Rakentamisen kiertotalous: rakennusosien uudelleenkäyttö

”Olemme saaneet olla mukana monissa hankkeissa, joissa on arvioitu esimerkiksi tiilien, tiilimuurausten, kuparikattojen tai muiden rakennusosien uudelleenkäyttöä”, IdeaStructuran kiertotalousasiantuntijat, diplomi-insinööri Jenni Malinen ja rakennusarkkitehti Mikko Korhonen, kertovat.

Korjausrakentamisen asiantuntijoina meillä on tavoitteena löytää ratkaisut ensisijaisesti rakennuksen korjaamiseen niin, että sen elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista tai järkevää, mutta nykykäytännöillä purettavankaan rakennuksen elinkaaren ei tarvitse loppua purkuun: suurin osa purettavien rakennuksien rakennusosista ja -materiaaleista voitaisiin uudelleenkäyttää tai kierrättää. Uudelleenkäyttö ja materiaalien kierrätys vähentävät merkittävästi jätteen käsittelystä ja uudisrakentamisesta aiheutuvia päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta.

”Tästä näkökulmasta olisi hyvä, jos uudisrakennusten suunnittelussakin rakenteet ja materiaalit suunniteltaisiin lähtökohtaisesti niin, että rakennusosat voitaisiin yhä helpommin huoltaa, korjata, uudelleenkäyttää ja lopuksi kierrättää”, Jenni ja Mikko sanovat.

”Pyrimme löytämään korjauskohteidenkin purkutöistä rakennusosat ja materiaalit, joita voidaan irrottaa ehjänä ja käyttää uudelleen joko samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa. Tämä on ollut käytäntö ja arkipäivää erityisesti suojelukohteissa jo pitkään. Näistä kohteista saatua käytännön kokemusta hyödynnämme nyt muissakin hankkeissa, joissa on tavoitteena mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset”, Jenni kertoo.

Helsingin kaupungin pilottihanke

IdeaStructura on mukana Helsingin kaupungin kiertotalous- ja uudelleenkäyttöhankkeessa: kyseessä on elinkaarensa lopussa oleva Kannelmäen peruskoulu, joka sijaitsee Runonlaulajantiellä. Hanke on Helsingin kaupungin yksi uudelleenkäytön pilottihankkeista.

Rakennus puretaan tulevan kesän aikana, mutta udelleenkäyttöaspektin vuoksi kohteessa tehdään vertailuja ehjänä irrottamisen tavoista vielä ennen varsinaista purkamista. Nämä vertailut tehdään laadunvarmistusmielessä, jotta uudelleen käytettävien osien kunto ja laatu voidaan varmistaa.

”Olemme tehneet kohteen purkukartoituksen ja uudelleenkäyttöselvityksen, jotta olemme pystyneet selvittämään konkreettisesti, mitä rakennusosia voidaan uudelleenkäyttää samalla tontilla, mutta hieman eri kohtaan rakennettavaan uuteen koulurakennukseen. IdeaStructura vastaa tontille tulevan uuden koulurakennuksen rakennesuunnittelusta, mikä on luonnollisesti iso etu uudelleenkäytön tavoitteiden saavuttamiselle: purkukartoituksesta saatu tieto kulkee saman toimiston sisällä uudisrakennuksen rakennesuunnittelijoille ja luoviakin ideoita voidaan pallotella yhdessä”, Mikko sanoo.

Mukana Ympäristöministeriön EU-rahoitteisessa Vähähiilisen rakennetun ympäristön -ohjelmassa

Ympäristöministeriön ohjelman tavoitteena on vauhdittaa rakennetun ympäristön ilmastonmuutosta torjuvien ja vähähiilisyyttä tukevien tuotteiden, teknologioiden, palveluiden ja toimintamallien kehitystä ja leviämistä.

IdeaStructuran tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla arvioidaan rakenteiden ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttökelpoisuutta. ”On tärkeää luoda sujuva prosessi ja kustannustehokkaita tapoja kelpoisuuden arviointiin hankkeiden eri vaiheissa. Uudelleenkäyttö on vielä alkutekijöissään, eivätkä tekniikat ole vielä kehittyneet kustannustehokkaiksi. Esimerkiksi purku-, ehjänä irrotus- ja logistiikkakustannukset nousevat helposti vielä liian korkeiksi. Alalla onkin melkoinen kehitystarve, jotta uudelleenkäyttö saataisiin houkuttelevaksi myös kustannusnäkökulmasta”, Jyrki Jalli, IdeaStructuran toimitusjohtaja sanoo.

