Tapiolaan WeeGee-talon viereen nousee 8‑kerroksinen Kulttuurimajakka
Merimieseläkekassa rakennuttaa Tapiolaan WeeGee-talon viereen Kulttuurimajakan, 8‑kerroksisen asuinkerrostalon. Alimpaan kerrokseen, asuinrakennuksen kylkeen ja osittain asuinrakennuksen alle, rakennetaan korkea liiketila, jonne on suunniteltu kulttuurialueelle sopivia monikäyttöisiä näyttely- ja toimintatiloja. Kyseessä on allianssihanke, jonka vastaavana rakennesuunnittelijana toimii IdeaStructuran Jani Paajanen. Kerroimme aiemmin tammikuussa ilmestyneessä jutussamme rakennusinsinööri Paajasesta ja nyt pääsemme rakennesuunnittelija Paajasen matkaan tutustumaan hieman tarkemmin Kulttuurimajakka-projektiin ja sen mielenkiintoiseen toteutustapaan, allianssimalliin.
Jani vieraili ennen Kulttuurimajakan starttia Raide-Jokerin allianssityöpajassa saadakseen paremman käsityksen allianssina toteutettavasta hankemuodosta, allianssihanke kun on ylipäätään vielä melko uusi toimintamalli rakennusalalla. ”Totta puhuen Kulttuurimajakka on ensimmäinen allianssihanke, jossa olen mukana ja samalla se on myös ensimmäinen suurempi rakennusprojekti, jossa toimin vastaavana rakennesuunnittelijana”, Jani kertoo.
Hyvät vuorovaikutustaidot ja joustavuus korostuvat allianssihankkeissa
”Allianssikonkareilta saa hyviä vinkkejä vaikkapa siitä, miten neuvotteluissa kannattaa toimia tai miten niissä ei kannata toimia. Konkarit ovat kertoneet, että vastakkainasettelua ei kannattaisi vältellä tai pelätä, ja että neuvotteluissa on lupa, ja myös toivottavaakin, esittää omia ajatuksia ja kysymyksiä myös oman suunnittelualarajansa ulkopuolelle”, Jani sanoo.
”Kulttuurimajakka-hankkeen alkuvaiheessa totta kai kaikki suunnittelijat olivat hieman varovaisia ja ihmeissään allianssihankemallin toimintatavoista, koska useimmalle projektissa mukana olevalle suunnittelijalle ja toimihenkilölle allianssihanke oli täysin ensikertainen kokemus. Taisimme mennä projektissa melko pitkällekin hieman ehkä toistemme esityksiä ja ajatuksia myötäillen, vaikka todellisuudessa pieni erimielisyys olisi saattanut jo alkumetreillä sysätä asioita nopeastikin eteenpäin ja yhtä lailla oikeaan suuntaan”, Jani muistelee.
Hyvät vuorovaikutustaidot ja vankka oman alan osaaminen ovat totta kai tärkeitä komponentteja toimittaessa allianssihankkeissa. Allianssihankkeen kaikki jäsenet ovat ”samassa liemessä”; esimerkiksi lisä- ja muutostöistä ei voi reklamoida eikä laskuttaa kuten perinteisissä malleissa, mikä säästää toisaalta myös aikaa ja energiaa, mutta toisaalta se saattaa pahimmillaan lisätä turhaa suunnittelutyömäärää: pitää pystyä sopimaan yhdessä, mikä on hankkeen etenemisen kannalta relevanttia ja todella tarpeellista.
”Suunnittelun tulee olla samanaikaisesti hyvin joustavaa, mutta määrätietoista ja suunnitteluratkaisujen pitää olla perusteltavissa. ”Koska näin on tehty aina” tai ”Meillä Eki sanoi, että näin pitää tehdä” eivät riitä perustelemaan suunnitteluratkaisuja. Koska ratkaisuissa haetaan myös kustannussäästöjä, ratkaisuja pitää pystyä muuttamaan tarpeen niin vaatiessa; oma ratkaisu voi olla esimerkiksi oman suunnittelun työmäärän kannalta paras mahdollinen, mutta kokonaiskuva saattaa olla sellainen, että suunnittelun kannalta hieman työläämpi ratkaisu auttaakin muuta suunnittelutahoa ja pienentää samalla hankkeen kokonaiskustannuksia huomattavasti. Järjen pitää olla mukana, kun mietitään, millä tavalla saadaan oikeasti säästöjä, jotta suunnitteluresursseja ei ajeta ahtaalle”, Jani pohtii.
