”Nykyi­nen beto­ni- ja puu­teol­li­suu­den nokit­te­lu ei vie kum­paa­kaan alaa eteen­päin”, sanoo Ant­ti Nur­mi

Ant­ti Nur­men, Idea­Struc­tu­ran koke­neen raken­ne­suun­nit­te­li­jan ja pro­jek­ti­pääl­li­kön men­nyt vuo­si on ollut ainut­laa­tui­nen ja eri­lai­nen. ”En kyl­lä vaih­tai­si päi­vää­kään pois, vaik­ka samaan hen­gen­ve­toon on sanot­ta­va, että ei tämä kyl­lä lomaa ole ollut”, hyvän­tuu­li­nen Ant­ti ker­too lähem­mäs vuo­den mit­tai­ses­ta van­hem­pain­va­paa-ajas­taan. Puo­li­tois­ta­vuo­ti­aan pojan isä on palaa­mas­sa takai­sin sor­vin ääreen eli Idea­Struc­tu­ran Hel­sin­gin toi­mis­toon tou­ko­kuus­sa.

”Sat­tu­mal­ta”, vas­taa Ant­ti mik­si sinus­ta tuli raken­nusin­si­nöö­ri ‑kysy­myk­seen. Asi­aan pitää pereh­tyä sel­väs­ti hie­man tar­kem­min. Antin isä on tie­puo­len raken­nusin­si­nöö­ri ja Ant­ti on viet­tä­nyt 14-vuo­ti­aas­ta kaik­ki suvet rak­soil­la ja metal­li­pa­joil­la kesä­töi­tä teh­den. ”Pyrin lukion jäl­keen val­tio­tie­teel­li­seen tie­de­kun­taan Jyväs­ky­lään: valt­si­kan ovet eivät auen­neet, mut­ta HAM­Kin ovet auke­si­vat ja niin aloi­tin raken­nusin­si­nöö­rin opin­not, jois­ta huo­ma­sin pian opin­to­je­ni alet­tua myös pitä­vä­ni”, Ant­ti ker­too.

Onnel­li­nen mies

Taas ker­ran voi vain tode­ta: tem­pus fugit. Ja kos­ka aika rien­tää, poh­ti per­he Nur­mi tar­kas­ti van­hem­pain­va­paa-asi­aa myös sii­tä vink­ke­lis­tä, voi­si­ko Ant­ti­kin jää­dä vau­van kans­sa kotiin. ”Tot­ta kai tuli pun­ta­roi­tua asi­aa insi­nöö­ri­mäi­sen tar­kas­ti monel­ta kan­til­ta. Olen todel­la onnel­li­nen, että jäin van­hem­pain­va­paal­le ja sain siten mah­dol­li­suu­den olla pik­ku­mie­hen elä­mäs­sä näin inten­sii­vi­ses­ti läs­nä ihmet­te­le­mäs­sä lap­sen kas­va­mis­ta ja kehit­ty­mis­tä.  Koro­nae­pi­de­mia ja sen tuo­mat rajoi­tuk­set ovat tie­ten­kin vai­kut­ta­neet sii­hen, mitä olem­me voi­neet puu­has­tel­la. Ehdim­me onnek­si käy­dä vii­me syk­sy­nä pojan kans­sa vau­va­mus­ka­ris­sa, joka oli muka­va koke­mus meil­le molem­mil­le. Nyt olem­me tavan­neet ystä­viä lap­si­neen ulkoil­len, ja joku­nen hiek­ka­kak­ku­kin on tul­lut täs­sä teh­tyä”, ker­too Ant­ti vau­va-arjes­taan.

Kol­le­go­ja ikä­vä, ja teke­mi­sen mei­nin­kiä myös

Ant­ti on ennät­tä­nyt olla työ­elä­mäs­sä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta, jois­ta hän on ollut rei­lut vii­si vuot­ta Idea­Struc­tu­ras­sa pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä ja raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na.

Työ­uran alkuun mah­tu­vat raken­ne­suun­nit­te­li­jan vuo­det Optipla­nil­la, kuten myös Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nus­vi­ras­tos­sa, jos­ta hän siir­tyi Idea­Struc­tu­ran pal­ve­luk­seen. ”Idea­Struc­tu­ran raken­nus­fy­siik­ka- ja sisäil­mas­pe­sia­lis­ti Juk­ka Hut­tu­nen luen­noi jos­sa­kin kou­lu­tus­ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa olin muka­na. Jukan rau­tai­ses­ta ammat­ti­tai­dos­ta ei jää­nyt pie­nin­tä­kään epäi­lys­tä — Idea­Struc­tu­ran nimi jäi mie­lee­ni ja muu­ta­man vuo­den pääs­tä pää­tin hakea Idea­Struc­tu­raan töi­hin. Sil­lä tiel­lä ollaan ja täy­tyy sanoa, että odo­tan jo kovas­ti tou­ko­kuu­ta, jol­loin palaan takai­sin kont­to­ril­le”, Ant­ti sanoo.

