Puu­ra­ken­nusa­lal­le kon­kreet­ti­sia hyö­ty­jä Kruusin diplo­mi­työs­tä

Amp­pa­ri-neu­vot­te­lu­huo­nees­sa on lep­poi­sa mei­nin­ki, haas­ta­tel­ta­va­na on Idea­Struc­tu­ran Hel­sin­gin toi­mis­tos­sa työs­ken­te­le­vä raken­ne­suun­nit­te­li­ja Vil­le Kruus. Yhtäk­kiä rau­hal­li­nen Vil­le pomp­paa tuo­lil­taan demon­stroi­dak­seen nur­jah­dus­ta, ja pian maal­li­kol­le­kin sel­vi­ää, mitä ns. Eule­rin nur­jah­dus tar­koit­taa.  

Vil­le val­mis­tui syys­kuus­sa Aal­to-yli­opis­ton raken­nus­tek­nii­kan osas­tol­ta diplo­mi-insi­nöö­rik­si: hän on Idea­Struc­tu­ran nuo­rin diplo­mi-insi­nöö­ri ja tai­taa olla myös­kin nuo­rim­pa­na diplo­mi-insi­nöö­rik­si val­mis­tu­nut idea­struc­tu­ra­lai­nen – mies täyt­tää lop­pu­vuo­des­ta 25 vuot­ta.

Idik­ses­sä Vil­le on van­ha tut­tu, sil­lä hän on työs­ken­nel­lyt jo kol­me vuot­ta Hel­sin­gin toi­mis­tos­sa, aluk­si kesä­hes­su­na ja opin­to­jen sal­lies­sa muu­toin­kin. Men­nei­siin vuo­siin on mah­tu­nut työn­te­koa, mut­ta myös ehjiä opin­to­put­kia, jol­loin Vil­le on pys­ty­nyt fokusoi­tu­maan opin­toi­hin­sa, ja ne tun­tu­vat­kin suju­neen Vil­len luo­mien aika­tau­lu­raa­mien puit­teis­sa. ”Juu­ri sel­lai­nen Vil­le on, aika­tau­lut pitä­vät, suun­ni­tel­mat siir­ty­vät sovi­tus­ti työ­mail­le – tui­ki tär­kei­tä omi­nai­suuk­sia raken­ne­suun­nit­te­li­jal­le”, tote­aa Ant­ti Nur­mi, Vil­len kol­le­ga Idik­ses­tä.

Vil­len tie raken­ne­suun­nit­te­li­jak­si

”Olen aina pitä­nyt mati­kas­ta ja fys­sas­ta, joten aja­tus tek­nii­kan alan opin­nois­ta tun­tui luon­te­val­ta, mut­ta eri­tyi­ses­ti kone- ja raken­nus­tek­nii­kan opin­not alkoi­vat puhu­tel­la minua abi­vuon­na. Hain sekä Aal­to-yli­opis­ton että Tam­pe­reen yli­opis­ton kone- ja raken­nus­tek­nii­kan opin­toi­hin. Mat­kas­sa oli onnea ja sain opis­ke­lu­pai­kan Aal­los­ta, jos­sa sit­ten aloi­tin kou­lun­käyn­nin heti armei­jas­ta pääs­tyä­ni. Fuk­si­vuo­den aika­na pää­tin suun­tau­tua raken­nus­tek­nii­kan opin­toi­hin”, Vil­le muis­te­lee.

Opin­to­jen­sa ede­tes­sä Vil­le kiin­nos­tui raken­ne­suun­nit­te­lus­ta ja suun­nit­te­lu­toi­mis­tos­sa työs­ken­te­le­mi­ses­tä. Ja kun Sivusen Mint­tu nap­pa­si RIL-gaa­las­sa Vil­leä hihas­ta kiin­ni esi­tel­läk­seen Idea­Struc­tu­ran toi­min­taa, oli Vil­len kiin­nos­tus Idis­tä koh­taan herä­tet­ty ja sil­lä tiel­lä nyt ollaan.

Aluk­si Vil­le sai piir­tää Sibe­lius-Aka­te­mia-pro­jek­tis­sa. ”Minul­la oli todel­la pal­jon kysy­myk­siä, joi­hin kol­le­gat jak­soi­vat vas­ta­ta kär­si­väl­li­ses­ti. Täl­lä het­kel­lä­kin Vil­le toi­mii raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na Marian­ka­dun hotel­li­hank­kees­sa. ”Työ tun­tuu tavat­to­man mie­len­kiin­toi­sel­ta, ja mie­len­kiin­toa lisää työn tiet­ty kon­kreet­ti­suus – on hie­noa näh­dä, kuin­ka mök­ki nousee, kun tie­tää, että on saa­nut olla itse­kin muka­na mök­kiä suun­nit­te­le­mas­sa”, poh­tii Vil­le.