Big Room ‑neuvotteluissa tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä allianssin parhaaksi
Allianssiryhmän pitää pyrkiä tuottamaan kustannustehokkaita ja parhaimpia mahdollisia ratkaisuja: suunnittelijat eivät voi päätyä automaattisesti helpoimpaan mahdolliseen ja aina käytettyyn vakioratkaisuun, vaan heidän tulee hakea myös nykyaikaisia ratkaisuja. ”Työnteon tulee olla avointa ja rehellistä. Suunnitteluaikatauluongelmat, mahdolliset suunnitteluvirheet tai suunnittelussa ilmenevät muut huolet ja murheet tai se, että et olekaan samaa mieltä muiden allianssin jäsenien kanssa sovitusta ratkaisusta, pitää kertoa allianssin muille jäsenille mahdollisimman nopeasti. Allianssissa kaivataan myös suoraselkäisyyttä: sellainen toimintatapa, jossa ongelmatilanteissa lähdettäisiin etsimään syyllisiä tai maksajia, ei sovi allianssiin – ajatuksena on, että katsotaan ratkaisuhakuisesti tulevaisuuteen. Allianssityöpajoissa syntyneet sloganit, kuten ”Yhdessä tekemisen meininki” ja ”Allianssin parhaaksi”, ovat hyviä ja niiden sisäistäminen ja omaksuminen helpottaa Big Room ‑neuvotteluja”, summaa Jani.
Kulttuurimajakan suunnitteluryhmätyöskentely saa Janilta kiitosta
Parhaimmillaan allianssimallissa hanke kehittyy koko suunnittelu- ja rakennusprosessin ajan parhaimmaksi mahdolliseksi ja kustannustehokkaimmaksi kokonaisuudeksi, jossa on myös pyritty käyttämään uusimpia markkinoilla olevia innovaatioita ja suunnitteluratkaisuja. ”Perinteisempiin hankemuotoihin verrattuna yksi allianssin etu on varmasti se, että suunnitelmamuutokset yli eri suunnittelualojen onnistuvat helpommin. Allianssimallissa ei ole tarvetta keskustella suunnitelmamuutoksista aiheutuvista lisätyökuluista: muutokset tehdään yhdessä sopien ja yhteisen hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Kulttuurimajakan suunnitteluryhmässä tämä on toiminut mielestäni hyvin”, Jani innostuu kehumaan.
Päivä Big Roomissa
Lähipäivä, eli Big Room, järjestetään Kulttuurimajakka-hankkeessa joka toinen perjantai, nyt työmaavaiheessa työmaan toimistolla ja koronavirusepidemian myötä on pidetty verkkokokouksia. Kokous alkaa yhdeksältä ja virallista kokousaikaa on varattu aina puoleen päivään asti. ”Olemme sopineet, että jatkamme kokousta tarvittaessa pidempäänkin, jotta kaikki avoimet asiat saadaan käsiteltyä. Toki neuvotteluissa ja palavereissa voisi vieläkin enemmän käyttää aikaa itse suunnitteluun, vaikka yleensä oman toimiston ulkopuolella tapahtuva suunnittelu ei välttämättä olekaan yhtä tehokasta esimerkiksi käytössä olevien työkalujen takia”, Jani kertoo.
Paikalla ovat kaikki suunnittelijatahot, työmaan, urakoitsijan ja tilaajan edustajat. Big Roomissa käydään läpi suunnittelun ja työmaan tilanne ja aikataulut, sovitaan ja edistetään avoinna olevia asioita sekä kehitetään suunnitelmia tarpeen mukaan – siis hyvin perinteisen mallin asiakokonaisuuksia.
Jos tarvetta ilmenee, Big Room ‑lähipäivän aikana on myös mahdollista jakautua pienempiin ryhmiin edistämään ja kehittämään yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Palavereissa on ylipäätään tärkeää kommentoida käsiteltäviä asioita, esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja, haastaa omilla ajatuksillaan yli vastuurajojen myös muiden suunnittelualojen osaajia sekä nostaa esille mahdolliset huolet ja murheet.
