastuu diplomi-insinööri Hannanoora Junttilaa haastatellessa: kuntotutkija pääsee tekemään aikamatkoja eri vuosikymmenille tai jopa -sadoille. – Minua on aina kiinnostanut talot ja rakentamisen historia. Olen saanut kuntotutkimuksia tehdessä käsiini välillä yli satavuotiaita rakennuspiirustuksia: ne ovat kuin taideteoksia mustekynällä kaunokirjoitettuine teksteineen ja kauniine värityksineen. Välillä piirustusten joukosta on löytynyt rakennuttajan ja suunnittelijan kirjeenvaihtoakin, Hannanoora innostuu kertomaan.

Hannanoora oli vastavalmistunut DI, kun hän aloitti työnteon IdeaStructuran Kokkolan toimistossa seitsemän vuotta sitten. Hän oli toimiston neljäs työntekijä. – Pääsin heti kuntotutkimuskeikoille mukaan, ja sain toimia Jukan ja muiden kokeneempien kollegoiden tutkimusapulaisena. He opettivat, miten erilaisia mittalaitteita käytetään, tutkimusraportteja kirjoitetaan ja jonkin ajan kuluttua sainkin sitten ihka ensimmäisen ja oman pienen kuntotutkimusprojektin hoidettavakseni. Vuodet IdeaStructurassa ovat opettaneet paljon, mutta myös sen, että aina voi oppia lisää.

Kokkolan toimisto on kasvanut ja kehittynyt mukavasti, työntekijöitä on jo 15, ja viime syksystä lähtien Hannanoora on vastannut siellä sisäilma- ja kuntotutkimusprojektien vetämisestä.

Ilman huolella tehtyä kuntotutkimusta ei voi suunnitella

Korjaushankkeiden suunnitteleminen ei ole mahdollista ilman lähtötietoja. Hyvin ja huolella tehdyn kuntotutkimuksen avulla saadaan kerättyä oikeat lähtötiedot, jotka takaavat myös suunnittelun onnistumisen, ja sen, että hanketta pystytään ylipäätään viemään järkevästi eteenpäin. Ja toisinpäin: suurpiirteisesti tehty kuntotutkimus voi viedä korjaushanketta väärään suuntaan ja aiheuttaa tarpeetonta ylikorjaamista, joka on kallista, ja lisäksi hankematkan varrella voi ilmetä ikäviä työn aikaisia yllätyksiä.

– Kuntotutkimukset ovat parhaimmillaan salapoliisin työtä, pyrimme löytämään rakennuksen olennaiset ongelmat, epäkohdat ja vauriot – helppoa se ei aina ole, mutta työ on taatusti mielenkiintoista, eikä kahta samanlaista työpäivää ole.

Monipuolinen työnkuva

Kuntotutkija käyttää kentällä ollessaan paljon teknisiä laitteita: yksinkertaisimmillaan vasaraa, ja toisessa ääripäässä moninaisia mittauslaitteita, kameroita, droneja, ja porakoneenkin on hyvä pysyä kädessä, kun rakenteista tarvitaan esimerkiksi näytteitä betonin laboratoriotutkimuksia varten. – Ala on hyvin poikkitieteellinen, työ on kaikkinensa erittäin laaja-alaista: ns. kammiosuunnittelija ei tässä hommassa pärjää. Meillä ei ole apuna kaikenkattavaa kuntotutkijan oppikirjaa, työn oppii lopulta käytännössä. Tutkimuksien lisäksi työ pitää sisällään laskemista, piirtämistä, raporttien kirjoittamista, viestintää, eikä ihmissuhdetaidoistakaan ole lainkaan haittaa.

Materiaaliosaaminen on kuntotutkimuksen keskiössä

Materiaalilähtökohtaisesti kuntotutkimukset voidaan jakaa betonirakenteiden, rapattujen rakenteiden, tiilirakenteiden ja puurakenteiden kuntotutkimuksiin.

– Tutkijan rooliin sisältyykin materiaalitekninen osaaminen: tutkijan pitää ymmärtää, miten eri materiaalit käyttäytyvät, mitkä niiden ominaisuudet ovat, missä elinkaaren vaiheessa mikäkin rakenne on – ylikorjaamisen välttämiseksi halutaan monesti selvittää korjauskohteen mahdollinen jäljellä oleva käyttöikä.

Puurakentamisen yleistyessä ja nykyaikaisen puurakentamisen tapoja vasta haettaessa tutkittavaa ja korjattavaa tulee riittämään myöskin tällä saralla. Paraskaan kuntotutkija ei voi hallita kaikkia osa-alueita, ja siksi kuntotutkijat voivatkin erikoistua eri osa-alueille.

Kuntotutkimuksia tehdessä tarvitaan paljon rakennusfysikaalista osaamista

Kuntotutkimuksia voidaan luokitella myös rakennustyypin perusteella. Kouluissa ja päiväkodeissa pitää kiinnittää huomioita aivan erilaisiin asioihin kuin esimerkiksi toimistorakennuksissa, uimahalleissa tai kylpylöissä, jotka ovat rakennusfysikaalisesti erittäin haastavia kohteita. – Rakennusfysiikan osaaminen kulkeekin kauniisti käsi kädessä kuntotutkimusosaamisen kanssa. Kuntotutkimukset ovat yksi rakennusfysikaalisen osaamisen alue.

IdeaStructurassa kuntotutkijat ja rakennusfyysikot tekevät tiiviisti yhteistyötä keskenään. – Kukaan ei ole seppä syntyessään; me olemme panostaneet mentorointiin, jotta vasta uransa alkutaipaleella olevat työntekijämme saavat kysellä ja pallotella asioita kokeneempien kollegojensa kanssa – tämä koskee tietenkin myös kuntotutkijoitamme.

Kuntotutkija ei ole koskaan täysin oppinut

Kuntotutkijan ammatti on kaikkea muuta kuin kapean sektorin asiantuntijatyötä. Olemme puhuneet Hannanooran kanssa eri rakennusmateriaaleista ja rakennustyypeistä – nyt onkin luontevaa pohtia, minkälaisia erityyppisiä kuntotutkimuksia yleensä tehdään. Tyypillisiä kuntotutkimuskohteita ovat rakennusten julkisivut, vesikatot, kantavat rakenteet, kuten myös sisäilman laatu, samoin kuin rakennusten kosteusvauriot.