Diplo­mi­työ, jos­ta puu­ra­ken­nusa­la hyö­tyy

Vil­le teki diplo­mi­työn­sä Idea­Struc­tu­ral­le, Puu­ra­ken­ta­jat Grou­pil­le ja Peik­ko Fin­land Oy:lle Sekun­dää­ris­ten raken­tei­den vai­ku­tuk­ses­ta CLT-laat­to­jen väräh­te­lyyn. Diplo­mi­työn ohja­si Jyr­ki Jal­li, Idea­Struc­tu­ran toi­mi­tus­joh­ta­ja. ”Ker­ta­kaik­ki­sen hyvä tut­ki­mus­työ, jos­ta koko puu­ra­ken­nusa­la hyö­tyy”, Ant­ti ja Jyr­ki tuu­maa­vat.

Diplo­mi­työ sisäl­tää kir­jal­li­suus­kat­sauk­sen aihee­seen liit­ty­väs­tä tut­ki­muk­ses­ta sekä puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta yli­pää­tään. Diplo­mi­työn var­si­nai­nen tut­ki­mus toteu­tet­tiin kokeel­li­ses­ti. Työ­tä var­ten etsit­tiin kol­me CLT-raken­teis­ta koh­det­ta: Päi­vä­ko­ti Lapin­mä­ki, Päi­vä­ko­ti Hopea­laak­so sekä Paki­lan uusi kou­lu­kes­kus.

Koh­teis­sa käy­tiin pai­kan pääl­lä mit­taa­mas­sa lat­tioi­den alim­pia omi­nais­taa­juuk­sia, esi­mer­kik­si Paki­las­sa lat­ti­aa mitat­tiin ennen väli­sei­nien asen­nus­ta sekä väli­sei­nä­asen­nus­ten jäl­keen. Taa­juuk­sien mit­taa­mi­ses­sa käy­te­tiin kiih­ty­vyy­san­tu­rei­ta ja, jot­ta raken­teen taa­juu­det saa­daan herää­mään, tar­vi­taan myös herä­te eli toi­sin sanoen lat­tian pääl­lä täy­tyy kävellä/hyppiä, jot­ta raken­ne alkaa väräh­te­le­mään. Mit­taus­ten perus­teel­la saa­dus­ta datas­ta tut­kit­tiin, oli­vat­ko lat­tian omi­nais­taa­juu­det muut­tu­neet mit­taus­ten välil­lä, jon­ka lisäk­si las­ket­tiin, miten väli­sei­nien asen­nus on vai­kut­ta­nut raken­teen vaim­me­nus­suh­tee­seen eli sii­hen, miten nopeas­ti väräh­te­ly vai­me­nee omi­nais­taa­juu­den koh­dal­la ilme­ne­vän kor­kean kiih­ty­vyys­pii­kin jäl­keen.

Mit­taus­ten perus­teel­la kai­kis­sa kol­mes­sa koh­tees­sa lat­tioi­den omi­nais­taa­juu­det sekä vai­men­nus­suh­teet oli­vat kor­keam­pia ja kiih­ty­vyys­pii­kit pie­nem­piä väli­sei­nien raken­ta­mi­sen jäl­keen. Tämä oli juu­ri se mitä halut­tiin sel­vit­tää, eli yksin­ker­tais­tet­tu­na sei­nä tuo laa­tal­le lisä­jäyk­kyyt­tä, joka nos­taa omi­nais­taa­juut­ta ja pie­nen­tää kiih­ty­vyys­piik­ke­jä. Jos asian halu­aa yksin­ker­tais­taa, voi sei­nän aja­tel­la toi­mi­van ikään kuin jouse­na, joka vas­tus­taa laat­to­jen tai­pu­mis­ta.

Marian­ka­dun hotel­li­han­ke tar­jo­aa haas­tei­ta

Pala­taan vie­lä Marian­ka­dun hotel­li­hank­kee­seen, jon­ka yhte­nä raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na Vil­le siis toi­mii. Kruu­nun­ha­kaan raken­net­ta­va laa­du­kas kan­sain­vä­li­sen tason luk­sus­ho­tel­li on uniik­ki ja siten erit­täin haas­teel­li­nen han­ke. Hotel­li koos­tuu nel­jäs­tä eril­li­ses­tä 1885 val­mis­tu­nees­ta raken­nuk­ses­ta Marian­ka­dul­la ja Lii­san­ka­dul­la.

Kort­te­li­ko­ko­nai­suu­del­la on arvo­kas his­to­ria: siel­lä on aiem­min sijain­nut muun muas­sa upsee­rien asuin­ra­ken­nuk­sia sekä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riön tilo­ja – raken­nuk­set ovat ark­ki­teh­ti Evert E. Lagers­petzin käsia­laa.

