Antti Nurmen, IdeaStructuran kokeneen rakennesuunnittelijan ja projektipäällikön mennyt vuosi on ollut ainutlaatuinen ja erilainen. ”En kyllä vaihtaisi päivääkään pois, vaikka samaan hengenvetoon on sanottava, että ei tämä kyllä lomaa ole ollut”, hyväntuulinen Antti kertoo lähemmäs vuoden mittaisesta vanhempainvapaa-ajastaan. Puolitoistavuotiaan pojan isä on palaamassa takaisin sorvin ääreen eli IdeaStructuran Helsingin toimistoon toukokuussa.
”Sattumalta”, vastaa Antti miksi sinusta tuli rakennusinsinööri -kysymykseen. Asiaan pitää perehtyä selvästi hieman tarkemmin. Antin isä on tiepuolen rakennusinsinööri ja Antti on viettänyt 14-vuotiaasta kaikki suvet raksoilla ja metallipajoilla kesätöitä tehden. ”Pyrin lukion jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylään: valtsikan ovet eivät auenneet, mutta HAMKin ovet aukesivat ja niin aloitin rakennusinsinöörin opinnot, joista huomasin pian opintojeni alettua myös pitäväni”, Antti kertoo.
Onnellinen mies
Taas kerran voi vain todeta: tempus fugit. Ja koska aika rientää, pohti perhe Nurmi tarkasti vanhempainvapaa-asiaa myös siitä vinkkelistä, voisiko Anttikin jäädä vauvan kanssa kotiin. ”Totta kai tuli puntaroitua asiaa insinöörimäisen tarkasti monelta kantilta. Olen todella onnellinen, että jäin vanhempainvapaalle ja sain siten mahdollisuuden olla pikkumiehen elämässä näin intensiivisesti läsnä ihmettelemässä lapsen kasvamista ja kehittymistä. Koronaepidemia ja sen tuomat rajoitukset ovat tietenkin vaikuttaneet siihen, mitä olemme voineet puuhastella. Ehdimme onneksi käydä viime syksynä pojan kanssa vauvamuskarissa, joka oli mukava kokemus meille molemmille. Nyt olemme tavanneet ystäviä lapsineen ulkoillen, ja jokunen hiekkakakkukin on tullut tässä tehtyä”, kertoo Antti vauva-arjestaan.
Kollegoja ikävä, ja tekemisen meininkiä myös
Antti on ennättänyt olla työelämässä viitisentoista vuotta, joista hän on ollut reilut viisi vuotta IdeaStructurassa projektipäällikkönä ja rakennesuunnittelijana.
Työuran alkuun mahtuvat rakennesuunnittelijan vuodet Optiplanilla, kuten myös Helsingin kaupungin rakennusvirastossa, josta hän siirtyi IdeaStructuran palvelukseen. ”IdeaStructuran rakennusfysiikka- ja sisäilmaspesialisti Jukka Huttunen luennoi jossakin koulutustapahtumassa, jossa olin mukana. Jukan rautaisesta ammattitaidosta ei jäänyt pienintäkään epäilystä – IdeaStructuran nimi jäi mieleeni ja muutaman vuoden päästä päätin hakea IdeaStructuraan töihin. Sillä tiellä ollaan ja täytyy sanoa, että odotan jo kovasti toukokuuta, jolloin palaan takaisin konttorille”, Antti sanoo.
”Töihin paluun lähestyessä olen pysähtynyt miettimään, mitä olen kaivannut vanhempainvapaalla ollessani. Totta kai mainioita kollegojani, ylipäätään työyhteisöä ja vuorovaikutusta, johon meitä kannustetaan Idiksessä. Kollegalta saa kysyä, ja pitää kysyä – se on hieno kulttuuri, jossa syntyy antoisia vuorovaikutustilanteita: kysyjä oppii, mutta niin oppii vastaajakin; nuoremmilla kollegoilla on yksinkertaisesti vain älyttömän hyviä kysymyksiä, ylipäätään uusia ja raikkaita ajatuksia. Ahon Pentti on kävelevä tietopankki, jota kaikki arvostavat niin toimistossamme kuin työmaillakin. Häneltä saamani oppi ja neuvot ovatkin aivan korvaamattomia. Kyllä tällaiseen työyhteisöön paluuta saa jo luvan kanssa kaivatakin”, Antti pohtii.
Ehdotukseni sai tuulta purjeisiin
Antti on ollut aina kiinnostunut puurakenteiden rakennesuunnittelusta. Ennen Lapinmäen päiväkotihanketta hän oli käynyt työ- ja elinkeinoministeriön organisoiman ja Puuinfon järjestämän 10 päivän mittaisen vaativien puurakenteiden suunnittelukoulutuksen.