Maallikkohaastattelijakin alkaa hahmottaa, miksi kuntotutkijasta ei voi tulla koskaan täysin oppinutta. Ja on helppo ymmärtää, miksi kokeneet asiantuntijat IdeaStructurassa sanovat, että asiantuntijatyö kuntotutkijana on oiva, ja ehkä jopa ainoa tie kartuttaa korjausrakentamisosaamistaan, koska kuntotutkimuksissa pääsee tutustumaan konkreettisesti vanhoihin rakennustekniikoihin, materiaaleihin ja vauriomekanismeihin, ja siinä sivussa myös vanhoihin rakennusmääräyksiin ja suunnitteluohjeisiin.

Kuntotutkija on kuin löytöretkeilijä

Historia kiinnostaa meistä monia – tuon kiinnostuksen pystyy yhdistämään kuntotukijan ammattiin. – Kuntotutkimukset ovat avanneet minulle aivan uudella tavalla esimerkiksi oman kotipaikkani, Kokkolan historiaa: olen kuin löytöretkeilijä varsinkin vanhimmissa kuntotutkimuskohteissa. Toisinaan tulee pohdittua myös tutkimieni rakennusten tekohetken historiaa ja vaikkapa sitä, minkälaisia ihmisiä rakennuksissa on kauan sitten asunut tai työskennellyt.

Kunnolliseen kuntotutkimukseen satsaaminen kannattaa aina

Puhuttaessa korjausrakentamisesta todetaan toistuvasti, kuinka hankkeissa on ilmennyt yllätyksiä, kustannukset ovat ylittyneet tai aikataulut ovat paukkuneet. – Oikeastaan mitään sellaista ei ole, käytännössä on vain vajaaksi jätettyjä kuntotutkimuksia tai tietoisesti otettuja riskejä. Tästäkin syystä tiedän tekeväni merkityksellistä asiantuntijan työtä.

Työskentely kuntotutkijana avaa myös muita uraovia

Kuntotutkimustoiminta avaa polun korjausrakentamisen asiantuntijaksi, kuntotutkija voi siirtyä myöhemmin esimerkiksi korjauskohteiden rakennesuunnittelijaksi tai valvojaksi. – Menestyminen korjauskohteiden rakennesuunnittelijana on paljon helpompaa, kun taustalla on ymmärrys vanhoista rakennuksista ja niiden rakentamistavoista.

– Koen tekeväni merkityksellistä työtä, koska sillä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Iloa tuottaa myös se, kun tietää, että huolella tehdyn kuntotutkimuksen avulla hankkeessa vältytään vääriltä tai ylimääräisiltä korjauksilta, toisin sanoen säästetään hyvinkin paljon rahaa.

Hannanooran tapa ottaa uusi projekti haltuun

Hannanoora oli valmistautunut haastatteluun hyvin: hän lähetti jutun kirjoittajalle ennen haastattelua sähköpostin, jossa hän kertoi ajatuksistaan asiantuntijatyöstä ja kuntotutkimuksista.

Juttua olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta nyt on aika kiittää Hannanooraa haastattelusta ja päättää juttu IdeaStructuran teknologiajohtajan sanoihin. – Hannanooran työskentelyä on ilo seurata: hän saa järjestelmällisyydellään ja ihailtavan objektiivisella asiantuntijuudellaan homman kuin homman tuntumaan helpolta. Hannanoora on useimmiten ratkaissut asiakkaan ongelman ainakin puoliksi pelkästään lähtötietoja kerätessään ja analysoidessaan, innostuu Jukka Huttunen kehumaan kollegaansa.

Lue lisää palveluistamme: Kuntotutkimukset ja Sisäilmapalvelut

The post Kuntotutkimus avaa mahdollisuuksia appeared first on IdeaStructura.

Funktionalismin aikakauden myötä 1930-luvulla tasakatoista tuli uuden arkkitehtuurin tavaramerkki. Tasakatot levisivät kaikkialle Eurooppaan, myös meille Suomeen. Bitumin puute vähensi tasakattojen rakentamista 1940-luvulla: tilalle tulivat pulpetti-, auma- ja satulakatot pitkine räystäineen. Tasakattojen aika koitti uudestaan 1970-luvulla. Kysymme nyt IdeaStructuran asiantuntijoilta, Jukka Huttuselta ja Jyrki Jallilta, miksi tasakattoihin suhtaudutaan vieläkin melko negatiivisesti ja miksi tarvitsemme tasakattoja. Jukka ja Jyrki innostuvat pohtimaan myös tasakattojen tärkeää roolia ilmastonmuutostalkoissa.

Ymmärtääksemme paremmin, mistä tasakattojen huono maine johtuu, on tarpeen kurkistaa puolen vuosisadan taakse, jolloin monien pientalojen kattorakenteet toteutettiin tasakattorakenteina. 1970-luvulla tasakatot vedeneristettiin pääsääntöisesti puhalletusta bitumista valmistetulla juuttikankaan tai lasikuituhuovan sisältävällä bitumikermillä, joka oli materiaalina hyvin jäykkä ja kylmässä hauras.

”Auringon paiste nostaa tumman bitumikermin lämpötilaa huomattavan korkeaksi, jolloin bitumikermi pehmenee, laajenee ja alkaa liikkua. Kylmät lämpötilat taas korostavat bitumikermin haurasta rakennetta: pakkanen ja erityisesti katteeseen kiinnittyneen jään lämpöliikkeet aiheuttavat helposti bitumikermiin repeämiä ja halkeamia. Puhalletun bitumikermin jäykkä rakenne ja lämpötilamuutokset ovat huono yhdistelmä: seurauksena on vedeneristyskerroksen muodonmuutoksia ja ennen pitkää vaurioita”, Jukka kertoo.

Bitumikermin peittona käytettiin singelikiviä

Bitumin heikkoa UV-säteilyn kestokykyä pyrittiin parantamaan peittämällä bitumikermi ns. singelikivillä. Ajatuksena oli, että singelikivet suojaisivat bitumia auringon paahteelta, jonka tiedettiin aiheuttavan bitumiin halkeamia. ”Tarkoitus oli hyvä, mutta singelikivien käytöstä syntyi valitettavasti myös ongelmia: kivet painuivat vedeneristyskerrokseen heikentäen sen käyttöikää ja huollettavuutta. Puhalletun bitumikermin saumat olivat myös ongelmallisia, koska saumojen tartuntaominaisuudet ja säänkestävyysominaisuudet olivat heikkoja”, sanoo Jyrki.

