Huo­nos­ti tun­net­tu sisäil­maon­gel­man aiheut­ta­ja: kloo­ria­ni­so­lit

Kloo­ria­ni­so­lei­hin liit­ty­viä hajuon­gel­mia on pidet­ty yhte­nä vai­keim­mis­ta kor­jat­ta­vis­ta ongel­mis­ta. ”Hajuon­gel­mien kor­jaa­mi­nen ei ole kui­ten­kaan mah­do­ton­ta: kor­jaus­ta­van valin­ta on teh­tä­vä koh­de­koh­tai­ses­ti, huo­lel­li­ses­ti har­ki­ten ja käyt­töi­kä­ta­voi­te huo­mioi­den”, juu­ri Sisäil­mas­to­se­mi­naa­ris­sa aihees­ta esi­tyk­sen pitä­nyt Han­na­noo­ra Junt­ti­la sanoo.

Kloo­ri­fe­no­li­poh­jai­set puun­suo­ja-aineet

Suo­mes­sa käy­tet­tiin eri­tyi­ses­ti 1930–1980-luvuilla kloo­ri­fe­no­li­poh­jai­sia puun­suo­ja-ainei­ta mm. saha­ta­va­ras­sa ja kut­te­rin­las­tue­ris­tees­sä, min­kä takia kloo­ria­ni­so­lit aiheut­ta­vat edel­leen lukui­sis­sa raken­nuk­sis­sa epä­miel­lyt­tä­vää haju­hait­taa.

Pen­takloo­ri­fe­no­li­poh­jais­ten puun­suo­ja-ainei­den val­mis­tus­ta ja käyt­töä on rajoi­tet­tu Suo­mes­sa lain­sää­dän­nöl­lä vuo­des­ta 1993 alkaen, ja nii­den käyt­tö ja val­mis­tus kiel­let­tiin vuon­na 2000.

Kloo­ria­ni­so­lit

Kloo­ria­ni­so­lit ovat mik­ro­bien tuot­ta­mia haih­tu­via yhdis­tei­tä: nii­tä syn­tyy, kun mik­ro­bit hajot­ta­vat kloo­ri­fe­no­leil­la kyl­läs­tet­tyä puu­ma­te­ri­aa­lia.

”Kloo­ri­fe­no­leil­la käsi­tel­ty puu aiheut­taa jo itses­sään hajua, mut­ta kloo­ri­fe­no­lien rea­goi­tua kos­teu­den ja mik­ro­bien aineen­vaih­dun­ta­pro­ses­sin kans­sa, ilmaan muo­dos­tuu hel­pos­ti haih­tu­via kloo­ria­ni­so­li­pääs­tö­jä, joi­den haju­kyn­nys on todel­la mata­la, jopa alle 10 ng/m³. Home­mai­nen haju tart­tuu hel­pos­ti mui­hin raken­nus­ma­te­ri­aa­lei­hin ja irtai­mis­toon, kuten teks­tii­lei­hin, pape­ri­ma­te­ri­aa­liin ja huo­ne­ka­lui­hin”, Han­na­noo­ra ker­too.

Huo­nos­ti tun­net­tu ongel­man aiheut­ta­ja

Kloo­ria­ni­so­leil­le tyy­pil­li­sen hajun tul­kit­tiin pit­kään ole­van seu­raus­ta raken­nuk­sen kos­teus- ja mik­ro­bi­vau­riois­ta, mikä saat­toi joh­taa vää­rin koh­den­net­tui­hin ja epä­on­nis­tu­nei­siin kor­jauk­siin.

”Hajuon­gel­ma on edel­leen huo­nos­ti tun­net­tu, vaik­ka nykyi­sin ilma- ja mate­ri­aa­li­näyt­teis­tä on mah­dol­lis­ta sel­vit­tää, esiin­tyy­kö raken­nuk­sen ilmas­sa tai raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­sa kloo­ria­ni­so­le­ja. Tut­ki­muk­set teh­dään labo­ra­to­rios­sa kaa­suk­ro­ma­to­gra­fi-mas­sas­pekt­ro­met­rin avul­la”, Han­na­noo­ra sanoo.

Ais­tin­va­rai­ses­ti viit­tei­tä kloo­ria­ni­so­lien esiin­ty­mi­ses­tä voi saa­da kerää­mäl­lä pie­nen mää­rän hai­se­vak­si epäil­tä­vää mate­ri­aa­lia tii­viis­ti sul­jet­ta­vaan muo­vi­pus­siin, min­kä jäl­keen pus­si siir­re­tään toi­seen raken­nuk­seen. ”Koke­muk­sem­me mukaan sel­väs­ti ais­tit­ta­va kloo­ria­ni­so­lien haju tun­keu­tuu huo­neen­läm­mös­sä tavan­omai­sen polye­tee­nis­tä (LD-PE) val­mis­te­tun muo­vi­pus­sin läpi jo muu­ta­mas­sa tun­nis­sa levit­täen sisäil­maan homet­ta muis­tut­ta­vaa hajua”, Han­na­noo­ra lisää.