”Töi­hin paluun lähes­tyes­sä olen pysäh­ty­nyt miet­ti­mään, mitä olen kai­van­nut van­hem­pain­va­paal­la olles­sa­ni. Tot­ta kai mai­nioi­ta kol­le­go­ja­ni, yli­pää­tään työyh­tei­söä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta, johon mei­tä kan­nus­te­taan Idik­ses­sä. Kol­le­gal­ta saa kysyä, ja pitää kysyä – se on hie­no kult­tuu­ri, jos­sa syn­tyy antoi­sia vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­ta: kysy­jä oppii, mut­ta niin oppii vas­taa­ja­kin; nuo­rem­mil­la kol­le­goil­la on yksin­ker­tai­ses­ti vain älyt­tö­män hyviä kysy­myk­siä, yli­pää­tään uusia ja raik­kai­ta aja­tuk­sia. Ahon Pent­ti on käve­le­vä tie­to­pank­ki, jota kaik­ki arvos­ta­vat niin toi­mis­tos­sam­me kuin työ­mail­la­kin. Hänel­tä saa­ma­ni oppi ja neu­vot ovat­kin aivan kor­vaa­mat­to­mia. Kyl­lä täl­lai­seen työyh­tei­söön paluu­ta saa jo luvan kans­sa kai­va­ta­kin”, Ant­ti poh­tii.

Ehdo­tuk­se­ni sai tuul­ta pur­jei­siin

Ant­ti on ollut aina kiin­nos­tu­nut puu­ra­ken­tei­den raken­ne­suun­nit­te­lus­ta. Ennen Lapin­mäen päi­vä­ko­ti­han­ket­ta hän oli käy­nyt työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön orga­ni­soi­man ja Puu­in­fon jär­jes­tä­män 10 päi­vän mit­tai­sen vaa­ti­vien puu­ra­ken­tei­den suun­nit­te­lu­kou­lu­tuk­sen.

”Lapin­mäen päi­vä­ko­ti oli han­ke­suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Tilaa­jan eli Hel­sin­gin kau­pun­gin aja­tuk­se­na oli raken­taa päi­vä­ko­ti perin­tei­ses­ti beto­nis­ta. Ajat­te­lin, että koh­de oli­si sopi­van kokoi­nen teh­tä­väk­si CLT-ele­men­teis­tä ja ehdo­tin sitä ark­ki­teh­dil­le ja Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nut­ta­jal­le. Ehdo­tuk­se­ni sai tuul­ta pur­jei­siin ja niin saim­me suun­ni­tel­la Idea­Struc­tu­ran ensim­mäi­sen puu­run­ko­koh­teen CLT:stä. CLT-raken­tei­den suun­nit­te­lul­li­nen haas­te pii­lee lii­tok­sis­sa ja nii­den mitoi­tuk­ses­sa, myös­kin mas­sii­vi­puun hei­koh­kos­sa ääne­ne­ris­tä­vyy­des­sä. Meil­lä ei ollut val­mis­ta run­ko­lii­tos­kir­jas­toa, kuten beto­ni­puo­lel­la on, ja jou­duim­me sik­si sävel­tä­mään pal­jon itse, vaik­ka run­ko­ra­ken­ne pyrit­tiin pitä­mään simp­pe­li­nä. Hie­nos­ti pojat hoi­ti­vat raken­ne­suun­nit­te­lun; meil­lä oli hyvä tii­mi, jos­sa oli Kois­ti­sen Lau­ri, Kont­ti­lan Mika ja Kera­vuo­ren Alek­si”, innos­tuu Ant­ti muis­te­le­maan.

Sit­tem­min Idea­Struc­tu­ral­la on ollut usei­ta CLT-koh­tei­ta, jois­sa yri­tys on teh­nyt CLT-raken­ne­suun­nit­te­lua ja CLT-ele­ment­ti­suun­nit­te­lua. Ant­ti on sel­väs­ti­kin CLT-mies, innos­tu­mis­ta puu­ra­ken­ta­mis­ta koh­taan ei voi olla huo­maa­mat­ta ja mies on ennät­tä­nyt­kin olla jo useam­mas­sa CLT-koh­tees­sa muka­na. Jää­des­sään van­hem­pain­va­paal­le Ant­ti jät­ti Mart­ta Wen­de­li­nin CLT-ele­men­teis­tä Tuusu­laan raken­net­ta­van päi­vä­ko­din kol­le­gan­sa, Samu­li Majan käsiin.

Tar­vit­tai­siin kat­to­jär­jes­tö

CLT on Suo­mes­sa mate­ri­aa­li­na kui­ten­kin niin nuo­ri asia, että val­mis­ta­jat eivät ole teh­neet vie­lä yhtei­siä mitoi­tus- tai suun­nit­te­luoh­jei­ta tai stan­dar­di­soi­neet mate­ri­aa­le­ja, kuten esi­mer­kik­si lii­ma­puun osal­ta on teh­ty jo 50 vuot­ta sit­ten.