Nykyaikaiset vedeneristysmateriaalit ovat pitkäikäisiä

Vedeneristys tehdään nykyisin pintasirotteellisilla polyesterikankaan sisältävillä modifioiduilla kermeillä, kumibitumikermeillä, polymeerivedeneristystuotteilla, PVC-katteella jne. Edellä mainitut materiaalit kestävät hyvin säärasitusta, jäätymis-sulamissyklejä ja ne kestävät muutoinkin rasitusta paremmin kuin vanhat bitumikermit.

Tasakattonimikkeen voisi oikeastaan unohtaa

”On selvää, että tasakatot kärsivät vanhasta historiastaan, mutta tämän voisi ehkä jo unohtaa: nykyisin rakennettavat tasakatot ovat oikein hyviä ja toimivia rakenteita, ja toimivat siinä missä muutkin kattorakenteet. Itse asiassa tasakatoista ei enää pitäisi oikeastaan edes puhua tasakattonimityksellä, koska kattoja ei rakenneta täysin ilman kallistuksia, kuten niitä tehtiin 1970-luvun alussa – kyse on sisäpuolisella sadevedenpoistolla varustetuista loivista katoista”, Jukka ja Jyrki täsmentävät.

Harjakatoissakin on omat haasteensa

On myös tilanteita, joissa tasakatto on ainoa järkevä katon toteutustapa; esimerkiksi laajarunkoista tai korkeaa rakennusta on vaikea kuvitella rakennettavan muuna kuin tasakattorakenteisena kattona. ”Laajan ja monimuotoisen harjakaton tapauksessa syntyy väkisinkin monenlaisia sadevedenpoiston ja lumen kannalta hankalia sisäjiirejä ja yksityiskohtia. Useassa isommassa rakennuksessa alun perin haaveiltu varmatoiminen ja selkeä harjakatto onkin käytännössä tarkoittanut melkoista vuoristoa lumisine kuruineen ja vesiputouksineen. Tähän kun vielä yhdistää maallikkojen rakastaman konesaumapellin, niin katastrofi on valmis”, Jukka toteaa.

Tasakaton valinta

Kattomuodon valinta on yleensä osa isompaa kuvaa, osa rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria, johon vaikuttavat monet seikat, kuten arkkitehdin visioima rakennuksen hahmo, ja se, miten rakennusmassa sopii ympäristöönsä. Valintaprosessissa pitää huomioida myös naapurustossa käytetyt kattomuodot, ja monet turvallisuusseikat.

Harjakattoinen koulurakennus olisi riski

Keskustelu kattomuodon kelpoisuudesta voikin olla keinotekoista. Esimerkiksi koulurakennuksissa turvallisuusnäkökulmat puoltavat hyvin vahvasti tasakattorakentamista.

”Luonnollisestikin on tärkeää, ettei katoilta tipu jää- tai lumikokkareita lasten päälle. Harjakattoinen koulurakennus olisi riski, vaikka katolla olisi erinomaiset lumiesteet. Mitä jos harjakattoisen koulurakennuksen katon sadevedenpoiston sulanapitojärjestelmä ei toimisikaan tai rakennuksen yläpohjan lämmöneristävyys ja tuuletus olisivat riittämättömiä: molemmat mainitut esimerkit ovat tekijöitä, jotka edesauttavat jääpuikkojen syntymistä, ja kyllä isommat jääpuikot ovat tippuessaan ilman muuta turvallisuusriski”, Jyrki sanoo.

Loivan katon ja katolla olevien alati runsaslukuisempien asennusten huoltaminen on myös turvallista. ”On aika tavallinen tilanne, että edes kiinteistönhoitaja ei uskalla mennä jyrkälle ja pahimmillaan lisäksi vielä liukkaalle harjakatolle – ei ainakaan ennakoivia huoltotoimenpiteitä ja tarkastuksia suorittamaan”, Jukka lisää.

Lumi ei ole tasakatolla haitta

Lumi kertyy talven aikana nimensä mukaisesti tasaisesti tasakatolle: lumia ei tarvitse koskaan poistaa nykynormien mukaan suunnitellulta tasakatolta, ne eivät tipu pihoille tai kaduille ja lumet sulavat omassa tahdissaan keväällä pois. Katto ei sorru edes poikkeuksellisen lumisina talvina, ja lumien poistamisesta aiheutuu vain suotta turvallisuusriskejä, kustannuksia sekä kulutusta katteelle.

”Lumikerroksesta on myös hyötyä lämmöneristysmielessä: jo muutaman sentin paksuinen kerros lunta eristää sangen tehokkaasti lämpöä, mikä näkyy säästönä lämmityskuluissa. Jos tämän ominaisuuden rakenteen adaptiivisesta lämmöneristävyydestä voisi patentoida, niin joku olisi sen varmasti jo tehnyt”, Jukka toteaa.

Normisuorituksella tasakatosta saadaan 50 vuoden ikäinen rakenne

Tasakattoisen rakennuksen sadevedet eivät valu pihoille tai kaduille, ne ohjautuvat katolla oleviin viemäreihin: sadevesi ei siten lätäköidy ja aiheuta jäätyessään liukastumisvaaraa. Erillistä viemäreiden sulatusjärjestelmää ei tarvita, koska viemärit ovat talon sisäpuolella ja rakennuksessa oleva lämpö pitää viemärit sulina.

Toki tasakatoissa on omat riskinsä. ”Kallistusten pitää olla kunnossa, sadevesiviemäreitä ja niiden kannakkeita pitää olla riittävästi ja erityisesti kaikki yksityiskohdat, kuten räystäät, kattokaivot, iv-konehuoneiden seinäliittymät jne., pitää olla huolella suunniteltu ja toteutettu. Normisuorituksella ja nykyaikaisilla materiaaleilla tasakatosta saadaan helposti 50 vuotta kestävä rakennuksen osa”, Jukka ja Jyrki toteavat.

Perspektiiviä katon erilaisten rakenne- ja materiaaliratkaisujen vaikutuksesta käyttöikään saa esimerkiksi Kattoliitto ry:n julkaisemasta Käyttöikälaskurista

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Yleensä vauriot esiintyvät rakenteiden yksityiskohdissa, paikallisilla alueilla, liittymissä ja ylipäätään paikoissa, jotka ovat alttiina voimakkaalle rasitukselle. ”Toimiva 50 vuoden käyttöiän saavuttava tasakatto pitää suunnitella hyvin: tarvitaan yksityiskohtaiset pohja- ja leikkauspiirustukset korkomerkintöineen ja työselostuksessa on kerrottava, miten yksityiskohdat ja tuuletus toteutetaan sekä miten eri materiaaleja tulee käsitellä. Lisäksi tarvitaan osaava porukka, joka on erikoistunut kattorakentamiseen. Onneksi vedeneristämiseen on panostettu nykyisin ja käytössä on hyviä opasjulkaisuja ja esimerkiksi tuoteluokiteltuja vedeneristyskermejä, joilla on pitkät takuuajat. On myös koulutettuja tekijöitä ja ennen kaikkea erikoistuneita urakoitsijoita”, asiantuntijamme kertovat.

