fbpx

Kuntotutkimus avaa mahdollisuuksia

Kuva kuntotutkijan ammatista kirkastuu diplomi-insinööri Hannanoora Junttilaa haastatellessa: kuntotutkija pääsee tekemään aikamatkoja eri vuosikymmenille tai jopa -sadoille. – Minua on aina kiinnostanut talot ja rakentamisen historia. Olen saanut kuntotutkimuksia tehdessä käsiini välillä yli satavuotiaita rakennuspiirustuksia: ne ovat kuin taideteoksia mustekynällä kaunokirjoitettuine teksteineen ja kauniine värityksineen. Välillä piirustusten joukosta on löytynyt rakennuttajan ja suunnittelijan kirjeenvaihtoakin, Hannanoora innostuu kertomaan.

Hannanoora oli vastavalmistunut DI, kun hän aloitti työnteon IdeaStructuran Kokkolan toimistossa seitsemän vuotta sitten. Hän oli toimiston neljäs työntekijä. – Pääsin heti kuntotutkimuskeikoille mukaan, ja sain toimia Jukan ja muiden kokeneempien kollegoiden tutkimusapulaisena. He opettivat, miten erilaisia mittalaitteita käytetään, tutkimusraportteja kirjoitetaan ja jonkin ajan kuluttua sainkin sitten ihka ensimmäisen ja oman pienen kuntotutkimusprojektin hoidettavakseni. Vuodet IdeaStructurassa ovat opettaneet paljon, mutta myös sen, että aina voi oppia lisää.

Kokkolan toimisto on kasvanut ja kehittynyt mukavasti, työntekijöitä on jo 15, ja viime syksystä lähtien Hannanoora on vastannut siellä sisäilma- ja kuntotutkimusprojektien vetämisestä.

Ilman huolella tehtyä kuntotutkimusta ei voi suunnitella

Korjaushankkeiden suunnitteleminen ei ole mahdollista ilman lähtötietoja. Hyvin ja huolella tehdyn kuntotutkimuksen avulla saadaan kerättyä oikeat lähtötiedot, jotka takaavat myös suunnittelun onnistumisen, ja sen, että hanketta pystytään ylipäätään viemään järkevästi eteenpäin. Ja toisinpäin: suurpiirteisesti tehty kuntotutkimus voi viedä korjaushanketta väärään suuntaan ja aiheuttaa tarpeetonta ylikorjaamista, joka on kallista, ja lisäksi hankematkan varrella voi ilmetä ikäviä työn aikaisia yllätyksiä.

– Kuntotutkimukset ovat parhaimmillaan salapoliisin työtä, pyrimme löytämään rakennuksen olennaiset ongelmat, epäkohdat ja vauriot – helppoa se ei aina ole, mutta työ on taatusti mielenkiintoista, eikä kahta samanlaista työpäivää ole.

Monipuolinen työnkuva

Kuntotutkija käyttää kentällä ollessaan paljon teknisiä laitteita: yksinkertaisimmillaan vasaraa, ja toisessa ääripäässä moninaisia mittauslaitteita, kameroita, droneja, ja porakoneenkin on hyvä pysyä kädessä, kun rakenteista tarvitaan esimerkiksi näytteitä betonin laboratoriotutkimuksia varten. – Ala on hyvin poikkitieteellinen, työ on kaikkinensa erittäin laaja-alaista: ns. kammiosuunnittelija ei tässä hommassa pärjää. Meillä ei ole apuna kaikenkattavaa kuntotutkijan oppikirjaa, työn oppii lopulta käytännössä. Tutkimuksien lisäksi työ pitää sisällään laskemista, piirtämistä, raporttien kirjoittamista, viestintää, eikä ihmissuhdetaidoistakaan ole lainkaan haittaa.

Materiaaliosaaminen on kuntotutkimuksen keskiössä

Materiaalilähtökohtaisesti kuntotutkimukset voidaan jakaa betonirakenteiden, rapattujen rakenteiden, tiilirakenteiden ja puurakenteiden kuntotutkimuksiin.

– Tutkijan rooliin sisältyykin materiaalitekninen osaaminen: tutkijan pitää ymmärtää, miten eri materiaalit käyttäytyvät, mitkä niiden ominaisuudet ovat, missä elinkaaren vaiheessa mikäkin rakenne on – ylikorjaamisen välttämiseksi halutaan monesti selvittää korjauskohteen mahdollinen jäljellä oleva käyttöikä.

Puurakentamisen yleistyessä ja nykyaikaisen puurakentamisen tapoja vasta haettaessa tutkittavaa ja korjattavaa tulee riittämään myöskin tällä saralla. Paraskaan kuntotutkija ei voi hallita kaikkia osa-alueita, ja siksi kuntotutkijat voivatkin erikoistua eri osa-alueille.