”Lapinmäen päiväkoti oli hankesuunnitteluvaiheessa. Tilaajan eli Helsingin kaupungin ajatuksena oli rakentaa päiväkoti perinteisesti betonista. Ajattelin, että kohde olisi sopivan kokoinen tehtäväksi CLT-elementeistä ja ehdotin sitä arkkitehdille ja Helsingin kaupungin rakennuttajalle. Ehdotukseni sai tuulta purjeisiin ja niin saimme suunnitella IdeaStructuran ensimmäisen puurunkokohteen CLT:stä. CLT-rakenteiden suunnittelullinen haaste piilee liitoksissa ja niiden mitoituksessa, myöskin massiivipuun heikohkossa ääneneristävyydessä. Meillä ei ollut valmista runkoliitoskirjastoa, kuten betonipuolella on, ja jouduimme siksi säveltämään paljon itse, vaikka runkorakenne pyrittiin pitämään simppelinä. Hienosti pojat hoitivat rakennesuunnittelun; meillä oli hyvä tiimi, jossa oli Koistisen Lauri, Konttilan Mika ja Keravuoren Aleksi”, innostuu Antti muistelemaan.
Sittemmin IdeaStructuralla on ollut useita CLT-kohteita, joissa yritys on tehnyt CLT-rakennesuunnittelua ja CLT-elementtisuunnittelua. Antti on selvästikin CLT-mies, innostumista puurakentamista kohtaan ei voi olla huomaamatta ja mies on ennättänytkin olla jo useammassa CLT-kohteessa mukana. Jäädessään vanhempainvapaalle Antti jätti Martta Wendelinin CLT-elementeistä Tuusulaan rakennettavan päiväkodin kollegansa, Samuli Majan käsiin.
Tarvittaisiin kattojärjestö
CLT on Suomessa materiaalina kuitenkin niin nuori asia, että valmistajat eivät ole tehneet vielä yhteisiä mitoitus- tai suunnitteluohjeita tai standardisoineet materiaaleja, kuten esimerkiksi liimapuun osalta on tehty jo 50 vuotta sitten.
”Detaljien suunnittelu työllistää rakennesuunnittelijaa vähintään kaksinkertaisesti betonirakenteisiin verrattuna. Betonirakenteissa harjateräkset ja liitososat jäävät betonin sisään piiloon mutta CLT-rakennuksissa usein vähintään toinen pinta levystä jää viimeiseksi sisäpinnaksi eikä siihen voi tölviä naulauskulmia jalkalistan alle törröttämään tai katonrajaan ihmisten hämmästeltäväksi. Suomeen Tarvittaisiin CLT-rakentamisen kattojärjestö luomaan yhtenäisiä hyväksi havaittuja suunnittelu- ja toteutustapoja. Puuinfo on tehnyt hyvää työtä tuottaessaan työkaluja suunnittelijoille, mutta Puuinfo voisi ottaa suuremman roolin massiivipuurakentamisessa ja esitellä esimerkiksi Keski-Euroopassa käytettyjä puurakentamisen ratkaisuja. Joudumme nyt hakemaan tietoa ympäri maailmaa olevista palasista, vaikka tarvitsisimme vakioituja ratkaisuja”, Antti vakavoituu pohtimaan.
Puu ei ole betonin vihollinen
Antti kävi joutaessaan IdeaStructuran Kuopion toimistolla. ”Kuopiossa on ennakkoluulotonta puurakentamisen osaamista. Työpöydällä on luultavasti Suomen ensimmäinen puurunkoinen rakennus, jossa käytetään välipohjassa ontelolaattoja. Juuri tätä ala mielestäni kaipaa, käytetään puuta siellä missä se on hyvä ja betonia siellä mistä siitä saadaan selkeää etua. Nykyinen betoni- ja puuteollisuuden nokittelu ei vie kumpaakaan eteenpäin ja samalla jää maailmakin pelastamatta”, sanoo Antti.
Mitä mies harrastaa
Urheilullinen mies rakastaa pyöriä, niin polku- kuin moottoripyöriäkin. ”Tykkään tykitellä metsissä maastopyörälläni Mustavuorella, Hakunilan metsissä, Sipoonkorvessa, milloin missäkin. On minulla pyörä täällä Kuopiossakin mukana, mistä olen siis kotoisin, ja olen käynytkin vähän pyöräilemässä sillä aikaa, kun mummi on hoitanut poikaamme. Puuhaan mielelläni omakotitalossamme, jota vaimon kanssa yhdessä aikanaan myös sisäpuoleisilta osin rakensimme – nikkarointi on mukavaa vastapainoa asiantuntijan työlle”, sanoo Antti.
Tervetuloa takaisin konttorille!
Pieni mies herää päiväuniltaan ja se tarkoittaa tietenkin, että haastattelumme päättyy. Vielä hetken Antti rakentaa hiekkalinnoja, mutta tuota pikaa hän on jo työn touhussa mukana. ”Olen vilpittömän onnellinen Antin puolesta, kun hän sai olla vanhempainvapaalla. Mutta olen myös todella iloinen voidessani toivottaa taitavan rakennesuunnittelijan ja projektipäällikön takaisin sorvin ääreen”, innostuu Idiksen toimitusjohtaja, Jyrki Jalli kehumaan kollegaansa.
> Katso myös:
CLT ja Puurakentaminen – Vaativan puurakentamisen asiantuntijapalvelua
Elementtisuunnittelu – Säästä rakentamisen kustannuksia ammattitaitoisella suunnittelulla