Laatu pitää varmistaa

”Hyvän lopputuloksen pitää olla uskottava, ja ollakseen uskottava, pitää varmistua laadusta. Vain laadunvarmistus- ja mallikokein voidaan varmistua siitä, että vedeneristys on tehty hyvin. Kokeiden avulla tutkitaan mm., että kallistukset ovat kunnossa, kermit ovat kiinnittyneet alustaan ja toisiinsa suunnitellulla tavalla ja että saumat ovat tiiviitä”, sanoo Jukka. ”Laadunvarmistuskokeet ja erilaiset rakenteiden monitorointi- sekä vuodonilmaisujärjestelmät ovat kehittyneet ja ovat nykyisin hyviä”, Jyrki vielä lisää.

Kosteudenhallintakoordinaattori valvoo laadunvarmistuskokeita

Kosteudenhallintakoordinaattori edustaa rakennushankkeeseen ryhtyvää tahoa: koordinaattori valvoo ja ohjaa koko rakennusprosessin ajan rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista. ”Vedeneristyksen toimivuuden varmistaminen kuuluu siten luontevasti kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäviin: kosteudenhallintakoordinaattori ei tee kokeita itse, hän varmistaa, että tehtävät laadunvarmistuskokeet ovat asianmukaiset”, Jyrki summaa.

”Rakennuksen ulkovaipan rakenteet, julkisivut ja seinät, ovat niin kriittinen rakennusosa, että kaikille osapuolille pitäisi muodostua varmuus siitä, että ne ovat tehty suunnitelmien mukaan, oikein ja pitkäkestoisiksi. Tämän vuoksi laadunvarmistus on tärkeää. Räystäät suojaavat ulkoseiniä säärasituksilta ja ne voi ihan hyvin toteuttaa vaikka kuinka pitkinä ulokkeina, vaikka katon sadevedenpoisto olisikin sisäpuolinen”, Jukka toteaa.

Tasakattojen tarjoamat mahdollisuudet ilmastonmuutostalkoissa

”Tasakattoja voi ja pitää tarkastella myöskin ilmastonmuutoksen aikakautena aivan uudesta näkökulmasta, ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Loivan katon materiaalimenekki on jo luonnostaan pieni, koska erillisiä rakenteita kallistusten tekemiselle ei yleensä tarvita. Tasakatot ovat myös yleensä isoja pintoja, tasakattorakennetta kun käytetään harvemmin esim. omakotitalorakentamisessa. Tasakattorakenne sopiikin erityisen hyvin laajoille pinnoille. Laajat pinnat ovat yleensä esteettömiä, jolloin aurinko paistaa niille pitkiä aikoja. Näin ollen tasakatot ovat aivan erinomainen paikka aurinkopaneeleille”, Jyrki sanoo.

”Useimmat vedeneristysmateriaalit ovat tummia, jolloin aurinko lämmittää kattorakennetta ja kattorakenteen tuuletustilaa. Näin kertyvää lämpöä voitaisiin kerätä talteen ja hyödyntää sitä rakennuksen myöhemmässä lämmityksessä. Kesähelteillä lämpöä voitaisiin taasen johtaa pois tuuletustilasta, joka vähentäisi rakennuksen jäähdytystarvetta. Kaupallisia sovelluksia ei taida vielä olla, mikä johtunee rakentamisen monimuotoisuudesta ja hankkeiden erilaisuudesta, mutta mikään ei estä sitä, että pohdittaisiin vaikka hankekohtaisesti, voitaisiinko yläpohjaan kertynyt lämpö ohjata pois tai kerätä lämpö talteen. Mahdollisuuksia kyllä olisi”, Jukka ja Jyrki innostuvat pohtimaan.

Materiaalit kehittyvät

Teknologinen kehitys vie myös materiaaleja eteenpäin. Markkinoilla alkaa olla esim. vaaleita katemateriaaleja ja myös valkoisia kumibitumikermejä, joiden etuna on se, että ne heijastavat auringon säteilyn kohtalaisen hyvin pois, eivätkä siten kerää lämpöä itseensä, mikä vähentää jäähdytystarvetta ja vähintäänkin mahdollistaa miellyttävämmät sisälämpötilat paikoissa, joissa esim. työskennellään. Vaalean värin vaikutuksesta myös korkean lämpötilan ja lämpöliikkeiden aiheuttamat rasitukset katteelle ovat selvästi vähäisempiä, joskin samalla tosin menetetään korkeiden lämpötilojen yläpohjarakennetta kuivattava vaikutus.

”Markkinoilla on myös ensimmäisiä vedeneristyskermejä, joiden pintaan on rakennettu sähkökennoja, jotka keräävät energiaa talteen. Niitä ei ole vielä otettu käyttöön massiivisessa määrin, mutta lienee enää ajan kysymys, kun kaikki uudet rakennukset ja niiden päällimmäinen vedeneristyskerros varustetaan aurinkoenergian keräimillä”, Jukka sanoo.

Vettä viivytetään

Sateiden määrän kasvaessa viemäröintijärjestelmät ovat koetuksella. ”Kansantaloudellisesti ei ole järkevää mitoittaa viemäröintijärjestelmiä sadehuippujen mukaan. Sen vuoksi vettä on alettu viivyttää eri tavoin, jotta pystyttäisiin tasaamaan huippusateiden aikaisia kuormituspiikkejä. Yksi tapa toteuttaa viivytys on tehdä tasakatolle viherkatto, jossa kasvi- ja humuskerros sitoo itseensä vettä ja päästää veden viivytettynä viemäröintijärjestelmään”, Jukka sanoo. Vaihtoehtoisesti sadevedenpoistojärjestelmä voidaan mitoittaa siten, että rankkasateen aikana vettä viivytetään tarkoituksella katolla.

”Viherkatoilla on myös kaupunkipsykologinen merkitys: ne tuovat viihtyvyyttä ja kasvattavat parhaimmillaan monimuotoisuutta – perhosille, mehiläisille, ampiaisille, ylipäätään hyönteisille muodostuu aivan uusia kasvuympäristöjä, joita kaupungeissa ei ole aiemmin ollut. Reunahuomautuksena täytyy kyllä sanoa, että viherkattoihin liittyy muunlaisia haasteita: ei ole läpihuutoasia, että katolle tuodaan uusia kerroksia – katon paino lisääntyy, jäätymiskysymykset pitää ratkaista jne.”, Jukka ja Jyrki pohtivat.