Oman ja yhteisen ajankäytön hallinnan haasteellisuus
Rakennusalan lehdissä on uutisoitu jonkin verran hyvin onnistuneista allianssihankkeista ja näyttääkin siltä, että allianssit olisivat alalla jonkinlainen kasvava trendi. Kolikolla on aina kääntöpuolensa: vaikka lehdistä lukee positiivisia tarinoita allianssihankkeista, yleisesti allianssihankkeissa mukana olleilta henkilöiltä kuulee enemmän negatiivisia mielipiteitä esimerkiksi siitä, että Big Room ‑palaverit syövät turhan suuren osan viikon työtunneista, minkä takia itse suunnittelu kärsii.
”Kulttuurimajakassa iso osa Big Room ‑väestä on allianssiensikertalaisia. Taidamme itse kukin opetella allianssin saloja, oppipolulla se olen minäkin. Silti ryhmässä on oivallettu hyvin allianssin perusajatus ”yhdessä tekemisestä allianssin parhaaksi”. Palavereissa on ollut pääsääntöisesti rento ja hyvä ilmapiiri, tuon porukan kanssa on mielekästä työskennellä. Mielestäni olemme hyvässä sovussa saaneet vietyä projektia eteenpäin, allianssin parhaaksi tietenkin. Toki työmaatahdin kiristyessä näinkin suuressa hankkeessa tulee jossain kohtaa väistämättä eteen syystä tai toisesta hieman aikatauluhaastetta ja ‑painetta. Mutta kun suunnittelu etenee määrätietoisesti ja asioista käydään avointa ja asiallista keskustelua allianssiryhmän välillä, homma toimii”, Jani pohtii.
”Haasteellisinta lienee kaikilla allianssimme tahoilla oman ja yhteisen ajankäytön hallinta. Ajatus muuntojoustavasta suunnittelutavasta ei varmastikaan luo helpotusta ajankäytön hallintaan. Suurien ja kyllä myös pienempienkin muutosten tekeminen ja tutkiminen kovin myöhäisessä suunnitteluvaiheessa poikii väistämättä pientä lisäkiirettä ja aikataulupainetta suunnitteluun, sitä ei voi kiistää”, Jani vielä lisää.
Perustukset suoraan kallion varassa
Suoraan asuinrakennuksen alapuolella, reilun kymmenen metrin syvyydessä kalliopinnasta, kulkee HSY:n tunnelirakennelma. Tästä ei ole aiheutunut kuitenkaan lisätuentatarpeita rakennuksen kohdalle. Rakennus on perustettu suoraan kallion varaan, mikä on ollut viime aikoina kerrostalorakentamisessa hieman harvinaisempaa pääkaupunkiseudulla; yksi selitys tähän löytyy kallion kautta asuintalon runkoon kulkeutuvien äänien vaikeasta hallinnasta.
Osittain paikallavalu- ja elementtirakenteisena tehtävän asuinkerrostalon kylkeen tehdään liikuntasaumalla erotettu kaksikerroksinen liiketilarakennelma. Runko on myös tässä kohtaa osittain elementti- ja osittain paikallavalurakenteinen. Kellarikerros on maanvarainen, kellarin katto eli pohjakerroksen lattia on ontelolaattarakenteinen, ja ylin ikään kuin vesikatto, toteutetaan jälkijännitteisenä betonirakenteena.
Maanpäälliseltä osaltaan liikerakennuksen julkisivu on lähes kokonaan lasipintaa. Liiketilan vesikatto toimii asuinrakennuksen asukkaita palvelevana viherpihana. ”Tuo liiketilarakennus onkin muovautunut hankkeen edetessä melko lailla; ensimmäisissä luonnoksissa rakennuksen alla oli autohalli, sittemmin rakennus nostettiin kokonaan maanpäälliseksi 1‑kerroksiseksi rakennukseksi ja viimeisimmissä muutoksissa liiketilalle raivattiin kellarikerros ja sittemmin vielä perustustapaakin muutettiin osittain rakennuksen toisessa päässä, jotta pystyimme säilyttämään joitakin puita rakennuksen välittömässä läheisyydessä”, kertoo Jani iloiseen tapaansa.
Vuosi ja rapiat, ja mökki on valmis
”Näillä näkymin toukokuussa 2021 valmistuvaa Kulttuurimajakkaa on tekemässä erittäin hyvä allianssiryhmä. Vastakkainasettelua on ollut melko vähän ja tiukoissa paikoissa jokainen on edesauttanut mahdollisuuksien mukaan ongelmien ratkaisemisessa, mikä tietenkin edistää asioiden etenemistä. Olemme kylläkin melko nuorekas tiimi, mutta uskon, että se on osasyynä hyvään yhteishenkeemme”, kiittelee Jani tyytyväisenä.