fbpx

Nahkakeskustalon projektitiimi saa rakennuttajapäällikön kiitokset

Asunto-osakeyhtiö Nahkakeskustalon toimistotilojen remontti asunnoiksi on valmistunut. Nahkakeskustalo sijaitsee Kampissa, osoitteessa Fredrikinkatu 45. IdeaStructura vastasi projektissa rakennesuunnittelusta ja työmaa-aikaisesta suunnitteluvalvonnasta. Nahkakeskustaloon tehtiin 13 asuinhuoneistoa vanhoihin toimistotiloihin ja katutasossa remontoitiin neljä liiketilaa. ”Työmaavaihe kesti ainoastaan 15 kuukautta, vaikka 1880-luvulla rakennetun talon remontoitavat tilat jouduttiinkin purkamaan ns. luurangolle ja työt tehtiin mies- ja haalausperiaatteella”, kertoo Petri Saarinen A-Insinööreistä.

Rakennuttajapäällikkö intoutuu kehumaan projektitiimiä

”Asetimme tavoitteemme korkealle varmistaaksemme sen, että peruskorjaus ja -parannus vanhassa ja historiallisessa kohteessa onnistuu erinomaisesti. Päätimme haastatella niin projektipäällikkökandidaatit kuin suunnittelija- ja urakoitsijakandidaatitkin, jotta saimme koottua toimivan projektiorganisaation. Voimme olla lopputuloksesta ylpeitä: jokaiselta projektitiimiläiseltä löytyi aivan oikeaa ammattiylpeyttä ja se näkyy nyt lopputuloksen laadussa, jonka uskaltaisin väittää olevan erinomainen. Toki myös se, että kotiläksyt eli selvitykset, tutkimukset ja valmistelutyöt tehtiin huolellisesti, vaikuttivat projektin onnistumiseen”, sanoo A-Insinöörien rakennuttajapäällikkö Petri Saarinen.

Urakan haasteet

”Betonivälipohjat lisäsivät välipohjakuormia 2,5-kertaiseksi verrattuna vanhaan puuvälipohjaan. Sen takia perustuksia jouduttiin vahvistamaan. Rakennuksen runkoon oli tehty vuosikymmenien aikana lukuisia aukotusmuutoksia, jotka hankaloittivat uusien aukkojen ja hormiroilojen tekemistä. Siksi tiilirakennetta jouduttiin vahvistamaan paljon uusilla teräs- ja betonirakenteilla”, IdeaStructuran suunnittelijat Martta Mähönen ja Jukka Reinikainen kertovat.

”Kun rakennuksen välipohjat purettiin, jouduimme miettimään, kuinka kantava tiilirunko pysyy pystyssä rakenteen vakauksineen. Urakoitsija kehitti nerokkaan puurakenteisen purkutason vanhan välipohjan alapuolelle. Tason päälle voitiin turvallisesti purkaa puinen välipohja ja taso toimi tiiliseinärunkoa tukevana rakenteena betonivälipohjan valuun asti. Väliaikainen purkutaso tuettiin kantavien tiiliseinien varaan, jolloin välipohjan purku ja uudelleenrakentaminen voitiin tehdä esteettä.  Ratkaisu nopeutti rakennusaikaa merkittävästi, kun samaan aikaan pystyttiin tekemään rakennustöitä useassa kerroksessa”, Martta ja Jukka kehuvat.

”Valukosteuden kuivumisen varmistamiseksi betonivälipohjien betonina käytettiin nopeasti kuivuvaa valmisbetonia ja laattavalun sisälle tuli sähkölämmityskaapelointi. Laatan alapinnan teräsliittopelti esti betonin kuivumisen alaspäin. Jatkuvilla kosteusmittauksilla varmistettiin rakenteiden kuivuminen ennen päälle tehtäviä rakenteita”, Jukka toteaa.