Tasakatto sopii erinomaisesti moderniin arkkitehtuuriin. Katon ja siellä olevien erilaisten LVIS-asennusten huoltaminen on mukavaa ja turvallista.

Höyrynsulkukermin asennusta ontelolaattarakenteen päälle. Höyrynsulkukermi toimii luotettava työaikaisena sääsuojauksena jo rakennusvaiheessa. Kermin päältä vedet voidaan johtaa pois ns. höyrynsulkukaivojen sekä reunoilla olevien putkimallisten ulosheittäjien avulla.

Tasakatto on harhaanjohtava kuvaus rakenteesta. Monella modernilla tasakatolla on jyrkemmät kallistukset kuin ”oikealla” harjakatolla. Vaalean pintakermin käyttämisellä tavoitellaan pientä jäähdytysenergian kulutusta sekä mahdollisimman pitkää käyttöikää katteelle.

Räystäät suojaavat ulkoseiniä säärasituksilta ja ne voi ihan hyvin toteuttaa vaikka kuinka pitkinä ulokkeina, vaikka katon sadevedenpoisto olisikin sisäpuolinen. Kevytsorayläpohjat ovat osoittautuneet luotettaviksi ja pitkäikäisiksi rakenteiksi.

Lisätietoja: Jukka Huttunen, DI, RTA. KHK, jukka.huttunen@ideastructura.com

The post Tasakatot ovat mainettaan parempia appeared first on IdeaStructura.

Ilmastonmuutos haastaa rakennusalaa hiilineutraaliustavoitteella mutta myös varautumalla kuluttavampaan ilmastoon

Kuntien ja kaupunkien vitsauksena on ollut vanhan kiinteistökannan laajat sisäilma- ja kosteusongelmat. Useat kunnat ovat päätyneet uusimaan vanhoja rakennuksiaan puurakennuksiin. Puurakentamisella tuetaan kuntien ja kaupunkien ympäristötavoitteita ja usein puurakennus nähdään sisäilmaltaan terveellisenä ja turvallisena vaihtoehtona.

Koulurakennuksiin puurunko soveltuu hyvin ollen myös kustannustehokas. Koulut ovat usein 1-2 kerroksisia ja suurienkin koulujen käyttäjämäärät ovat sellaisia, että kaunista puupintaa voidaan palomääräysten mukaisesti jättää kokonaan näkyviin. Esimerkiksi puukerrostaloissa puupintojen näkyviin jättäminen on huomattavasti rajatumpaa ja suurin osa puupinnoista joudutaan päällystämään kipsilevyllä. Lisäksi koulurakennusten koko on sellainen, että ne voidaan usein rakentaa kokonaan sääsuojateltassa. Tämä nähdään usein vain ylimääräisenä kustannuksina, mutta se mahdollistaa ympärivuotisen rakentamisen ja tuo merkittävää lisäturvaa rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan.

Olen seurannut ilolla puurakentamisen nousua viimeiset vuodet ja puurakentaminen on hyvässä nosteessa. Maahamme on rakennettu paljon komeita massiivipuukouluja ja -päiväkoteja. Olen kuitenkin hieman ihmetellyt suurta hypetystä puurakennusten sisäilmaongelmattomuudesta. Aivan kuin puurakennus olisi taikatemppu, jolla päästään eroon sisäilma- ja kosteusongelmista, Ideastructuran puurakennuspalveluiden johtaja Antti Nurmi Ideastructura Oy:stä kertoo.

Puurakennuksista saadaan kyllä pitkäikäisiä, kestäviä ja terveellisiä rakennuksia mutta oikotietä onneen ei ole. Pitkäikäisen rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen ja huoltoon täytyy päinvastoin paneutua ja panostaa. Kaikki rakennukset pärjäävät jotenkuten 10 vuotta, ongelmat alkavat yleensä paljastua vasta iän myötä.

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat harvoin niin yksiselitteisiä. Varsinkin vanhemmassa purkutuomion saaneessa rakennuksessa ongelmat ovat monien tekijöiden summa. Jos rakennuksesta vaihdetaan ulkoseinämateriaali puuksi, ei se poista niitä kymmeniä muita sisäilmariskejä.

Puurakennusten rakenne- ja rakennusfysikaalisessa suunnittelussa korostuvat vanhat hyvät opit, kuinka sadevesi pidetään ulkona ja puu kuivana. Pitkän käyttöiän aikana on kuitenkin varauduttava siihen, että jossain vaiheessa vesi pääsee jostakin sisälle rakennukseen. Suunnittelussa on huolehdittava, että tällaisissa vikatilanteissa rakenteilla on riittävä kuivumiskyky eikä rakennus hätkähdä aivan pienistä. Muita tyypillisiä tarkasteltavia ovat rakenteiden liittymät ja alapohjarakenteet ja niiden tiiveys.

Usein puhutaan ihannoivasti hengittävistä rakennuksista ja haukutaan niin sanottuja pullotaloja. Puulla itse asiassa on niin suuri vesihöyrynvastus, että kosteus liikkuu esimerkiksi paksun massiivipuuseinän läpi erittäin hitaasti. Tästä syystä massiivipuuseinä ei kaipaa erillistä höyrynsulkua. Höyrynsuluttomuus taas parantaa kuivumiskykyä vikatilanteissa.

Tärkeintä on, että rakennus ”hengittää” hallitusti ja suunnitellusti ilmanvaihdon kautta, oli se sitten koneellinen tai painovoimainen. Ei kukaan ihminenkään halua hengittää rintakehän läpi, jonka päällä on 50 vuotta vanha hikinen villapaita.

Rakennusfysikaalinen osaaminen

Rakennusfysikaalisella suunnittelulla varmistetaan, että rakennus on käyttäjilleen sisäilmaltaan terveellinen ja turvallinen sekä rakennus on kestävä ja pitkäikäinen. Lämpö- ja kosteustekniikan osaaminen korostuu. Ilmastonmuutokseen varautuminen on ollut rf-suunnittelussa tätä päivää jo useamman vuoden.

