fbpx

Paperittoman pojan tie insinööriksi

IdeaStructura on palkannut mielellään joka vuosi kesäharjoittelijoita, ja tänäkin kesänä meillä työskenteli 13 harjoittelijaa. Tutustumme nyt Reza Nabizadakiin, yhteen harjoittelijoistamme: Reza työskenteli Helsingin toimistossa avustavana rakennesuunnittelijana koko kesän. Hänen haastattelunsa oli ainutlaatuinen, ja jutun otsikonkin keksi kukapas muu kuin Reza itse.

Reza visiteerasi alkuvuodesta 2022 Savonlinnassa ja tapasi tutuiksi tulleet mökkinaapurinsa, Hirvosen Sirpan ja Tanskasen Joukon, ideastructuralaisia siis hekin. Hän kertoi Sirpalle ja Joukolle etsivänsä harjoittelupaikkaa insinööritoimistosta pääkaupunkiseudulta, ja niillä puheilla Sirpa lähetti Jyrkille sähköpostin, jossa riittikin sitten ihmeteltävää – olihan Reza juuri palkattu Helsingin toimistoon töihin! Sirpa jatkoi viestittelyä Jyrkin kanssa ja selvisi, että on olemassa kaksi Rezaa, joista toinen työskenteli jo Idiksessä ja joista toinen halusi Idikseen töihin.

Reza sai harjoittelupaikan IdeaStructurasta

”Reza on mitä valovoimaisin, yritteliäin ja erittäin lahjakas suunnittelijan alku”, sanoo Antti Nurmi, joka haastatteli ja rekrytoi Rezan.

Rezan tie Afganistanista Suomeen on ollut mutkikas, mutta myös onnellisilla sattumilla, kohtaamisilla ja poikkeuksellisella sisukkuudella on sijansa. ”Olen tavattoman onnellinen, että IdeaStructura on saanut mahdollisuuden tarjota Rezalle harjoittelupaikan”, sanoo Jyrki, IdeaStructuran toimitusjohtaja.

Afganistanista Iraniin

Moni suomalainen rakastaa saunomista, avantouimista, kaurapuuroa, mustikoita, ruisleipää, juustoa, makaronilaatikkoa ja jalkapalloa, kuten Rezakin, Suomen kansalainen mallia 2022.

Mutta ennen kuin Reza seisoi Helsingin rautatieasemalla elokuisena aamuna seitsemän vuotta sitten, on ennättänyt tapahtua paljon. Reza oli vain 7-vuotias joutuessaan pakenemaan isoisänsä ja sisariensa kanssa Teheraniin, Iraniin. Afganistanissa oli syttynyt sota, ja isoisä halusi viedä lapsenlapsensa sodan jaloista turvaan Teheraniin.

Isoisä sai onneksi Teheranissa töitä, ja pystyi siten elättämään itsensä ja kolme lastenlastaan. Koulunkäynti ei sen sijaan ollut mahdollista, ja siksi voi vain hämmästellä, miten hyvin Reza puhuu ja kirjoittaa suomen kieltä.

15-vuotiaana kohti tuntematonta

”Huh huh, kyllä se oli vaarallinen ja todella vaikea matka. Minua vei kuitenkin koko ajan eteenpäin valtava halu päästä pois paikkaan, jossa saisin opiskella ja tehdä töitä vapaasti”, Reza muistelee aikaa, jolloin hän jätti Teheranin taakseen. Reza oli vain 15-vuotias lähtiessään Teheranista vielä silloin kohti tuntematonta määränpäätä.

Matkanteko olisi helposti kokonaisen dokumentin arvoinen, mutta siirrymme nyt Teheranista Turkkiin, Turkista Samokselle ja sieltä Ateenaan. Ateenaan siirryttyään Reza halusi jatkaa Samoksella aloittamiaan kreikan kielen opintojaan. Ateenassa järjestetyllä kielikurssilla sattui olemaan ystävällinen suomalainen mies, joka halusi auttaa ja neuvoa Rezaa, jotta nuori poika pääsisi Suomeen.

Pian paperittoman pojan kuukausien mittainen matka kulki halki Euroopan, mutta määränpää oli nyt selvä: Reza halusi Suomeen.