”Detal­jien suun­nit­te­lu työl­lis­tää raken­ne­suun­nit­te­li­jaa vähin­tään kak­sin­ker­tai­ses­ti beto­ni­ra­ken­tei­siin ver­rat­tu­na. Beto­ni­ra­ken­teis­sa har­ja­te­räk­set ja lii­tos­osat jää­vät beto­nin sisään pii­loon mut­ta CLT-raken­nuk­sis­sa usein vähin­tään toi­nen pin­ta levys­tä jää vii­mei­sek­si sisä­pin­nak­si eikä sii­hen voi töl­viä nau­laus­kul­mia jal­ka­lis­tan alle tör­röt­tä­mään tai katon­ra­jaan ihmis­ten häm­mäs­tel­tä­väk­si. Suo­meen Tar­vit­tai­siin CLT-raken­ta­mi­sen kat­to­jär­jes­tö luo­maan yhte­näi­siä hyväk­si havait­tu­ja suun­nit­te­lu- ja toteu­tus­ta­po­ja. Puu­in­fo on teh­nyt hyvää työ­tä tuot­taes­saan työ­ka­lu­ja suun­nit­te­li­joil­le, mut­ta Puu­in­fo voi­si ottaa suu­rem­man roo­lin mas­sii­vi­puu­ra­ken­ta­mi­ses­sa ja esi­tel­lä esi­mer­kik­si Kes­ki-Euroo­pas­sa käy­tet­ty­jä puu­ra­ken­ta­mi­sen rat­kai­su­ja. Jou­dum­me nyt hake­maan tie­toa ympä­ri maa­il­maa ole­vis­ta pala­sis­ta, vaik­ka tar­vit­si­sim­me vakioi­tu­ja rat­kai­su­ja”, Ant­ti vaka­voi­tuu poh­ti­maan.

Puu ei ole beto­nin vihol­li­nen

Ant­ti kävi jou­taes­saan Idea­Struc­tu­ran Kuo­pion toi­mis­tol­la. ”Kuo­pios­sa on ennak­ko­luu­lo­ton­ta puu­ra­ken­ta­mi­sen osaa­mis­ta. Työ­pöy­däl­lä on luul­ta­vas­ti Suo­men ensim­mäi­nen puu­run­koi­nen raken­nus, jos­sa käy­te­tään väli­poh­jas­sa onte­lo­laat­to­ja. Juu­ri tätä ala mie­les­tä­ni kai­paa, käy­te­tään puu­ta siel­lä mis­sä se on hyvä ja beto­nia siel­lä mis­tä sii­tä saa­daan sel­ke­ää etua. Nykyi­nen beto­ni- ja puu­teol­li­suu­den nokit­te­lu ei vie kum­paa­kaan eteen­päin ja samal­la jää maa­il­ma­kin pelas­ta­mat­ta”, sanoo Ant­ti.

Mitä mies har­ras­taa

Urhei­lul­li­nen mies rakas­taa pyö­riä, niin pol­ku- kuin moot­to­ri­pyö­riä­kin. ”Tyk­kään tyki­tel­lä met­sis­sä maas­to­pyö­räl­lä­ni Mus­ta­vuo­rel­la, Haku­ni­lan met­sis­sä, Sipoon­kor­ves­sa, mil­loin mis­sä­kin. On minul­la pyö­rä tääl­lä Kuo­pios­sa­kin muka­na, mis­tä olen siis kotoi­sin, ja olen käy­nyt­kin vähän pyö­räi­le­mäs­sä sil­lä aikaa, kun mum­mi on hoi­ta­nut poi­kaam­me. Puu­haan mie­lel­lä­ni oma­ko­ti­ta­los­sam­me, jota vai­mon kans­sa yhdes­sä aika­naan myös sisä­puo­lei­sil­ta osin raken­sim­me – nik­ka­roin­ti on muka­vaa vas­ta­pai­noa asian­tun­ti­jan työl­le”, sanoo Ant­ti.

 Ter­ve­tu­loa takai­sin kont­to­ril­le!

Pie­ni mies herää päi­vä­unil­taan ja se tar­koit­taa tie­ten­kin, että haas­tat­te­lum­me päät­tyy. Vie­lä het­ken Ant­ti raken­taa hiek­ka­lin­no­ja, mut­ta tuo­ta pikaa hän on jo työn tou­hus­sa muka­na. ”Olen vil­pit­tö­män onnel­li­nen Antin puo­les­ta, kun hän sai olla van­hem­pain­va­paal­la. Mut­ta olen myös todel­la iloi­nen voi­des­sa­ni toi­vot­taa tai­ta­van raken­ne­suun­nit­te­li­jan ja pro­jek­ti­pääl­li­kön takai­sin sor­vin ääreen”, innos­tuu Idik­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja, Jyr­ki Jal­li kehu­maan kol­le­gaan­sa.

> Kat­so myös:
CLT ja Puu­ra­ken­ta­mi­nen – Vaa­ti­van puu­ra­ken­ta­mi­sen asian­tun­ti­ja­pal­ve­lua
Ele­ment­ti­suun­nit­te­lu – Sääs­tä raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia ammat­ti­tai­toi­sel­la suun­nit­te­lul­la