Materiaalit ja ratkaisut, jotka ovat toimineet aiemmin ja ovat nykyisin yleistä rakennustapaa, eivät välttämättä toimi enää 20 tai 50 vuoden päästä rakennuksille ankarammassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen myötä talvisin lämpötila tulee vaihtelemaan entistä enemmän nollan molemmin puolin aiheuttaen veden jäätymistä ja sulamista rakenteissa. Pitkät pakkasjaksot vähenevät, jolloin myös rakenteiden kuivumisjaksot lyhenevät. Lisäksi kesäaikana rankkasateet ja muut sään poikkeusilmiöt tulevat lisääntymään.

– Suunnittelussa pitäisi aina miettiä ratkaisujen pitkäikäisyys, huollettavuus ja tulevaisuuden riskit. Rakentaminen ei ole rakettitiedettä mutta se vaatii kokonaisuuden ja yksityiskohtien osaamista ja ymmärrystä sekä viitseliäisyyttä paneutua niihin. Antti Nurmi toteaa

Nurmen intohimo on puurakennusten suunnittelu. Sen puolestapuhujana hän toivoo avoimempaa keskustelua ja yhdessä kehittämistä. Vaikka puurakentamisella on Suomessa vuosisataiset perinteet, teollinen puurakentaminen on edelleen pientä verrattuna betonirakentamiseen.

Etenkin toivon, että puun ja betonin vastakkain asettelusta päästäisiin yhdessä tekemiseen. Uskon että tulevaisuudessa kaikissa betonitaloissa käytetään puuta ja kaikissa puutaloissa käytetään edelleen betonia ja terästä, Nurmi sanoo.

The post Materiaalien vastakkain asettelusta olisi päästävä eroon appeared first on IdeaStructura.

Antti Nurmen, IdeaStructuran kokeneen rakennesuunnittelijan ja projektipäällikön mennyt vuosi on ollut ainutlaatuinen ja erilainen. ”En kyllä vaihtaisi päivääkään pois, vaikka samaan hengenvetoon on sanottava, että ei tämä kyllä lomaa ole ollut”, hyväntuulinen Antti kertoo lähemmäs vuoden mittaisesta vanhempainvapaa-ajastaan. Puolitoistavuotiaan pojan isä on palaamassa takaisin sorvin ääreen eli IdeaStructuran Helsingin toimistoon toukokuussa.

”Sattumalta”, vastaa Antti miksi sinusta tuli rakennusinsinööri -kysymykseen. Asiaan pitää perehtyä selvästi hieman tarkemmin. Antin isä on tiepuolen rakennusinsinööri ja Antti on viettänyt 14-vuotiaasta kaikki suvet raksoilla ja metallipajoilla kesätöitä tehden. ”Pyrin lukion jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylään: valtsikan ovet eivät auenneet, mutta HAMKin ovet aukesivat ja niin aloitin rakennusinsinöörin opinnot, joista huomasin pian opintojeni alettua myös pitäväni”, Antti kertoo.

Onnellinen mies

Taas kerran voi vain todeta: tempus fugit. Ja koska aika rientää, pohti perhe Nurmi tarkasti vanhempainvapaa-asiaa myös siitä vinkkelistä, voisiko Anttikin jäädä vauvan kanssa kotiin. ”Totta kai tuli puntaroitua asiaa insinöörimäisen tarkasti monelta kantilta. Olen todella onnellinen, että jäin vanhempainvapaalle ja sain siten mahdollisuuden olla pikkumiehen elämässä näin intensiivisesti läsnä ihmettelemässä lapsen kasvamista ja kehittymistä.  Koronaepidemia ja sen tuomat rajoitukset ovat tietenkin vaikuttaneet siihen, mitä olemme voineet puuhastella. Ehdimme onneksi käydä viime syksynä pojan kanssa vauvamuskarissa, joka oli mukava kokemus meille molemmille. Nyt olemme tavanneet ystäviä lapsineen ulkoillen, ja jokunen hiekkakakkukin on tullut tässä tehtyä”, kertoo Antti vauva-arjestaan.

Kollegoja ikävä, ja tekemisen meininkiä myös

Antti on ennättänyt olla työelämässä viitisentoista vuotta, joista hän on ollut reilut viisi vuotta IdeaStructurassa projektipäällikkönä ja rakennesuunnittelijana.

Työuran alkuun mahtuvat rakennesuunnittelijan vuodet Optiplanilla, kuten myös Helsingin kaupungin rakennusvirastossa, josta hän siirtyi IdeaStructuran palvelukseen. ”IdeaStructuran rakennusfysiikka- ja sisäilmaspesialisti Jukka Huttunen luennoi jossakin koulutustapahtumassa, jossa olin mukana. Jukan rautaisesta ammattitaidosta ei jäänyt pienintäkään epäilystä – IdeaStructuran nimi jäi mieleeni ja muutaman vuoden päästä päätin hakea IdeaStructuraan töihin. Sillä tiellä ollaan ja täytyy sanoa, että odotan jo kovasti toukokuuta, jolloin palaan takaisin konttorille”, Antti sanoo.

”Töihin paluun lähestyessä olen pysähtynyt miettimään, mitä olen kaivannut vanhempainvapaalla ollessani. Totta kai mainioita kollegojani, ylipäätään työyhteisöä ja vuorovaikutusta, johon meitä kannustetaan Idiksessä. Kollegalta saa kysyä, ja pitää kysyä – se on hieno kulttuuri, jossa syntyy antoisia vuorovaikutustilanteita: kysyjä oppii, mutta niin oppii vastaajakin; nuoremmilla kollegoilla on yksinkertaisesti vain älyttömän hyviä kysymyksiä, ylipäätään uusia ja raikkaita ajatuksia. Ahon Pentti on kävelevä tietopankki, jota kaikki arvostavat niin toimistossamme kuin työmaillakin. Häneltä saamani oppi ja neuvot ovatkin aivan korvaamattomia. Kyllä tällaiseen työyhteisöön paluuta saa jo luvan kanssa kaivatakin”, Antti pohtii.

Ehdotukseni sai tuulta purjeisiin

Antti on ollut aina kiinnostunut puurakenteiden rakennesuunnittelusta. Ennen Lapinmäen päiväkotihanketta hän oli käynyt työ- ja elinkeinoministeriön organisoiman ja Puuinfon järjestämän 10 päivän mittaisen vaativien puurakenteiden suunnittelukoulutuksen.