Kuntotutkimuksia tehdessä tarvitaan paljon rakennusfysikaalista osaamista

Kuntotutkimuksia voidaan luokitella myös rakennustyypin perusteella. Kouluissa ja päiväkodeissa pitää kiinnittää huomioita aivan erilaisiin asioihin kuin esimerkiksi toimistorakennuksissa, uimahalleissa tai kylpylöissä, jotka ovat rakennusfysikaalisesti erittäin haastavia kohteita. – Rakennusfysiikan osaaminen kulkeekin kauniisti käsi kädessä kuntotutkimusosaamisen kanssa. Kuntotutkimukset ovat yksi rakennusfysikaalisen osaamisen alue.

IdeaStructurassa kuntotutkijat ja rakennusfyysikot tekevät tiiviisti yhteistyötä keskenään. – Kukaan ei ole seppä syntyessään; me olemme panostaneet mentorointiin, jotta vasta uransa alkutaipaleella olevat työntekijämme saavat kysellä ja pallotella asioita kokeneempien kollegojensa kanssa – tämä koskee tietenkin myös kuntotutkijoitamme.

Kuntotutkija ei ole koskaan täysin oppinut

Kuntotutkijan ammatti on kaikkea muuta kuin kapean sektorin asiantuntijatyötä. Olemme puhuneet Hannanooran kanssa eri rakennusmateriaaleista ja rakennustyypeistä – nyt onkin luontevaa pohtia, minkälaisia erityyppisiä kuntotutkimuksia yleensä tehdään. Tyypillisiä kuntotutkimuskohteita ovat rakennusten julkisivut, vesikatot, kantavat rakenteet, kuten myös sisäilman laatu, samoin kuin rakennusten kosteusvauriot.

Maallikkohaastattelijakin alkaa hahmottaa, miksi kuntotutkijasta ei voi tulla koskaan täysin oppinutta. Ja on helppo ymmärtää, miksi kokeneet asiantuntijat IdeaStructurassa sanovat, että asiantuntijatyö kuntotutkijana on oiva, ja ehkä jopa ainoa tie kartuttaa korjausrakentamisosaamistaan, koska kuntotutkimuksissa pääsee tutustumaan konkreettisesti vanhoihin rakennustekniikoihin, materiaaleihin ja vauriomekanismeihin, ja siinä sivussa myös vanhoihin rakennusmääräyksiin ja suunnitteluohjeisiin.

Kuntotutkija on kuin löytöretkeilijä

Historia kiinnostaa meistä monia – tuon kiinnostuksen pystyy yhdistämään kuntotukijan ammattiin. – Kuntotutkimukset ovat avanneet minulle aivan uudella tavalla esimerkiksi oman kotipaikkani, Kokkolan historiaa: olen kuin löytöretkeilijä varsinkin vanhimmissa kuntotutkimuskohteissa. Toisinaan tulee pohdittua myös tutkimieni rakennusten tekohetken historiaa ja vaikkapa sitä, minkälaisia ihmisiä rakennuksissa on kauan sitten asunut tai työskennellyt.

Kunnolliseen kuntotutkimukseen satsaaminen kannattaa aina

Puhuttaessa korjausrakentamisesta todetaan toistuvasti, kuinka hankkeissa on ilmennyt yllätyksiä, kustannukset ovat ylittyneet tai aikataulut ovat paukkuneet. – Oikeastaan mitään sellaista ei ole, käytännössä on vain vajaaksi jätettyjä kuntotutkimuksia tai tietoisesti otettuja riskejä. Tästäkin syystä tiedän tekeväni merkityksellistä asiantuntijan työtä.

Työskentely kuntotutkijana avaa myös muita uraovia

Kuntotutkimustoiminta avaa polun korjausrakentamisen asiantuntijaksi, kuntotutkija voi siirtyä myöhemmin esimerkiksi korjauskohteiden rakennesuunnittelijaksi tai valvojaksi. – Menestyminen korjauskohteiden rakennesuunnittelijana on paljon helpompaa, kun taustalla on ymmärrys vanhoista rakennuksista ja niiden rakentamistavoista.

– Koen tekeväni merkityksellistä työtä, koska sillä on vaikutusta ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Iloa tuottaa myös se, kun tietää, että huolella tehdyn kuntotutkimuksen avulla hankkeessa vältytään vääriltä tai ylimääräisiltä korjauksilta, toisin sanoen säästetään hyvinkin paljon rahaa.

Hannanooran tapa ottaa uusi projekti haltuun

Hannanoora oli valmistautunut haastatteluun hyvin: hän lähetti jutun kirjoittajalle ennen haastattelua sähköpostin, jossa hän kertoi ajatuksistaan asiantuntijatyöstä ja kuntotutkimuksista.

Juttua olisi riittänyt vielä vaikka kuinka, mutta nyt on aika kiittää Hannanooraa haastattelusta ja päättää juttu IdeaStructuran teknologiajohtajan sanoihin. – Hannanooran työskentelyä on ilo seurata: hän saa järjestelmällisyydellään ja ihailtavan objektiivisella asiantuntijuudellaan homman kuin homman tuntumaan helpolta. Hannanoora on useimmiten ratkaissut asiakkaan ongelman ainakin puoliksi pelkästään lähtötietoja kerätessään ja analysoidessaan, innostuu Jukka Huttunen kehumaan kollegaansa.

 

Lue lisää palveluistamme: Kuntotutkimukset ja Sisäilmapalvelut