fbpx

Materiaalien vastakkain asettelusta olisi päästävä eroon

Ilmastonmuutos haastaa rakennusalaa hiilineutraaliustavoitteella mutta myös varautumalla kuluttavampaan ilmastoon

Kuntien ja kaupunkien vitsauksena on ollut vanhan kiinteistökannan laajat sisäilma- ja kosteusongelmat. Useat kunnat ovat päätyneet uusimaan vanhoja rakennuksiaan puurakennuksiin. Puurakentamisella tuetaan kuntien ja kaupunkien ympäristötavoitteita ja usein puurakennus nähdään sisäilmaltaan terveellisenä ja turvallisena vaihtoehtona.

Koulurakennuksiin puurunko soveltuu hyvin ollen myös kustannustehokas. Koulut ovat usein 1-2 kerroksisia ja suurienkin koulujen käyttäjämäärät ovat sellaisia, että kaunista puupintaa voidaan palomääräysten mukaisesti jättää kokonaan näkyviin. Esimerkiksi puukerrostaloissa puupintojen näkyviin jättäminen on huomattavasti rajatumpaa ja suurin osa puupinnoista joudutaan päällystämään kipsilevyllä. Lisäksi koulurakennusten koko on sellainen, että ne voidaan usein rakentaa kokonaan sääsuojateltassa. Tämä nähdään usein vain ylimääräisenä kustannuksina, mutta se mahdollistaa ympärivuotisen rakentamisen ja tuo merkittävää lisäturvaa rakentamisen aikaiseen kosteudenhallintaan.

Olen seurannut ilolla puurakentamisen nousua viimeiset vuodet ja puurakentaminen on hyvässä nosteessa. Maahamme on rakennettu paljon komeita massiivipuukouluja ja -päiväkoteja. Olen kuitenkin hieman ihmetellyt suurta hypetystä puurakennusten sisäilmaongelmattomuudesta. Aivan kuin puurakennus olisi taikatemppu, jolla päästään eroon sisäilma- ja kosteusongelmista, Ideastructuran puurakennuspalveluiden johtaja Antti Nurmi Ideastructura Oy:stä kertoo.

Puurakennuksista saadaan kyllä pitkäikäisiä, kestäviä ja terveellisiä rakennuksia mutta oikotietä onneen ei ole. Pitkäikäisen rakennuksen suunnitteluun, toteutukseen ja huoltoon täytyy päinvastoin paneutua ja panostaa. Kaikki rakennukset pärjäävät jotenkuten 10 vuotta, ongelmat alkavat yleensä paljastua vasta iän myötä.

Rakennusten sisäilmaongelmat ovat harvoin niin yksiselitteisiä. Varsinkin vanhemmassa purkutuomion saaneessa rakennuksessa ongelmat ovat monien tekijöiden summa. Jos rakennuksesta vaihdetaan ulkoseinämateriaali puuksi, ei se poista niitä kymmeniä muita sisäilmariskejä.

Puurakennusten rakenne- ja rakennusfysikaalisessa suunnittelussa korostuvat vanhat hyvät opit, kuinka sadevesi pidetään ulkona ja puu kuivana. Pitkän käyttöiän aikana on kuitenkin varauduttava siihen, että jossain vaiheessa vesi pääsee jostakin sisälle rakennukseen. Suunnittelussa on huolehdittava, että tällaisissa vikatilanteissa rakenteilla on riittävä kuivumiskyky eikä rakennus hätkähdä aivan pienistä. Muita tyypillisiä tarkasteltavia ovat rakenteiden liittymät ja alapohjarakenteet ja niiden tiiveys.

Usein puhutaan ihannoivasti hengittävistä rakennuksista ja haukutaan niin sanottuja pullotaloja. Puulla itse asiassa on niin suuri vesihöyrynvastus, että kosteus liikkuu esimerkiksi paksun massiivipuuseinän läpi erittäin hitaasti. Tästä syystä massiivipuuseinä ei kaipaa erillistä höyrynsulkua. Höyrynsuluttomuus taas parantaa kuivumiskykyä vikatilanteissa.

 

Tärkeintä on, että rakennus ”hengittää” hallitusti ja suunnitellusti ilmanvaihdon kautta, oli se sitten koneellinen tai painovoimainen. Ei kukaan ihminenkään halua hengittää rintakehän läpi, jonka päällä on 50 vuotta vanha hikinen villapaita.

Rakennusfysikaalinen osaaminen

Rakennusfysikaalisella suunnittelulla varmistetaan, että rakennus on käyttäjilleen sisäilmaltaan terveellinen ja turvallinen sekä rakennus on kestävä ja pitkäikäinen. Lämpö- ja kosteustekniikan osaaminen korostuu. Ilmastonmuutokseen varautuminen on ollut rf-suunnittelussa tätä päivää jo useamman vuoden.

Materiaalit ja ratkaisut, jotka ovat toimineet aiemmin ja ovat nykyisin yleistä rakennustapaa, eivät välttämättä toimi enää 20 tai 50 vuoden päästä rakennuksille ankarammassa ilmastossa. Ilmastonmuutoksen myötä talvisin lämpötila tulee vaihtelemaan entistä enemmän nollan molemmin puolin aiheuttaen veden jäätymistä ja sulamista rakenteissa. Pitkät pakkasjaksot vähenevät, jolloin myös rakenteiden kuivumisjaksot lyhenevät. Lisäksi kesäaikana rankkasateet ja muut sään poikkeusilmiöt tulevat lisääntymään.

– Suunnittelussa pitäisi aina miettiä ratkaisujen pitkäikäisyys, huollettavuus ja tulevaisuuden riskit. Rakentaminen ei ole rakettitiedettä mutta se vaatii kokonaisuuden ja yksityiskohtien osaamista ja ymmärrystä sekä viitseliäisyyttä paneutua niihin. Antti Nurmi toteaa

Nurmen intohimo on puurakennusten suunnittelu. Sen puolestapuhujana hän toivoo avoimempaa keskustelua ja yhdessä kehittämistä. Vaikka puurakentamisella on Suomessa vuosisataiset perinteet, teollinen puurakentaminen on edelleen pientä verrattuna betonirakentamiseen.

Etenkin toivon, että puun ja betonin vastakkain asettelusta päästäisiin yhdessä tekemiseen. Uskon että tulevaisuudessa kaikissa betonitaloissa käytetään puuta ja kaikissa puutaloissa käytetään edelleen betonia ja terästä, Nurmi sanoo.