”Lapinmäen päiväkoti oli hankesuunnitteluvaiheessa. Tilaajan eli Helsingin kaupungin ajatuksena oli rakentaa päiväkoti perinteisesti betonista. Ajattelin, että kohde olisi sopivan kokoinen tehtäväksi CLT-elementeistä ja ehdotin sitä arkkitehdille ja Helsingin kaupungin rakennuttajalle. Ehdotukseni sai tuulta purjeisiin ja niin saimme suunnitella IdeaStructuran ensimmäisen puurunkokohteen CLT:stä. CLT-rakenteiden suunnittelullinen haaste piilee liitoksissa ja niiden mitoituksessa, myöskin massiivipuun heikohkossa ääneneristävyydessä. Meillä ei ollut valmista runkoliitoskirjastoa, kuten betonipuolella on, ja jouduimme siksi säveltämään paljon itse, vaikka runkorakenne pyrittiin pitämään simppelinä. Hienosti pojat hoitivat rakennesuunnittelun; meillä oli hyvä tiimi, jossa oli Koistisen Lauri, Konttilan Mika ja Keravuoren Aleksi”, innostuu Antti muistelemaan.

Sittemmin IdeaStructuralla on ollut useita CLT-kohteita, joissa yritys on tehnyt CLT-rakennesuunnittelua ja CLT-elementtisuunnittelua. Antti on selvästikin CLT-mies, innostumista puurakentamista kohtaan ei voi olla huomaamatta ja mies on ennättänytkin olla jo useammassa CLT-kohteessa mukana. Jäädessään vanhempainvapaalle Antti jätti Martta Wendelinin CLT-elementeistä Tuusulaan rakennettavan päiväkodin kollegansa, Samuli Majan käsiin.

Tarvittaisiin kattojärjestö

CLT on Suomessa materiaalina kuitenkin niin nuori asia, että valmistajat eivät ole tehneet vielä yhteisiä mitoitus- tai suunnitteluohjeita tai standardisoineet materiaaleja, kuten esimerkiksi liimapuun osalta on tehty jo 50 vuotta sitten.

”Detaljien suunnittelu työllistää rakennesuunnittelijaa vähintään kaksinkertaisesti betonirakenteisiin verrattuna. Betonirakenteissa harjateräkset ja liitososat jäävät betonin sisään piiloon mutta CLT-rakennuksissa usein vähintään toinen pinta levystä jää viimeiseksi sisäpinnaksi eikä siihen voi tölviä naulauskulmia jalkalistan alle törröttämään tai katonrajaan ihmisten hämmästeltäväksi. Suomeen Tarvittaisiin CLT-rakentamisen kattojärjestö luomaan yhtenäisiä hyväksi havaittuja suunnittelu- ja toteutustapoja. Puuinfo on tehnyt hyvää työtä tuottaessaan työkaluja suunnittelijoille, mutta Puuinfo voisi ottaa suuremman roolin massiivipuurakentamisessa ja esitellä esimerkiksi Keski-Euroopassa käytettyjä puurakentamisen ratkaisuja. Joudumme nyt hakemaan tietoa ympäri maailmaa olevista palasista, vaikka tarvitsisimme vakioituja ratkaisuja”, Antti vakavoituu pohtimaan.

Puu ei ole betonin vihollinen

Antti kävi joutaessaan IdeaStructuran Kuopion toimistolla. ”Kuopiossa on ennakkoluulotonta puurakentamisen osaamista. Työpöydällä on luultavasti Suomen ensimmäinen puurunkoinen rakennus, jossa käytetään välipohjassa ontelolaattoja. Juuri tätä ala mielestäni kaipaa, käytetään puuta siellä missä se on hyvä ja betonia siellä mistä siitä saadaan selkeää etua. Nykyinen betoni- ja puuteollisuuden nokittelu ei vie kumpaakaan eteenpäin ja samalla jää maailmakin pelastamatta”, sanoo Antti.

Mitä mies harrastaa

Urheilullinen mies rakastaa pyöriä, niin polku- kuin moottoripyöriäkin. ”Tykkään tykitellä metsissä maastopyörälläni Mustavuorella, Hakunilan metsissä, Sipoonkorvessa, milloin missäkin. On minulla pyörä täällä Kuopiossakin mukana, mistä olen siis kotoisin, ja olen käynytkin vähän pyöräilemässä sillä aikaa, kun mummi on hoitanut poikaamme. Puuhaan mielelläni omakotitalossamme, jota vaimon kanssa yhdessä aikanaan myös sisäpuoleisilta osin rakensimme – nikkarointi on mukavaa vastapainoa asiantuntijan työlle”, sanoo Antti.

 Tervetuloa takaisin konttorille!

Pieni mies herää päiväuniltaan ja se tarkoittaa tietenkin, että haastattelumme päättyy. Vielä hetken Antti rakentaa hiekkalinnoja, mutta tuota pikaa hän on jo työn touhussa mukana. ”Olen vilpittömän onnellinen Antin puolesta, kun hän sai olla vanhempainvapaalla. Mutta olen myös todella iloinen voidessani toivottaa taitavan rakennesuunnittelijan ja projektipäällikön takaisin sorvin ääreen”, innostuu Idiksen toimitusjohtaja, Jyrki Jalli kehumaan kollegaansa.

> Katso myös:
CLT ja Puurakentaminen – Vaativan puurakentamisen asiantuntijapalvelua
Elementtisuunnittelu – Säästä rakentamisen kustannuksia ammattitaitoisella suunnittelulla

The post ”Nykyinen betoni- ja puuteollisuuden nokittelu ei vie kumpaakaan alaa eteenpäin”, sanoo Antti Nurmi appeared first on IdeaStructura.

Lähdemme rakennesuunnittelijoiden matkaan mukaan: ekskursiomme kohde on Kauniaisten keskustan tuntumassa oleva yli satavuotias hirsirakennus, joka sijaitsee näkyvällä paikalla mäenrinteessä. Rakennuksessa toimi reilun 60 vuoden ajan Grankulla samskola, joka oli Kauniaisten ensimmäinen koulu. Rakennus valmistui vuonna 1909. Pystyäkseen vastaamaan alati kasvavaan oppilasmäärään, koulurakennusta jouduttiin laajentamaan useamman kerran, mutta laajennuksista huolimatta koulun toimintaa oli jaettava myös muihin ympärillä oleviin rakennuksiin.

Nuorisotalon riesana oli purku-uhka

Sittemmin oppilaat pääsivät uuteen koulurakennukseen, joka valmistui samalle tontille vuonna 1972, jolloin vanhan koulun tilat siirtyivät nuorisotalon käyttöön. Nuorisotalon aloittaessa toimintansa, rakennus oli purku-uhan alla. Hirsisen rakennuksen kunto todettiin kuitenkin niin hyväksi, että siihen päätettiin tehdä peruskorjaus, joka suunniteltiin ja toteutettiin vuosina 1977-1980.