Rakennuksen rungon muutokset

Rakennus on perustettu louhitun kallion varaan graniittikivisokkelilla. Remontissa sokkelikivien tuentaa parannettiin manttelivaluilla. Perustusten korjaussuunnitelmat hyväksytettiin ulkopuolisella rakenneasiantuntijalla (Insinööritoimisto Mehto Oy). Katutason liiketilojen lattiarakenteena oli pääosin maanvarainen betonilattia, joka uusittiin maanvaraisena lämpöeristettynä betonilattiana. Laatan alle tehtiin radonsulku ja vesikatolle asti menevä radonpoistoputkisto puhaltimineen.

Välipohjien kantavana rakenteena olivat hirsipuupalkit: palkkivälien täytteenä oli käytetty turvetta, hiekkaa ja laastia. Puuvälipohjat purettiin ja korvattiin teräsbetonisella liittolaattarakenteella (liittolaattapelti+betoni), laatta tuettiin HEB-teräspalkeilla, jotka puolestaan tukeutuvat tiiliseinäkoloihin. Huoneistojen osastoivat väliseinät muurattiin desibeliharkoista. Hyvä ääneneristys välipohjassa varmistettiin tekemällä betonilaatan päälle kelluva parketti. Alakattona on kaksinkertainen kipsilevytys.

Ullakon vesikaton vanhat puiset kattotuolit ja vanha ruodelaudoitus säilytettiin ennallaan. Ruodelautojen päälle lisättiin uusi katevanerilevytys ja aluskate. Katteena on uusi sinkityllä pellillä tehty rivipeltikate. Katujulkisivun rappaus uusittiin märkälaasteilla. Laastikoristeet ja kaikki julkisivupellit uusittiin.

Haitta-ainetutkimuksessa löytyi asbestia lattian vanhoista pintamateriaaleista, kloorifenolipuunsuoja-ainetta puupalkeista ja PAH-yhdisteitä pohjakerroksen sokkeliseinistä ja alapohjasta. Urakassa tehtiin mittava haitta-ainepurku.

      Työmaatiimi
  • Rakennuttajakonsultti A-Insinöörit Oy piti projektin koossa esimerkillisesti. He hoitivat myös työmaa-aikaisen valvonnan.
  • Pääsuunnittelija arkkitehti Sebastian Lönnqvist ja projektiarkkitehti Kivi-Mikael Keller ohjasivat muuta suunnitteluporukkaa aktiivisesti ja hyvässä hengessä koko projektin ajan.
  • Pääurakoitsija Rakennus Antti J. Ahola Oy ja vastaava työnjohtaja Jari Vitikainen osoittivat rautaista ammattitaitoa.
  • Rakennesuunnittelu ja työmaa-aikainen suunnitteluvalvonta projektissa olivat IdeaStructuran laadukasta käsialaa.
      IdeaStructuran vastuulliset suunnittelijat
  • Päävastuullinen rakennesuunnittelija Jukka Reinikainen.
  • Projekti-insinööri ja rakennesuunnittelija Martta Mähönen. Martta käytti rakennesuunnitteluun tietomalliin perustuvaa suunnittelua (Allplan).
  • Katujulkisivun korjaussuunnittelu Päivi Kaariaho.
  • Työmaa-aikainen suunnittelijavalvonta Jukka Reinikainen.

 

Mikä on Nahkakeskustalo?

