Opin­näy­te­töi­tä 3D-suun­nit­te­lus­ta, Tem­pe­rie­rung-mene­tel­mäs­tä sekä ilman­vaih­don mer­ki­tyk­ses­tä

Idea­Struc­tu­ral­le on par­hail­laan tekeil­lä kol­me kor­kea­kou­lun opin­näy­te­työ­tä. Ne käsit­te­le­vät 3D-suun­nit­te­lua, Tem­pe­rie­rung ‑mene­tel­män hyö­dyn­tä­mis­tä ja sisäil­maon­gel­mien kor­jaa­mis­ta.

Koh­ti teho­kas­ta 3D-suun­nit­te­lua

Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa insi­nöö­rik­si opis­ke­le­va Tuo­mo Pel­ko­nen luo Idea­Struc­tu­ral­le toi­min­ta­mal­lia, jon­ka avul­la Tekla Struc­tu­res ‑tie­to­mal­lin­nus­oh­jel­ma ote­taan tehok­kaas­ti käyt­töön.

– Työ­ni tavoit­tee­na on, että tie­to­mal­lin­ta­mi­sen edut ja omi­nai­suu­det saa­daan otet­tua mah­dol­li­sim­man kat­ta­vas­ti käyt­töön ele­ment­ti- ja raken­ne­suun­nit­te­lu­pro­jek­teis­sa. Tar­koi­tus on vähen­tää yli­mää­räis­tä työ­tä ja saa­da yri­tyk­sen työn­te­ki­jöil­le yhtei­set käy­tän­nöt tie­to­mal­lin­ta­mi­sen paris­sa työs­ken­te­lyyn, Pel­ko­nen ker­too.

Pel­ko­nen pyr­kii työs­sään sel­vit­tä­mään, mil­lai­sia yhtei­siä toi­min­ta­ta­po­ja, ohjeis­tuk­sia ja kou­lu­tus­ta yri­tyk­sen sisäl­lä tar­vi­taan, jot­ta raken­ne- ja ele­ment­ti­suun­nit­te­lun pro­ses­si saa­daan suju­vak­si. Pel­ko­nen myös arvioi, miten 2D- tai 3D-ohjel­mien käyt­tä­mi­nen vai­kut­taa ele­ment­ti­suun­nit­te­lun vaa­ti­maan työ­ai­kaan.

Sovel­tuu­ko Tem­pe­rie­rung ‑mene­tel­mä Suo­men olo­suh­tei­siin?

Aal­to-yli­opis­tos­sa diplo­mi-insi­nöö­rik­si opis­ke­le­va Jani Sora­sal­mi tar­kas­te­lee mas­sii­vi­ra­ken­teis­ten sei­nien kos­teus­tek­nis­tä kor­jaus­ta raken­tei­den sisä­puo­li­sen läm­mi­tys- ja kos­teu­den­hal­lin­ta­me­ne­tel­män avul­la. Tem­pe­rie­rung ‑nimel­lä kul­ke­vaa mene­tel­mää on kehi­tet­ty Sak­sas­sa 1980-luvul­ta läh­tien, mut­ta Suo­mes­sa se on vie­lä suh­teel­li­sen tun­te­ma­ton.

Mene­tel­mä perus­tuu vesi­kier­tois­ten läm­mi­tys­put­kien läm­mit­tä­vään ja kui­vat­ta­vaan vai­ku­tuk­seen. Put­ket asen­ne­taan useim­mi­ten mas­sii­vi­ra­ken­teis­ten ulko­sei­nien alao­siin tai ikku­noi­den ala­puo­lel­le. Kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­sa meto­dia on hyö­dyn­net­ty muun muas­sa maan­vas­tais­ten sok­ke­li­ra­ken­tei­den kos­teuson­gel­mien kor­jaa­mi­ses­sa ja sisäil­man paran­ta­mi­ses­sa. Tem­pe­rie­rung ‑mene­tel­män ansios­ta tar­ve raken­tei­ta rik­ko­vaan kor­jaus­ra­ken­ta­mi­seen vähe­nee.

– Tutus­tun mene­tel­mään, tut­kin sen sovel­tu­vuut­ta Suo­men olo­suh­tei­siin ja sel­vi­tän, mil­lai­sis­sa koh­teis­sa sii­tä on hyö­tyä. Myös mene­tel­män ener­gia­te­hok­kuus kiin­nos­taa, sil­lä sii­tä on eri tut­ki­muk­sis­sa todel­la ris­ti­rii­tais­ta tie­toa, Sora­sal­mi sanoo.

Sisäil­maon­gel­mat kuriin

Erno Vuo­ti tekee Met­ro­po­lia ammat­ti­kor­kea­kou­lul­le YAMK-opin­näy­te­työ­tä raken­nuk­sen ilman­vaih­don mer­ki­tyk­ses­tä sisäil­ma­kor­jauk­sis­sa. Vuo­ti on raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na ja kun­to­tut­ki­ja­na toi­mies­saan havain­nut, että val­tao­saan sisäil­maon­gel­mis­ta liit­tyy mah­dol­lis­ten raken­ne­tek­nis­ten ongel­mien lisäk­si myös puut­teel­li­nen ilman­vaih­to.

Vuo­ti pitää­kin tär­keä­nä, että sisäil­maon­gel­mien paris­sa työs­ken­te­le­vät raken­ne­suun­nit­te­li­jat ymmär­tä­vät ilman­vaih­don mer­ki­tyk­sen sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­ja­na tai osa­syy­nä. Muu­ten ris­ki­nä on, että sisäil­maon­gel­mai­sen raken­nuk­sen raken­tei­ta läh­de­tään kor­jaa­maan tur­haan tai lii­al­li­ses­ti.

– Työ­ni tavoit­tee­na on sel­vit­tää, miten raken­ne- ja LVI-tek­nii­kan kes­ki­näi­set riip­pu­vuus­suh­teet vai­kut­ta­vat sisäil­maon­gel­miin ja nii­den rat­kai­suun. Lop­pu­tu­lok­se­na pyrin laa­ti­maan Idea­Struc­tu­ral­le mal­lin, jon­ka avul­la sisäil­maon­gel­mia voi­tai­siin rat­kais­ta mah­dol­li­sim­man koko­nais­val­tai­ses­ti, Vuo­ti ker­too.