Huonosti tunnettu sisäilmaongelman aiheuttaja: kloorianisolit
Kloorianisoleihin liittyviä hajuongelmia on pidetty yhtenä vaikeimmista korjattavista ongelmista. ”Hajuongelmien korjaaminen ei ole kuitenkaan mahdotonta: korjaustavan valinta on tehtävä kohdekohtaisesti, huolellisesti harkiten ja käyttöikätavoite huomioiden”, juuri Sisäilmastoseminaarissa aiheesta esityksen pitänyt Hannanoora Junttila sanoo.
Kloorifenolipohjaiset puunsuoja-aineet
Suomessa käytettiin erityisesti 1930–1980-luvuilla kloorifenolipohjaisia puunsuoja-aineita mm. sahatavarassa ja kutterinlastueristeessä, minkä takia kloorianisolit aiheuttavat edelleen lukuisissa rakennuksissa epämiellyttävää hajuhaittaa.
Pentakloorifenolipohjaisten puunsuoja-aineiden valmistusta ja käyttöä on rajoitettu Suomessa lainsäädännöllä vuodesta 1993 alkaen, ja niiden käyttö ja valmistus kiellettiin vuonna 2000.
Kloorianisolit
Kloorianisolit ovat mikrobien tuottamia haihtuvia yhdisteitä: niitä syntyy, kun mikrobit hajottavat kloorifenoleilla kyllästettyä puumateriaalia.
”Kloorifenoleilla käsitelty puu aiheuttaa jo itsessään hajua, mutta kloorifenolien reagoitua kosteuden ja mikrobien aineenvaihduntaprosessin kanssa, ilmaan muodostuu helposti haihtuvia kloorianisolipäästöjä, joiden hajukynnys on todella matala, jopa alle 10 ng/m3. Homemainen haju tarttuu helposti muihin rakennusmateriaaleihin ja irtaimistoon, kuten tekstiileihin, paperimateriaaliin ja huonekaluihin”, Hannanoora kertoo.
Huonosti tunnettu ongelman aiheuttaja
Kloorianisoleille tyypillisen hajun tulkittiin pitkään olevan seurausta rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioista, mikä saattoi johtaa väärin kohdennettuihin ja epäonnistuneisiin korjauksiin.
”Hajuongelma on edelleen huonosti tunnettu, vaikka nykyisin ilma- ja materiaalinäytteistä on mahdollista selvittää, esiintyykö rakennuksen ilmassa tai rakennusmateriaaleissa kloorianisoleja. Tutkimukset tehdään laboratoriossa kaasukromatografi-massaspektrometrin avulla”, Hannanoora sanoo.
Aistinvaraisesti viitteitä kloorianisolien esiintymisestä voi saada keräämällä pienen määrän haisevaksi epäiltävää materiaalia tiiviisti suljettavaan muovipussiin, minkä jälkeen pussi siirretään toiseen rakennukseen. ”Kokemuksemme mukaan selvästi aistittava kloorianisolien haju tunkeutuu huoneenlämmössä tavanomaisen polyeteenistä (LD-PE) valmistetun muovipussin läpi jo muutamassa tunnissa levittäen sisäilmaan hometta muistuttavaa hajua”, Hannanoora lisää.
Korjausmenetelmät
Suurin osa korjausmenetelmistä on samankaltaisia kuin muidenkin kosteusvaurioiden ja muista epäpuhtauksista aiheutuvien sisäilmaongelmien korjaamisessa.
”Rakennuksesta voidaan poistaa hajun lähde tai hajun sisäilmaan kulkeutumista voidaan rajoittaa hajun lähdettä poistamatta. Kahden tai useamman eri korjausmenetelmän yhdistäminen on useimmiten suositeltavaa, kohteesta toki riippuen. Kevyempiä toimenpiteitä voidaan tehdä myös rakennuksen käyttöä turvaavina tilapäiskorjauksina ennen mahdollista mittavampaa ja kalliimpaa rakenteiden uusimista tai rakennuksen käytöstä luopumista”, Hannanoora sanoo.
Ei otsonointia, ei desinfiointiaineita
Otsonointi ja desinfiointiaineiden käyttö eivät ole kloorianisolien tapauksessa toimivia korjausmenetelmiä: otsoni ei tunkeudu koviin ja rakenteiden sisällä oleviin materiaaleihin, ja desinfiointiaineet sisältävät runsaasti vettä ja mahdollisesti liuottimia, jotka voivat nopeuttaa puurakenteissa olevien kloorifenolien hajoamista kloorianisoleiksi ja siten vain pahentaa hajuongelmaa.
Ovatko kloorianisolit terveydelle haitallisia?
Pentakloorifenolin on todettu olevan haitallista ihmisen terveydelle, mutta sen sijaan kloorianisolien terveysvaikutuksista on tehty hyvin vähän tieteellisiä tutkimuksia. Kloorianisolien suurin haitta on nykytiedon valossa niiden haju, joka ei välttämättä ole terveydelle haitallista. Suomessa kloorianisolipäästöjen sisäilmavaikutuksia ei ole erityisesti tutkittu, eikä sisäilman kloorianisolipitoisuuksille ole asetettu virallisia raja-arvoja.
Suomen terveydensuojelulaissa (763/1994) katsotaan häiritsevän hajun itsessään olevan mahdollinen terveyshaitta asuintiloissa.
Kokemusta kloorianisolien aiheuttamien ongelmien tutkimuksista ja korjauksista
IdeaStructura on teettänyt vuosina 2017 ja 2024 opinnäytetyöt kloorianisoleista. Niissä tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisten asiantuntijahaastatteluiden (Suomi, Ruotsi ja Saksa) ja pienimuotoisen kokeellisen osuuden avulla kloorianisoleista aiheutuvia sisäilmahaittoja sekä ko. yhdisteitä sisältävien rakenteiden vaihtoehtoisia korjausmenetelmiä.
Meille on kertynyt kokemusta kloorianisolien aiheuttamista ongelmista monissa tutkimus- ja korjauskohteissamme.
Jos sinulle jäi kysyttävää
Hannanoora Junttila ja Julia Björkman vastaavat mielellään lisäkysymyksiisi, löydät alta heidän yhteystietonsa.
hannanoora.junttila@ideastructura.com
puh. 040 077 4108
julia.bjorkman@ideastructura.com
puh. 045 326 9799