”Suun­nit­te­lu­pöy­däl­le on tul­lut yllä­tyk­siä: vakio­lii­tok­sil­la ei Marian­ka­dun han­ket­ta suun­ni­tel­la. Nyt kun raken­ne­suun­nit­te­lus­ta on tul­lut lisää koke­mus­ta, huo­maan pitä­vä­ni haas­teis­ta. Ja on ollut hie­noa näh­dä, että teke­mäs­tä­ni diplo­mi­työs­tä on ollut apua täs­sä hank­kees­sa – väli­poh­jien teräs­pal­kit mitoi­te­taan niin, ettei käyt­tä­jä koe epä­miel­lyt­tä­vää väräh­te­lyä astel­les­saan hotel­lis­sa”, Vil­le innos­tuu ker­to­maan.

Vuo­den nuo­ri kon­sult­ti ‑kil­pai­lu

Toi­mis­tos­sa syn­ty­neen aja­tuk­sen myö­tä Vil­le pää­tet­tiin ilmoit­taa SKOL ry:n (suun­nit­te­lu- ja kon­sul­toin­tia­lan yri­tys­ten toi­mia­la­jär­jes­tö) jär­jes­tä­mään Vuo­den nuo­ri kon­sult­ti ‑kil­pai­luun. Vil­le on vaa­ti­ma­ton ja hän var­mas­ti poh­ti­kin yli­pää­tään osal­lis­tu­mis­taan kil­pai­luun, mut­ta onnek­si hän otti haas­teen vas­taan, ja sehän kan­nat­ti: esi­kar­sin­to­jen jäl­keen Vil­le pää­si 20 par­haim­man nuo­ren kon­sul­tin jouk­koon.

Aina ei voi voit­taa, eikä tar­vit­se­kaan. Vil­le saa itsel­leen muis­tok­si suo­si­tus­kir­jeet, jot­ka tule­vat läm­mit­tä­mään nuo­ren mie­hen miel­tä takuu­var­mas­ti pit­kään.

Vil­le työs­ken­te­lee mie­lel­lään toi­mis­tos­sa

Niin kuin mones­ta muus­ta­kin, sukeu­tui Vil­les­tä koro­nae­pi­de­mian aika­na työ­mat­ka­pyö­räi­li­jä: 14 kilo­met­rin työ­mat­ka tait­tuu näp­pä­räs­ti pyö­räil­len. Urhei­lul­li­nen mies on muu­ten­kin, hän pelaa hönt­sä­jen­gis­sä jal­ka­pal­loa, käy salil­la ja lenk­kei­lee.

Vil­le kuu­luu läs­nä­työn­teon kan­nat­ta­jiin. ”Koke­neem­pien apua tar­vit­see päi­vit­täin ja yleen­sä apua saa hel­pom­min kas­vok­kain, kuin pika­vies­ti­ka­na­vien kaut­ta. Vai­keam­pia asioi­ta sekä asioi­ta, joi­ta ei kou­lun pen­kil­lä ope­te­ta, on muka­vam­pi miet­tiä yhdes­sä jon­kun muun kans­sa, kos­ka yleen­sä mat­kaan tart­tuu myös pal­jon muu­ta­kin tie­toa, kuin vain vas­taus johon­kin tiet­tyyn kysy­myk­seen. Lisäk­si toi­mis­to­työ ryt­mit­tää muka­vas­ti arkea, kun ei vie­tä koko päi­vää koto­na”, Vil­le sanoo.

Vil­len työ­hön kuu­luu tie­ten­kin myös työ­maa­käyn­nit. ”Työ­maal­la pää­see näke­mään omat suun­ni­tel­man­sa käy­tän­nös­sä ja huo­maa­han siel­lä hel­pom­min asioi­ta, joi­ta ei suun­nit­te­lu­pöy­dän ääres­sä ole vält­tä­mät­tä tul­lut aja­tel­leek­si”, poh­tii Vil­le.

Ja sii­tä nur­jah­duk­ses­ta

”Vil­le, sii­tä nur­jah­duk­ses­ta! Voi­sit­ko ker­toa vie­lä maal­li­kol­le, mis­tä Eule­rin nur­jah­duk­ses­sa on tar­kem­min ottaen kyse”, huik­kaa jutun kir­joit­ta­ja Vil­lel­le, joka on jo sin­gah­ta­mas­sa pyö­räl­lään fudi­stree­nei­hin. ”Jep! Eule­rin nur­jah­dus kuvaa sitä, miten aksi­aa­li­ses­ti kuor­mi­te­tut raken­teet esim. pila­rit tai sei­nät kes­tä­vät pys­ty­kuor­mia menet­tä­mät­tä sta­bi­li­teet­ti­aan. Ilmiö­tä voi demon­stroi­da esim. vii­voit­ti­mel­la. Jos vii­voi­tin­ta pai­naa päis­tään se alkaa tai­pu­maan koh­ti­suo­ras­sa suun­nas­sa kuor­mi­tuk­seen näh­den eli nur­jah­taa”, ennät­tää Vil­le vie­lä ker­to­maan.

Lue lisää Idea­Struc­tu­ran CLT-raken­ta­mi­sen ja puu­ra­ken­ta­mi­sen pal­ve­luis­ta.