Laivalla Suomeen

Vihdoin koitti aamu, jolloin Tukholman laiva saapui Helsinkiin. Oli elokuu ja vuosi 2015. Laivan kyydissä oli poika, joka oli tehnyt mutkikasta ja vaarojenkin täyttämää matkaa toista vuotta, mutta nyt hän oli vihdoin Suomessa. Reza hyppäsi raitiovaunuun ja jäi Rautatieaseman tuntumassa pois. Hän meni poliisin puheille ja kertoi olevansa pakolainen, ja poliisi neuvoi Rezalle tien Pasilan poliisiasemalle.

Suuri kiitollisuus Raija-äitiä ja Tarmo-isää kohtaan

Reza pääsi nopeasti Savonlinnaan, jossa hän alkoi ensi töikseen opiskella Punkaharjun kansalaisopistolla suomen kieltä. Reza puhuu lämpimästi suomen kielen opettajastaan, Raija Heikkilästä ja hänen miehestään Tarmosta, joiden luokse poika pian jo muuttikin. ”Raija-äiti ja Tarmo-isä ovat auttaneet minua tavattoman paljon: en olisi ilman heidän apuaan nyt tässä insinööritieteiden opiskelijana”, kiitollinen Reza sanoo.

Opiskelua ja työntekoa

Kun Reza kertoo elämästään, ei jää huomaamatta, miten yritteliäs hän on: jokaisessa maassa ja paikassa Reza on aloittanut ensin paikallisen kielen opiskelun ja jo seuraavassa vaiheessa hän on ollut hakemassa itselleen töitä. Töitä maalarina, töitä tiskaajana, töitä maatilalla, töitä Hotelli Punkaharjulla tai Ruduksen tehtaalla. Reza on kävellyt työpaikkoihin, koputtanut ovelle ja kertonut hakevansa töitä, ja tällä metodilla hän on myös niitä saanut.

Hän satsasi suoman kielen opiskeluun, kävi töissä ja suoritti aikuisperuskoulunkin netissä. Sellaiseen pystyy harva.

Rezasta ylioppilas

Kahden vuoden päästä Suomeen saavuttuaan Reza sai opiskelupaikan Savonlinnan ammattioppilaitoksesta. ”Halusin vähän lisää haasteita ja meninkin sitten aika pian koulun alettua juttelemaan opinto-ohjaajan kanssa, ja hän suositteli minulle kaksoistutkinnon suorittamista”, Reza kertoo.

Se, miten Reza pystyi suorittamaan lukion pitkän matematiikan, suomen kielen ja muutkin aineet, on vaatinut paljon työtä. ”Käänsin kaikki tenttikirjat ensin omalle äidinkielelleni, ja luin vasta sitten tentteihin. Minun oli pakko tehdä näin, koska en osannut tuolloin suomen kieltä vielä riittävästi. Taisin joutua tekemään tuplasti töitä, mutta kyllä se kannatti”, hyväntuulinen Reza muistelee lukio-opintojaan.

Ylioppilaslakin mies painoi päähänsä vuonna 2020.

 

Monipuolinen kesätyö

Reza sai suunnitella kesällä Idiksessä Lahden Kaupungintalon kellotornin välipohjaa; hän pääsi mukaan monille työmaille Kuutin Henrin ja Lipsasen Nikon kanssa. Tutuksi tuli myös Hakunilan huoltorakennuksen alapohjan rakennusfysikaalinen simulointi.

”Olen viihtynyt todella hyvin IdeaStructurassa, työilmapiiri on mainio. Sain toimia avustavana rakennesuunnittelijana, pääsin työmaille, työmaakokouksiin ja olen saanut aina apua, kun olen sitä tarvinnut ja pyytänyt”, kolmatta vuottaan rakennusinsinöörin tutkintoa Metropoliassa opiskeleva Reza kertoo Idiksen kesätyökokemuksistaan.

Olen suomalainen, ja kiitollinen sellainen

Reza nauttii uudessa kotimaassaan asioista, jotka ovat meille suomalaisille itsestään selviä. ”Odotan, että pääsen äänestämään eduskuntavaaleissa vuonna 2023, presidentin vaaleissa 2024, kuntavaaleissa 2025! Odotan, että pääsen armeijaan vuonna 2024, kun olen valmistunut insinööriksi. Minulla on sananvapaus. Suomessa on turvalista, ja miten ihania ihmisiä olen saanut täällä kohdatakaan. Minulla ei ole oikeita sanoja kertomaan, miten kiitollinen olen, kun sain Suomen kansalaisuuden. Minä olen suomalainen”, Reza päättää tunteikkaan haastattelumme.

Valikko