Kor­jaus­me­ne­tel­mät

Suu­rin osa kor­jaus­me­ne­tel­mis­tä on saman­kal­tai­sia kuin mui­den­kin kos­teus­vau­rioi­den ja muis­ta epä­puh­tauk­sis­ta aiheu­tu­vien sisäil­maon­gel­mien kor­jaa­mi­ses­sa.

”Raken­nuk­ses­ta voi­daan pois­taa hajun läh­de tai hajun sisäil­maan kul­keu­tu­mis­ta voi­daan rajoit­taa hajun läh­det­tä pois­ta­mat­ta. Kah­den tai useam­man eri kor­jaus­me­ne­tel­män yhdis­tä­mi­nen on useim­mi­ten suo­si­tel­ta­vaa, koh­tees­ta toki riip­puen. Kevyem­piä toi­men­pi­tei­tä voi­daan teh­dä myös raken­nuk­sen käyt­töä tur­vaa­vi­na tila­päis­kor­jauk­si­na ennen mah­dol­lis­ta mit­ta­vam­paa ja kal­liim­paa raken­tei­den uusi­mis­ta tai raken­nuk­sen käy­tös­tä luo­pu­mis­ta”, Han­na­noo­ra sanoo.

Ei otso­noin­tia, ei desin­fioin­tiai­nei­ta

Otso­noin­ti ja desin­fioin­tiai­nei­den käyt­tö eivät ole kloo­ria­ni­so­lien tapauk­ses­sa toi­mi­via kor­jaus­me­ne­tel­miä: otso­ni ei tun­keu­du koviin ja raken­tei­den sisäl­lä ole­viin mate­ri­aa­lei­hin, ja desin­fioin­tiai­neet sisäl­tä­vät run­saas­ti vet­tä ja mah­dol­li­ses­ti liu­ot­ti­mia, jot­ka voi­vat nopeut­taa puu­ra­ken­teis­sa ole­vien kloo­ri­fe­no­lien hajoa­mis­ta kloo­ria­ni­so­leik­si ja siten vain pahen­taa hajuon­gel­maa.

Ovat­ko kloo­ria­ni­so­lit ter­vey­del­le hai­tal­li­sia?

Pen­takloo­ri­fe­no­lin on todet­tu ole­van hai­tal­lis­ta ihmi­sen ter­vey­del­le, mut­ta sen sijaan kloo­ria­ni­so­lien ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta on teh­ty hyvin vähän tie­teel­li­siä tut­ki­muk­sia. Kloo­ria­ni­so­lien suu­rin hait­ta on nyky­tie­don valos­sa nii­den haju, joka ei vält­tä­mät­tä ole ter­vey­del­le hai­tal­lis­ta. Suo­mes­sa kloo­ria­ni­so­li­pääs­tö­jen sisäil­ma­vai­ku­tuk­sia ei ole eri­tyi­ses­ti tut­kit­tu, eikä sisäil­man kloo­ria­ni­so­li­pi­toi­suuk­sil­le ole ase­tet­tu viral­li­sia raja-arvo­ja.

Suo­men ter­vey­den­suo­je­lu­lais­sa (763/1994) kat­so­taan häi­rit­se­vän hajun itses­sään ole­van mah­dol­li­nen ter­veys­hait­ta asuin­ti­lois­sa.

Koke­mus­ta kloo­ria­ni­so­lien aiheut­ta­mien ongel­mien tut­ki­muk­sis­ta ja kor­jauk­sis­ta

Idea­Struc­tu­ra on teet­tä­nyt vuo­si­na 2017 ja 2024 opin­näy­te­työt kloo­ria­ni­so­leis­ta. Niis­sä tar­kas­tel­tiin kir­jal­li­suus­kat­sauk­sen, kan­sain­vä­lis­ten asian­tun­ti­ja­haas­tat­te­lui­den (Suo­mi, Ruot­si ja Sak­sa) ja pie­ni­muo­toi­sen kokeel­li­sen osuu­den avul­la kloo­ria­ni­so­leis­ta aiheu­tu­via sisäil­ma­hait­to­ja sekä ko. yhdis­tei­tä sisäl­tä­vien raken­tei­den vaih­toeh­toi­sia kor­jaus­me­ne­tel­miä.

Meil­le on ker­ty­nyt koke­mus­ta kloo­ria­ni­so­lien aiheut­ta­mis­ta ongel­mis­ta monis­sa tut­ki­mus- ja kor­jaus­koh­teis­sam­me.

Jos sinul­le jäi kysyt­tä­vää

Han­na­noo­ra Junt­ti­la ja Julia Björk­man vas­taa­vat mie­lel­lään lisä­ky­sy­myk­sii­si, löy­dät alta hei­dän yhteys­tie­ton­sa.

hannanoora.junttila@ideastructura.com

puh. 040 077 4108

julia.bjorkman@ideastructura.com

puh. 045 326 9799