Nyt rakennukseen tehdään täydellinen peruskorjaus: suunnittelutyöt aloitettiin vuoden 2019 lopulla ja peruskorjauksen toteutusvaihe on juuri alkamassa. Vesivuotojen lisäksi yksi keskeisin syy rakennuksen peruskorjaustarpeelle on 1970-luvulla tehdyt liialliset sisäpuoliset lämmöneristykset ja niiden seurauksena aiheutuneet runkovauriot.

Rakennesuunnittelijat pääsivät suoraan kantavien rakenteiden äärelle

IdeaStructuran Noora Mäki-Ruuti toimii hankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana ja Erno Vuoti taasen vastaavana rakennusfysikaalisena suunnittelijana ja rakennusterveysasiantuntijana. Noora ja Erno tutustuivat asemakaavalla suojeltuun kohteeseen pari vuotta sitten.

”Useimmiten rakennesuunnittelijat eivät pääse tutkimaan korjausrakennuskohteiden kantavia rakenteita suoraan, koska korjattavana olevat rakennukset ovat tutkimusten aikana käytössä ja rakenneavauksia ei voida tehdä muitta mutkitta. Nyt meillä oli poikkeuksellisen hyvä tilanne: rakennuttaja, eli Kauniaisten kaupunki, oli tehnyt tyhjään nuorisotaloon laajoja avauksia jo etukäteen ja näin pääsimme näkemään ja tutkimaan helposti kantavia rakenteita – saimme siten kerättyä lähtötiedot melko vaivattomasti”, Noora ja Erno kertovat tyytyväisinä.

Miten vanhasta hirsirakennuksesta saadaan energiatehokkaampi?

Yksi hankkeen tavoitteista, terveellisen sisäilman lisäksi, on parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Suojeltujen julkisivujen vuoksi ulkovaippaa ei voida kasvattaa ulospäin, joten rakennusfysikaalisesti toimiva ulkopuolinen lisälämmöneristys ei sovi tähän kohteeseen. Ulkoseinien osalta hirsirunkoa ei voida lisälämmöneristää merkittävästi myöskään sisäpuolelta, kuten 70-luvun peruskorjauksessa tehdyt virheet ovat jo osoittaneet. ”Rakenteellinen energiatehokkuuden lisääminen perustuukin suurelta osin parannettavaan ilmatiiveyteen: rakennuksen eristys ja ilmatiiveys toteutetaan rakennuksen luonteeseen sopivin ”muovittomin” materiaalein.  Hirsirungon ilmatiivistyksen suunnittelussa yksi suurimmista haasteista on se, että rungon mahdolliset liikkeet on huomioitava kaikissa ilmansulun liittymissä ja läpivienneissä, jotta ilmansulkukerros ei repeäisi ja pysyy tiiviinä jatkossakin”, Erno kertoo.

Yhteistyössä on hyvä ratkoa haasteita

”Erilaiset palomääräykset sekä akustoinnin vaatimukset toivat omat haasteensa rakennusfysikaaliseen suunnitteluun. Meille selvisi suunnittelun edetessä esimerkiksi, että palomääräysten vuoksi rakennuksen sisäpinnoissa ei voida käyttää alun perin ajateltuja ja Museoviraston ohjekorteissa suositeltuja hyvin hengittäviä huokoisia puukuitulevyjä. Sopivien pintamateriaalien löytyminen edellyttikin jatkuvaa vuoropuhelua arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden välillä. Paikalliset kosteusvauriot sekä erilaiset haitta-aineet, joita tämän aikakauden rakennuksista löytyy lähes poikkeuksetta, toivat pientä lisämausteisuutta soppaan”, toteaa Erno.

Vanhojen rakenteiden toiminnan perusteelliset selvitykset

”Mukavan haasteen taasen rakennesuunnittelijan työhön toi se, että rakennusta on laajennettu ja korjattu useaan eri otteeseen. Vaikka kantavat rakenteet olivat pääosin näkyvissä, piti ensin kuitenkin selvittää perusteellisesti vanhojen rakenteiden toiminta, jotta pääsin suunnittelemaan uusia tuentoja ja vahvistuksia. Esimerkiksi vesikaton kantavia rakenteita oli laajennettu ja muutettu moneen kertaan”, Noora kertoo.

Koronaepidemiasta huolimatta suunnittelijoiden välinen yhteistyö ei jäänyt etäiseksi

Nykyaikaisen IV-tekniikan sovittaminen vanhaan runkoon vaati runsaasti yhteensovittamista ARK-, RAK- ja LVI -suunnittelijoiden kesken. ”Suunnittelutyö ja yhteydenpito suunnitteluryhmän kesken tehtiin pääosin etäyhteyksien välityksellä. Hoidimme suunnitelmien yhteensovituksen muiden suunnittelualojen välillä Teamsilla. Yhteydenpito etäyhteyksien avulla ei ole sama asia kuin asioiden ratkominen kasvotusten paikan päällä, vaikkakin onnistuimme suunnittelussa etäyhteyksien välityksellä hyvin”, toteaa Noora ja kertoo kaipaavansa perinteisiä työmaakokouksia.

Vaativa, mutta mielenkiintoinen kohde

Näin vanhojen ja arvokkaiden hirsirakennusten peruskorjauksia ei pääse joka päivä suunnittelemaan: Erno ja Noora ottivat haasteen vastaan innolla. ”Suunnittelijat taitavat kohdata kiireen hankkeessa kuin hankkeessa, niin nytkin, mutta päällimmäinen ajatukseni on, että granilaisen hirsirakennuksen suunnittelu oli tavattoman mielenkiintoista ja opettavaista. Hanke edellytti melkoisen pikkutarkkaa detaljisuunnittelua ja runsaasti rakennusfysikaalisen toimivuuden pähkäilyä, joka sopii hyvin luonteelleni, ja olen todella mielelläni jatkossakin mukana vastaavissa hankkeissa”, Erno toteaa. ”On helppo yhtyä Ernon ajatuksiin. Eikä tämänkään urakan osalta suunnittelu ole vielä maalissa: seuraavaksi edessä on työmaavaihe, ja näin vaativaan hankkeeseen liittyy reilusti myös työmaa-aikaista suunnittelua ja suunnitelmien tarkennustyötä”, sanoo Noora.

Lisää hankkeesta SAATSI Arkkitehtien sivuilta

The post Miten vanhasta hirsirakennuksesta saadaan energiatehokkaampi? appeared first on IdeaStructura.