fbpx

Suomen kuutiomäärältään suurin päiväkoti valmistuu CLT-elementeistä Tuusulaan

Ympäristöministeriön asettamat puurakentamistavoitteet ovat vilkastuttaneet merkittävästi julkisen sektorin puurakentamista. Myös IdeaStructura on ennättänyt olla jo monessa puurakennushankkeessa mukana: teemme sekä CLT-rakennesuunnittelua että CLT-elementtisuunnittelua. ”Meille on ennättänyt kertyä mukavasti CLT-rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa vaadittua osaamista tekemiemme kohteiden myötä”, sanoo kuutiomäärältään Suomen suurimman CLT-elementeistä rakennettavan päiväkodin projektipäällikkö Samuli Maja IdeaStructurasta. Muistin virkistämiseksi: CLT (Cross Laminated Timber) on massiivipuulaatta, joka on valmistettu ristikkäin laminoiduista lautalevyistä.

IdeaStructura mukana vähähiilisessä rakentamisessa

Massiivipuuelementtien käyttö julkisessa rakentamisessa on lisääntynyt vauhdilla: teknologia on tehnyt puurakentamisesta kehittyneempää. Martta Wendelinin päiväkodin lisäksi Pakilanpuiston koulu Helsingissä rakennetaan CLT-elementeistä, IdeaStructura on tuossa allianssimallina toteutettavassa hankkeessa myös mukana. ”Puulla on rakennusmateriaalina monia etuja: se toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan, puuelementtien valmistus on vähäpäästöistä, puu on luja, mutta kevyt materiaali ja oikein suunniteltuna varsin paloturvallinen”, Samuli pohtii.

Sääsuojateltan alla syntyy päiväkoti

Tuusulan Hyrylään pystytetään par’aikaa jättimäisen näköistä sääsuojatelttaa, jonka alla valmistuu Martta Wendelinin päiväkoti. Teltan alle pitää saada mahtumaan myöskin nostin, jonka avulla Stora Enson toimittamat CLT-elementit asennetaan paikoilleen. ”Kaupungeilla on paljon sisäilma- ja kosteusongelmaisia koulu- ja päiväkotirakennuksia, joten on luonnollista, että Wendelinin päiväkodille valittiin mahdollisimman kosteusturvallinen toteutustapa”, Samuli kertoo.

240 lapsen päiväkoti on valmis toukokuussa 2022. ”CLT-rakentaminen on varsin nopeaa: elementit kiinnitetään toisiinsa mekaanisin kiinnikkein, eikä esimerkiksi betonielementtirakenteista tuttua saumavalua ole tarve tehdä. Rakennukseen on myös pyritty tuomaan mahdollisimman vähän vettä. Tämä ilmenee esimerkiksi pintabetonoinneissa, missä käytetään maakosteaa betonia. Näin ollen myös rakenteen kuivuminen tapahtuu joutuisasti, mikä nopeuttaa myös osaltaan rakennuksen valmiiksi saattamista”, Samuli pohtii.

CLT-elementit ovat paloturvallisia

Seinien puurakenteet jäävät suurelta osin rakennuksen sisätiloissa esille – herääkin kysymys massiivipuun paloturvallisuudesta. ”Massiivipuulla on hyvät paloturvallisuusominaisuudet, koska se ei menetä palaessaan lujuuttaan yhtäkkisesti. Mahdollisessa palotilanteessa puupinnat hiiltyvät aluksi voimakkaasti, mutta palon edetessä hiilikerros alkaa suojata puuta palon etenemiseltä: puu luo itse palosuojakerroksen, joka hidastaa merkittävästi palon etenemistä. Eli CLT-elementtejä ei tarvitse palosuojamaalata, ainoastaan tietyt liitokset suojataan levytyksin: levytyksillä varmistetaan se, että mekaaniset kiinnikkeet eivät lämpene mahdollisessa palotilanteessa liikaa”, kertoo Samuli.

Rakennus on P2-paloluokassa ja vaateen saavuttamiseksi päiväkotiin on suunniteltu tietenkin myös automaattinen sprinkler-sammutusjärjestelmä, joka tyrehdyttäisi ja hidastaisi mahdollisen palon etenemisen. ”Rakennesuunnittelijat joutuvat huomioimaan hiiltymäsyvyyden ja jäännöspoikkileikkaukset – olennaista siis on, paljonko kantavaa puurakennetta on esimerkiksi 30 minuutin täyspalotilanteen jälkeen jäljellä”, jatkaa Samuli.

Projektipäällikkö sai hyvän koutsauksen 

Siinä vaiheessa, kun Samuli hyppäsi projektiin mukaan, päiväkodin rakenteet oli mitoitettu. ”Sain astua melkoisen suuriin saappaisiin, nimittäin Antti Nurmen sellaisiin”, Samuli kertoo. Antti on IdeaStructuran CLT-guru – hän on toiminut CLT-hommissa aina IdeaStructuran ensimmäisestä CLT-kohteesta alkaen. Tuo ensimmäinen CLT-kohde oli päiväkoti sekin, joka rakennettiin pari vuotta sitten Helsinkiin (Lapinmäen päiväkoti); Antti toimi hankkeessa vastaavana rakennesuunnittelijana.

”Antti neuvoi minut hyvään alkuun ennen vanhempainvapaalle jäämistään. Minulle sukellus CLT-maailmaan oli eräänlainen hyppy tuntemattomaan. Pidän paljon uusista haasteita, koska ne mahdollistavat kehittymisen. Mutta totta kai olin aluksi hieman ihmeissäni Antin hyvästä koutsauksesta huolimatta – aiemmalle työuralleni kun on kertynyt betonirakenteiden suunnittelua ja mitoitusta, mutta onneksi uusi homma selkeni päivä päivältä. Puurakentaminen eroaa betonirakentamisesta monessa mielessä, mutta minua kiinnostaa ”pallomme” tulevaisuus ja olen todella innoissani CLT-elementtirakentamisesta”, Samuli innostuu kertomaan.

Puurakentamisen merkitys kasvaa

Rakentaminen on merkittävä hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja: rakennukset tuottavat arviolta noin 40 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, kun mukaan lasketaan rakentaminen, rakennusmateriaalit sekä rakennuksen käyttö. Katso lisää: puurakentamisen palveluistamme

Samulin haastattelua tehtäessä pyörähdämme sujuvasti Tuusulaa hieman etäämpänä: piipahdamme Intiassa ja Kiinassa. Keskustelemme puurakentamisesta ja sen merkityksestä ilmastonmuutosta hidastavana tekijänä: entäpä jos jonakin päivänä myös Intiassa ja Kiinassa tehtäisiin isossa mittakaavassa puisia rakennuksia. ”Olemme isojen kysymyksien äärellä. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja muu Eurooppa pian sen jälkeen. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että uudet rakennukset ovat pitkälti hiilineutraaleja. Puurakentamisen merkitys kasvaa: olen näissä talkoissa mielelläni rakennusinsinöörinä mukana”, Samuli toteaa.

Myös MTV3 uutisoi hankkeesta. Uutiseen tästä

Lue lisää hankkeesta Stora Enson sivuilta

Kuva: Arkkitehdit Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy

Valikko