fbpx

Kosteudenhallintakoordinaattori valvoo ja ohjaa kosteudenhallinnan toteutumista

Kosteudenhallintakoordinaattori edustaa rakennushankkeeseen ryhtyvää tahoa: koordinaattori valvoo ja ohjaa koko rakennusprosessin ajan rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista. Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys perustuu ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017); asetuksen 12 §:n mukaan rakennushankkeeseen on nimettävä kosteudenhallinnan valvonnasta vastaava henkilö: kosteudenhallintakoordinaattori.

Rakennushankkeesta pitää tehdä kosteudenhallintaselvitys rakennusluvan liitteeksi. Selvityksessä pitää kertoa hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseksi sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit. Selvityksessä pitää olla myöskin tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä.

Velvoittaa myöskin urakoitsijaa

Rakennusmääräyskokoelman tilalle tullut uusi asetus astui voimaan vuoden 2018 alussa. Asetuksessa on vaatimuksia myös työmaan kosteudenhallinnasta: koordinaattorin lisäksi velvoitteita on myös urakoitsijalla, jonka pitää huolehtia työmaan kosteudenhallintaan liittyvistä tehtävistä. Urakoitsijan tulee tehdä kosteudenhallintasuunnitelma, jossa esitetään käytännön toimin, miten työmaa huolehtii mm. sääsuojauksesta ja olosuhteiden hallinnasta kosteusmittauksineen. Urakoitsijan tulee nimetä myös oma kosteudenhallinnasta vastaava työntekijä, jotta tehtävä ei jäisi muiden kiireiden takia hoitamatta.

Koordinaattori luvanvaraisissa hankkeissa

 Ainakin TOPTEN-rakennusvalvonnat (TOPTEN, 10 suurinta kaupunkia) huolehtivat asetuksen noudattamisesta ja ne edellyttävät koordinaattorin nimeämistä luvanvaraisiin hankkeisiin. Kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat olleet pinnalla myöskin mediassa, mikä on omalta osaltaan todennäköisesti vaikuttanut haluun kehittää tasalaatuisempaa rakennusten kosteudenhallintaa. Oulun rakennusvalvonnan tekemä työ kosteusturvallisen rakentamisen puolesta on vauhdittanut hyvän teorian luomista ja käytäntöön viemistä esimerkiksi Kuivaketju 10-toimintamallin muodossa.

Vastuu suunnittelijavalinnoista takuutarkastuksiin asti

 Rakennukset on pitänyt tehdä toki ennen uuden asetuksen voimaantuloakin kosteusteknisesti turvallisiksi. Vanhassa Rakentamismääräyskokoelmassa (RakMK C2) on määräyksiä kuitenkin lähinnä rakenteiden kosteusteknisesti toimivasta suunnittelusta. Koordinaattorin tehtävä on tätä huomattavasti laajempi: hän on mukana hankkeen valmistelussa, suunnittelussa ja huolehtii myös toteutusvaiheen kosteudenhallinnasta, ainakin, jos hanke toteutetaan Kuivaketju 10:n mukaisesti. Vastuu yltää parhaimmillaan suunnittelijavalinnoista aina käyttöönottoon ja takuutarkastuksiin asti.

Tarvittaessa koordinaattori puuttuu ja ohjeistaa

Koordinaattori huolehtii siis rakennushankkeeseen ryhtyvän tahon edustajana, että hanke suunnitellaan, toteutetaan ja käyttöönotetaan kokonaisuudessaan kosteusteknisesti turvallisesti. Koordinaattori valvoo ja ohjaa hankkeen muita osapuolia rakennushankkeeseen ryhtyvän valtuutuksella koko rakentamisprosessin ajan. Koordinaattorin tehtävänä on tarkkailla suunnitelmia ja työmaatoteutusta sekä tarvittaessa puuttua ja ohjeistaa, jos asiat eivät olisikaan kosteudenhallinnan näkökulmasta kunnossa. 

IdeaStructurassa koordinointi on arkipäivää

Kymmenkunta ideastructuralalaista hoitaa tällä hetkellä koordinaattorin töitä. Useimmilla heistä on käynnissä vasta ensimmäinen hanke nimettynä kosteudenhallintakoordinaattorina sitten asetusmuutoksen, mutta asiantuntijamme ovat työskennelleet aiemmin lukuisilla työmailla valvojina ja esimerkiksi rakennusfysikaalisina suunnittelijoina tehden vastaavia tehtäviä kuin asetuksen velvoittaman koordinaattorin tehtävät ovat.

