Aamiai­ses­ta oli hyvä star­ta­ta Lap­set mukaan töi­hin ‑päi­vään

Lap­set pää­si­vät tutus­tu­maan toi­siin­sa ja Idea­Struc­tu­ran Pitä­jän­mäen toi­mi­ti­loi­hin, ja vähän näke­mään­kin, mitä oma van­hem­pi työs­sään tekee. Fan­nia lukuun otta­mat­ta monil­le äidin tai isän työ­pai­kal­la vie­rai­lu tai­si olla ensim­mäi­nen ker­ta, ja työ­päi­vä oli­kin muka­va aloit­taa kai­kes­sa rau­has­sa aamiai­sel­la äidin tai isän sylis­sä.

Moni lap­si ei vält­tä­mät­tä tie­dä, mitä van­hem­pi tekee työk­seen. Lap­sen oli­si kui­ten­kin hyvä tie­tää, mis­sä aikui­set teke­vät töi­tä, mitä työn­te­ko yli­pää­tään on ja min­kä­lai­sia eri­lai­sia ammat­te­ja on ole­mas­sa. Sik­si mekin Idea­Struc­tu­ras­sa halusim­me osal­lis­tua val­ta­kun­nal­li­seen Lap­set mukaan töi­hin ‑päi­vään.

Mitä sinun äiti­si tekee työk­seen?

”En mä tar­kal­leen ottaen tie­dä”, Mim­mi, 7 v. vas­taa. ”Kyl­lä se kuu­le töi­tä tekee, ja sit­ten se juo kah­via”, Mim­min 5‑vuotias Eemil-veli täy­den­tää.

Mitä sinun isä­si tekee työk­seen?

”Lah­ti­työ­maa­suun­nit­te­lua”, vas­taa Vii­vi, 4 vuot­ta. ”Hän siis tekee jota­kin rah­ti­työ­maa­suun­nit­te­lua”, haas­tat­te­li­ja var­mis­taa. ”Ei, mun isä tekee Lah­ti­työ­maa­suun­nit­te­lua, ja se käy pal­jon työ­maal­la”, tar­ken­taa Vii­vi.

Askar­te­lua, tutus­tu­mi­nen toi­mis­toon ja satu­tun­ti

”Minul­la oli­si Jyr­ki sinul­le vähän has­su kysy­mys: ehti­sit­kö lukea lap­sil­le satu­ja ensi vii­kon per­jan­tai­na, kun Idik­ses­sä vie­te­tään Lap­set mukaan töi­hin ‑päi­vää”, Vil­ma Tolo­nen kysyy Idik­sen toi­mi­tus­joh­ta­jal­ta, Jyr­ki Jal­lil­ta. ”Tot­ta kai ehdin. Mah­ta­vaa, että lap­set pää­se­vät tutus­tu­maan Idik­seen”, Jyr­ki vas­taa ja mer­kit­see kalen­te­riin­sa ”satu­tun­ti”.

Lap­sil­le varat­tiin lisäk­si askar­te­lu­ty­kö­tar­pei­ta, mut­ta he kek­si­vät myös itse raken­taa bil­jar­di­huo­neen joo­ga­ma­tois­ta ja ‑pali­kois­ta rato­ja ja mui­ta haus­ko­ja raken­nel­mia.

Sit­ten koit­taa toi­mi­tus­joh­ta­jan satu­tun­nin aika

”Rak­kaal­la lap­sel­la on mon­ta lem­pi­ni­meä, sano­taan. Tänään minä­kin olen saa­nut uuden lem­pi­ni­men. Olen Japo­sen Jykä, ja täy­tyy sanoa, että tyk­kään kovas­ti täs­tä Eemi­lin anta­mas­ta lem­pi­ni­mes­tä”, tj has­sut­te­lee satu­tun­tia aloit­taes­saan. ”Et sä kyl­lä enää mikään lap­si ole”, Lot­ta, 5 v. nau­raa.

Jyr­ki lukee satu­kir­jaa, näyt­tää kir­jan kuvia ja kyse­lee lap­sil­ta, tun­nis­ta­vat­ko he Vee­ran meno­pe­lit, ja kyl­lä­hen he tun­nis­ta­vat. Lap­set ker­to­vat mat­kus­ta­neen­sa veneil­lä, lai­voil­la, met­rol­la, junil­la, bus­seil­la ja len­to­ko­neil­la. Ker­too­pa Lot­ta mat­kas­taan Kreik­kaan, Vii­vi kehot­taa puo­les­taan mat­kus­ta­maan Espan­jaan len­to­ko­neel­la, eikä kävel­len ja Mim­mi ker­too kave­ris­taan, joka aikoo iso­na pyö­räil­lä aina Espan­jaan asti.

Veik­ka, 3 v., osoit­tau­tuu oivak­si auto­mie­hek­si, ja Veik­ka tun­nis­taa­kin joka iki­sen meno­pe­lin, paloau­tos­ta junan vetu­riin.

Pie­nin satu­tun­nil­le osal­lis­tu­jis­ta oli 1‑vuotias Hil­da, joka pää­si hie­man yllät­täen toi­mis­tol­le: Oiva-veli oli tul­lut kuu­mei­sek­si influens­sa­ro­kot­teen vuok­si, mut­ta Oivan kans­sa on jo sovit­tu, että hän­kin pää­see toi­mis­tol­le heti ensi vii­kol­la. 7‑vuotias Fan­ni tai­si olla van­hin satu­tun­ti­lai­sis­ta, kun vuot­ta van­hem­pi Mon­ni ennät­ti läh­teä jo aut­ta­maan ark­ki­teh­tiäi­ti­ään.

Mikä sinus­ta tulee iso­na?

Lap­set ker­toi­vat haa­vei­le­van­sa mm. koi­ran hoi­ta­jan, len­to­kap­tee­nin ja palo­mie­hen amma­teis­ta, mut­ta kuka tie­tää, vaik­ka heis­tä jos­ta­kus­ta tuli­si­kin raken­nusin­si­nöö­ri tai ark­ki­teh­ti!

Teh­dään Lap­set mukaan töi­hin ‑päi­väs­tä tra­di­tio

Päi­vä tun­tui niin muka­val­ta, että pää­tim­me jo jär­jes­tää ensi vuon­na taas lap­sil­le saman­moi­sen päi­vän, jol­loin Japo­sen Jykä lukee taas mie­lel­lään satu­ja lap­sil­le.