IdeaStructuralle on parhaillaan tekeillä kolme korkeakoulun opinnäytetyötä. Ne käsittelevät 3D-suunnittelua, Temperierung -menetelmän hyödyntämistä ja sisäilmaongelmien korjaamista.
Kohti tehokasta 3D-suunnittelua
Hämeen ammattikorkeakoulussa insinööriksi opiskeleva Tuomo Pelkonen luo IdeaStructuralle toimintamallia, jonka avulla Tekla Structures -tietomallinnusohjelma otetaan tehokkaasti käyttöön.
– Työni tavoitteena on, että tietomallintamisen edut ja ominaisuudet saadaan otettua mahdollisimman kattavasti käyttöön elementti- ja rakennesuunnitteluprojekteissa. Tarkoitus on vähentää ylimääräistä työtä ja saada yrityksen työntekijöille yhteiset käytännöt tietomallintamisen parissa työskentelyyn, Pelkonen kertoo.
Pelkonen pyrkii työssään selvittämään, millaisia yhteisiä toimintatapoja, ohjeistuksia ja koulutusta yrityksen sisällä tarvitaan, jotta rakenne- ja elementtisuunnittelun prosessi saadaan sujuvaksi. Pelkonen myös arvioi, miten 2D- tai 3D-ohjelmien käyttäminen vaikuttaa elementtisuunnittelun vaatimaan työaikaan.
Soveltuuko Temperierung -menetelmä Suomen olosuhteisiin?
Aalto-yliopistossa diplomi-insinööriksi opiskeleva Jani Sorasalmi tarkastelee massiivirakenteisten seinien kosteusteknistä korjausta rakenteiden sisäpuolisen lämmitys- ja kosteudenhallintamenetelmän avulla. Temperierung -nimellä kulkevaa menetelmää on kehitetty Saksassa 1980-luvulta lähtien, mutta Suomessa se on vielä suhteellisen tuntematon.
Menetelmä perustuu vesikiertoisten lämmitysputkien lämmittävään ja kuivattavaan vaikutukseen. Putket asennetaan useimmiten massiivirakenteisten ulkoseinien alaosiin tai ikkunoiden alapuolelle. Korjausrakentamisessa metodia on hyödynnetty muun muassa maanvastaisten sokkelirakenteiden kosteusongelmien korjaamisessa ja sisäilman parantamisessa. Temperierung -menetelmän ansiosta tarve rakenteita rikkovaan korjausrakentamiseen vähenee.
– Tutustun menetelmään, tutkin sen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ja selvitän, millaisissa kohteissa siitä on hyötyä. Myös menetelmän energiatehokkuus kiinnostaa, sillä siitä on eri tutkimuksissa todella ristiriitaista tietoa, Sorasalmi sanoo.
Sisäilmaongelmat kuriin
Erno Vuoti tekee Metropolia ammattikorkeakoululle YAMK-opinnäytetyötä rakennuksen ilmanvaihdon merkityksestä sisäilmakorjauksissa. Vuoti on rakennesuunnittelijana ja kuntotutkijana toimiessaan havainnut, että valtaosaan sisäilmaongelmista liittyy mahdollisten rakenneteknisten ongelmien lisäksi myös puutteellinen ilmanvaihto.
Vuoti pitääkin tärkeänä, että sisäilmaongelmien parissa työskentelevät rakennesuunnittelijat ymmärtävät ilmanvaihdon merkityksen sisäilmaongelmien aiheuttajana tai osasyynä. Muuten riskinä on, että sisäilmaongelmaisen rakennuksen rakenteita lähdetään korjaamaan turhaan tai liiallisesti.
– Työni tavoitteena on selvittää, miten rakenne- ja LVI-tekniikan keskinäiset riippuvuussuhteet vaikuttavat sisäilmaongelmiin ja niiden ratkaisuun. Lopputuloksena pyrin laatimaan IdeaStructuralle mallin, jonka avulla sisäilmaongelmia voitaisiin ratkaista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, Vuoti kertoo.