Koordinaattorin palveluja uudis- ja korjaushankeisiin

IdeaStructura tarjoaa kosteudenhallintakoordinaattorin palveluja sekä uudis- että korjaushankkeisiin. Korjausrakentamiseen erikoistuneena asiantuntijayrityksenä meillä on paljon annettavaa korjauskohteiden kosteudenhallintaan. Uudis- ja korjauskohteiden kosteudenhallintaa voisi kuvata lähes samoin kuin yötä ja päivää. Se miten uudiskohteissa voidaan huomioida kaikki nykyään tiedossa olevat kosteustekniset ongelmat korko- ja rakennedetaljitasolla, ei välttämättä ole lainkaan mahdollista korjauskohteissa. Korjauskohteissa kosteus- ja rakennusfysikaaliset ratkaisut voivat olla aivan toisenlaiset, ja on tärkeää ymmärtää, mitkä seikat ovat oleellisia ja pitää siten ottaa huomioon. Korjauskohteissa on useimmiten vesikatto sääsuojana ja lämpöolosuhteet paremmin hallussa jo työmaan alkaessa. Silti niissäkin on monia kosteuden kannalta kriittisiä työvaiheita uusien valujen kuivumisesta vesikattokorjauksien sääsuojauksiin. Korjauskohteissa olennaista on varmentaa, että korjauksen lähtökohdat ovat oikeat ja että korjaukset tehdään tarpeeksi kattavalla tavalla. Koordinaattorin vastuu ulottuu korjauskohteissa jopa tehtyjen kuntotutkimuksien riittävyyden ja niissä esitettyjen toimenpiteiden arviointiin, mikä vaatii syvää korjausrakentamisen ja erityisesti rakennusfysiikan osaamista.

IdeaStructuralla on parhaillaan käynnissä useita kosteudenhallintakoordinaattorihankkeita, joista osa on ennättänyt jo valmistuakin. Joissakin hankkeissa asiantuntijamme rooli on ollut enemmän suunnittelua ohjaavaa, rakennusfysikaaliset lähtökohdat huomioivaa suunnitelmien tarkastamista. Toisissa hankkeissa taas on menty jopa ohi kosteudenhallintakoordinaattorin roolin puhtaudenhallinnan asiantuntijan tehtäviin.

Koordinaattoria tarvitaan jo hankesuunnitteluvaiheessa

Pätevä kosteudenhallintakoordinaattori voi jo hankesuunnitteluvaiheessa ohjata toteutusta turvallisemmille urille, olipa kyse sitten korjaus- tai uudisrakentamisesta. Virheiden poiminta pois hankkeesta on huomattavasti helpompaa ja halvempaa suunnitteluvaiheessa kuin työmaalla, saatikka korjaaminen tai uudelleenrakentaminen. Koordinaattorin kiinnittäminen hankkeeseen on erityisen tärkeää korjauskohteissa jo hankesuunnitteluvaiheessa, eritoten, jos kohteessa ei ole muutoin rakennusfysiikkaan perehtynyttä asiantuntijaa. Kosteudenhallintakoordinaattorin ei aina edellytetä tekevän viikoittaista työmaavalvontaa, mutta työmaakäyntejä on hyvä tehdä ajoittain, jotta rooli ei jää vain paperitasolla tehtävään seurantaan ja asioiden varmentamiseen. Työmaan aktiivivalvonta on hankkeen valvojan tekemää, ja valvoja onkin yksi tärkeimmistä kosteudenhallintakoordinaattorin työn kannalta: valvojan muistiot valokuvineen pitävät koordinaattorin ajan tasalla työmaan etenemisestä. Kosteudenhallintakoordinaattori voi ohjeistaa valvojaa kiinnittämään huomiota kosteudenhallintaselvityksen pohjalta kriittisiin seikkoihin tehtävätasolla. Lisäksi koordinaattori voi, tai paremminkin tulee tehdä seurantakatselmuksia, joilla voi varmentaa, että kosteudenhallinnan ”pelisäännöt” ovat työmaalla hallussa. Työmaavaiheessa on aina parempi mitä useampi silmäpari toteutusta seuraa – valvojilla kun on kädet usein muutenkin täynnä töitä, etenkin isommilla työmailla.

Toivottavaa on, että koordinaattorien teoriapohjaa ja sitä kautta osaamista saadaan uuden koulutuksen myötä parannettua ja yhtenäistettyä, jolloin myös rakentamisesta saataisiin kosteusteknisesti turvallisempaa sekä tasalaatuisempaa.

 Sisäilmapalvelupaketti

”Kun aloitimme palvelun kehittämisen, pohdimme itsekin, kuinka tilaajatahot saataisiin sisäistämään osaavan koordinaattorin tärkeys hankkeissa. Ammattirakennuttajat ymmärtävät tämän yleensä jo lähtökohtaisesti, mutta esimerkiksi taloyhtiöissä ”ylimääräinen osapuoli” hankkeessa voi aiheuttaa nikottelua: onhan kyseessä samalla myös uusi kuluerä. Johtopäätöksemme oli, että meidän pitää tehdä palvelusta sellainen, että sillä saadaan tuotettua hankkeeseen oikeasti lisäarvoa. Tarkoituksenamme on tarjota jatkossa palvelu, joka sisältää myös muut sisäilman laadun kannalta oleelliset tehtävät paketoituna yhden henkilön vastuulle. Tämä pitää sisällään Kuivaketju 10-toimintamallin noudattamisen lisäksi esimerkiksi suunnitelmatarkastukset sekä puhtaudenhallintapalvelut asiakkaalle – luonnollisesti kohteeseen sopivaksi räätälöidyssä laajuudessa. Voidaan puhua paremminkin sisäilma- kuin pelkästä kosteudenhallintakoordinaattorista”, summaavat Jenni Malinen, Tiina Palviainen ja Erno Vuoti IdeaStructuran rakennusfysikaaliselta osastolta.

 Lue lisää kosteudenhallintakoordinaattorin palveluistamme tai ota yhteyttä suoraan Erno Vuotiin p. 050 9119 387, erno.vuoti@ideastructura.com