Vanhempi rakennuspuoli

Nahkakeskustalon nimen historia juontaa juurensa ajalta, jossa yritystoimintaa ja asumista oli Helsingissä samoilla tonteilla. Olemme vuodessa 1880, jolloin nahkuri Karl Lindgren osti tontin maanviljelijä Gustaf A. Lagervikilta. Nahkuri rakennutti tontille (Fredrikinkatu 45) kivestä tehdyn uusrenessanssityylisen asuinrakennuksen, jonka suunnittelijana toimi arkkitehti August Boman. Rakennus valmistui vuonna 1882 ja nahkuri perheineen pääsi muuttamaan taloonsa. Rakennukseen muutti myös vuokralaisia: asunnoissa asui porvaristoon ja keskiluokkaan kuuluvaa väkeä alivuokralaisineen. Talon pohjakerroksessa oli liiketiloja ja ylimmät kolme kerrosta olivat asuinkäytössä. Lindgreniltä tontti siirtyi R.E. Nikanderille v. 1900; myös R.E. Nikander työskenteli nahkateollisuuden parissa. Asunto-osakeyhtiö ”Osakeyhtiö Nahkakeskustalo” on perustettu v. 1920. Vuonna 1962 toteutetussa peruskorjauksessa tehtiin käyttötarkoituksen muutos, jossa kaikki 2., 3. ja 4. kerroksen asunnot muutettiin toimistotiloiksi. Nyt nämä toimistotilat on saneerattu 13 asuinhuoneistoiksi juuri valmistuneessa remontissa.

Uudempi rakennuspuoli

Yritys, joka toimi tontilla osoitteessa Wladimirinkatu 22 (nyk. Kalevankatu 22), oli nimeltään Suomen Nahkatehtaitten Osakeyhtiö. Yritys perustettiin v. 1917. Yksi osakeyhtiön perustajista oli Oskar Nikander. Lehti-ilmoituksen mukaan tontilla myytiin v. 1924 nahkateollisuudessa tarvittavia raaka-aineita: vuotia, nahkoja, parkitusaineita, kemikaaleja ja nahkimokoneita päivän hinnoilla tontilla sijaitsevasta puutalosta, joka toimi konttorina. Varsinainen varasto sijaitsi Keravalla. Yrityksellä oli edustusto mm. Argentiinassa ja konsessio Neuvostoliitossa. Myöhemmin arkkitehti Einar Flinckenberg suunnitteli Kalevankatu 22:een 7-kerroksisen liike- ja asuintalon punatiilisine julkisivuineen; talo valmistui v. 1932. Tämä funkkistyylinen rakennus sijaitsee Fredrikinkatu 45:n ja Kalevankatu 22:n kulmauksessa.

Tontin historia lyhyesti

  1. Ensimmäisessä tontin rakennussuunnitelmissa vuodelta 1843 on yksi 2-kerroksinen kivitalo ja kivinen piharakennus. Todennäköisesti vain G. Wichtinbergin suunnittelema piharakennus toteutettiin.
  2. Arkkitehti K. Nylander laati tontille suunnitelman kahdesta puutalosta v. 1875. Todennäköisesti vain toinen puurakennuksista toteutettiin Wladimirinkadun (nyk. Kalevankatu) varteen, sillä vuoden 1878 kartan mukaan tontilla oli kivinen piharakennus ja puinen peltikattoinen puurakennus Kalevankatu 22 kohdalla. Pulpettikattoinen piharakennus oli yksikerroksinen ja siinä oli ullakko. Rakennuksessa sijaitsi talli, navetta, liiteri ja käymälä.
  3. Arkkitehti August Boman suunnitteli tontille v. 1881 uuden 4-kerroksisen asuinrakennuksen, jonka katutasokerroksessa oli liiketilaa. Arkkitehti K. Nylanderin suunnittelemaan puurakennukseen tehtiin samalla pieniä muutoksia.
  4. K. Nylanderin suunnittelema puutalo purettiin v. 1932 samassa yhteydessä, kun rakennuksen pihalle rakennettiin seitsenkerroksinen kivitalo Einar Flinckenbergin suunnitelmin. Piharakennuksen rakenteita oli hyödynnetty siten, että katon paikalla oli yläpiha.
  5. Vuonna 1975 piharakennus purettiin autopaikkojen tieltä ja tontti on siitä lähtien ollut nykymuodossaan.

Lähteenä käytetty Ramboll Oy:n laatimaa As. Oy Nahkakeskustalon rakennushistoriaselvitystä.

Valikko
nn