Jenni ja Mikko toimivat aktiivisesti hankkeessa: he osallistuivat maaliskuun loppupuolella ympäristöministeriön tilaisuuteen, jossa he esittelivät kehityshankettaan ja tapasivat joukon uudelleenkäyttöön vihkiytyneitä kollegoja. ”On mahtavaa saada tukea ohjelmasta, jotta pääsemme vauhdittamaan rakennusosien uudelleenkäyttöä hankkeissa. Nyt jos koskaan on tärkeää saada olla mukana luomassa uudelleenkäytön käytänteitä”, Jenni ja Mikko toteavat.

”Tällä hetkellä tavoitteenamme on löytää rakennushankkeita, joissa voisimme koeponnistaa luomamme prosessin mukaisen toimintatavan ja saada siitä tietenkin tuloksia. Olisi hienoa, jos saisimme siirrettyä purettavasta rakennuksesta uuteen rakennukseen jonkin merkittävän rakennusosan, kuten kantavan rakenteen”, kiertotalousasiantuntijamme innostuvat kertomaan.

Kuka voi toimia uudelleenkäyttöasiantuntijana

Tuotekelpoisuuden arviointi on asia, joka puhuttaa rakennusosien uudelleenkäytössä. ”Pystymme hyödyntämään olemassa olevaa osaamistamme: korjausrakentamisen asiantuntijoillamme on erinomainen kompetenssi arvioida rakennusosien uudelleenkäyttöä, ja myös kantavien rakenteiden uudelleenkäyttöä. Kun on esimerkiksi rakennusalan insinöörin, diplomi-insinöörin tai arkkitehdin loppututkinto ja reippaasti työkokemusta korjausrakennesuunnittelusta ja kuntotutkimuksista, on varmuudella kompetentti arvioimaan rakennusosien uudelleenkäyttöä, kuten myös tekemään purkukartoituksia ja -suunnitelmia”, Mikko summaa.

Onko vähähiilinen rakentaminen automaattisesti kallista

”Olen törmännyt monesti kustannuskysymykseen ja melkeinpä vastaukseenkin: usein ajatellaan, että vähähiilinen rakentaminen olisi automaattisesti kallista. Asia ei ole itsestään selvä, eikä myöskään mustavalkoinen. Meidän pitää katsoa hinnan lisäksi myös päästöjä, ja kustannuslaskelmia tehdessä pitää huomioida, minkälaiselle aikavälille laskelmia tehdään ja mitkä ovat päästölaskentaan vaikuttavia tekijöitä”, Mikko pohtii.

”Huomioitava on myös se, että esimerkiksi uudelleenkäytön näkökulmasta pelkästään vähähiilisyys ei ole päätavoitteena vaan pyrkimyksenä on erityisesti säästää luonnonvaroja ja materiaaleja, mikä on jo itsessään ympäristötavoitteiden kannalta tärkeää. Meidän tavoitteenamme on tuoda oma asiantuntemuksemme mukaan talkoisiin myös kustannusnäkökulmasta: autamme asiakasta etsimään hankkeissaan juuri ne kustannustehokkaimmat uudelleenkäytön ratkaisut, joita kannattaa edistää, ja sen jälkeen kustannustehokkaimmat toimintatavat, joilla uudelleenkäyttö toteutetaan”, Jenni ja Mikko toteavat.

Innostusta ilmassa

Jenni ja Mikko kannustavat kaikkia ideastructuralaisia uudelleenkäyttöön ja muistuttavat korjausrakennepuolen suunnittelijoita siitä, että he jos ketkä ovat valmiita uudelleenkäytön asiantuntijoita.

”On ollut hienoa seurata, kuinka suunnittelijamme huomioivat korjausrakennuskohteissa uudelleenkäyttöpotentiaalin. Teot saattavat tuntua tässä vaiheessa pieniltä, mutta haluamme olla edelläkävijä rakentamisen ympäristövaikutusten minimoimisessa ja olemalla nyt aktiivisesti mukana, varmistamme sen, että olemme kehityksen aallonharjalla”, Mikko sanoo.