fbpx

Mitä se muotoilija siellä insinööritoimistossa tekee?

Perinteinen mielikuva insinööristä – suunnittelutoimistossa työtä tekevästä, vain välttämättömyyksiä puhuvasta ja mieluiten yksin puurtavasta ammattilaisesta – istuu rakennusalalla varsin sitkeässä. IdeaStructuran avoimuutta suosiva ja kyseenalaistamiseen rohkaiseva yrityskulttuuri kääntää mielikuvan täysin päinvastaiseksi. Tästä IdeaStructuran liiketoiminnan muotoilija Minna-Mari Sivunen aikoo pitää jatkossakin huolen painottamalla kaikessa tekemisessä strategista ajattelua ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Kun nuori ihminen hakee työpaikkaa, hän yleensä odottaa joko myönteistä tai kielteistä päätöstä rekrytointiprosessissa. Harva tulee toivoneeksi, että työnantaja tässä vaiheessa kysyisi hänen kokemuksiaan prosessin eri vaiheista. Me IdeaStructurassa havainnoimme, pyydämme palautetta hakijoilta, haastateltavilta, valituilta sekä omilta insinööreiltämme. Saadun tiedon avulla, tulevaa rekrytointiprosessia saadaan kehitettyä entistä paremmaksi. Haluamme, että kokemus tilanteesta on mahdollisimman hyvä. Pystymme myös reagoimaan nopeasti, jos esimerkiksi hakija kokee, ettei saanut tarpeeksi tietoa tulevasta prosessista, Sivunen sanoo.
”Meillä on periaatteena se, että jo rekrytointiprosessin on oltava miellyttävä kokemus kaikille osapuolille. Se on hyvä lähtökohta sille, että valittu työntekijä myös viihtyy työssään. Yhtä tärkeää on, että itse kehitymme entistä monipuolisemmiksi osaajiksi ja työntekijämme haluavat olla toteuttamassa näitä prosesseja”, sanoo IdeaStructuran liiketoimintaa viime vuodesta lähtien muotoillut Minna-Mari Sivunen.

Yhdistetään tekninen ja humaaninen ajattelu

Rekrytointiprosessin läpinäkyvyys on vain yksi esimerkki IdeaStructuran kehittämiskohteista. Kaikkien palveluiden ja prosessien kehityksen lähtökohtana on käyttäjäkokemuksen parantaminen – sekä yrityksen sisä- että ulkopuolelta kerätyn palautteen avulla.
Muotoilijan ammattinimike on tavattu liittää siihen ammattitaitoon, jota tarvitaan esineiden kehittämiseen mahdollisimman kauniiksi ja käyttökelpoisiksi. Kun on kyse liiketoiminnan muotoilusta, palvelut kehitetään vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, palveluiden tuottamisen mielekkyydestä tinkimättä.

”Meillä muotoilussa on kyse suunnitteluprosessista, joka ei lopu koskaan. Se auttaa meitä pysymään joustavana organisaationa, kun maailma, materiaalit ja työnkuvat ympärillä muuttuvat”, Sivunen kiteyttää.
”Muotoilu tarkoittaa meillä laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Tilanne ja tavoite määrittävät miten kannattaa edetä. Minä hallitsen erilaisia menetelmiä ja autan insinöörejä löytämään ratkaisuvaihtoehtoja erityyppisiin haasteisiin. Esimerkiksi meidän insinöörimme tietävät, millaisia ominaisuuksia tarvitaan tulevilta tiimin jäseniltä. Minä kehitän ja kuvaan prosessin insinöörin tarpeita vastaavaksi niin, että hän voi itse tuottaa kyseisen palvelun, esimerkiksi toimia haastattelijana ja arvioijana osana rekrytointiprosessia.”

”Vertaisin tätä auton ostoon. Valitset elämäntilanteeseesi sopivan ja tarpeitasi vastaavan auton, josta myös pidät. Et valitse perheellisenä käyttöautoksi kaksipaikkaista Ferraria. Sama pätee muotoilussa: tehdään asioita ja kehitetään ratkaisu juuri siihen tarpeeseen, joka on käsillä. Minun tehtäväni IdeaStructurassa on saada omalla toiminnallani kunkin suunnittelijan parhaat ominaisuudet hyötykäyttöön hänen itsensä, työyhteisömme sekä asiakkaidemme parhaaksi”, Sivunen pohtii. Suunnittelijoilla on ihmisinä paljon muutakin annettavaa kuin varsinaiseen työhön liittyvä ammattitaitonsa.

Joustavia toimenkuvia ja sisäistä palveluntarjontaa

Sivusen työ IdeaStructuran liiketoiminnan muotoilijana alkoi, kun toimitusjohtaja Jyrki Jalli rekrytoi hänet vuoden 2017 keväällä. ”Jyrki kysyi, miten voisin muotoilla oman roolini IdeaStructuraan. Kävimme läpi asioita, jotka yrityksessä pitäisi laittaa kuntoon. Muuten sain vapaat kädet etsiä yhdessä työntekijöiden kanssa kehittämiskohteita ja sitten kehittää niitä. Käytännössä tehtäväni on herättää keskustelua ja koota erilaisia toimintatapoja mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, liittyivät ne sitten markkinointiin, viestintään, rekrytointiin, henkilöstön hyvinvointiin tai asiakasymmärryksen kehittämiseen. Olennaista työssäni on reagoida joustavasti nykyisiin ja tulevaisuudessa ilmeneviin tarpeisiin”, Sivunen kertoo.

Hän toteaa, että tärkein onnistumiskriteeri tässä työssä on kuitenkin se, miten muut – kaikki IdeaStructuran työntekijät – pääsevät kehittymään omassa työssään. Parasta on Sivusen mukaan se, kun työntekijät saadaan itse osallistumaan työympäristönsä kehittämiseen – ja he pitävät siitä!

”Tavoitteena on, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät laajentamaan omaa tonttiaan eli oppimaan uusia, toimenkuvaansa laajentavia taitoja. Insinöörit ovat erittäin fiksuja ja heidän kanssaan on mahtavaa työskennellä! Kun heille kuvaa prosessin ja vastuut, he tietävät miten toimia – ja toimivat. Ja kun heille antaa asiakasymmärrystä ja näyttää toiminnan arvon, he sitoutuvat.”

Yhteisö tukee yksilöä

IdeaStructurassa on tärkeää, että työntekijät pääsevät kehittämään itseään ja että jokainen myös viihtyy työssään. Niin ikään yhteisöllisyyden kokeminen on korkeassa arvossa. Kokonaisuus, vastuualueet sekä tulevat toimenpiteet on sisäistettävä nopeasti, joten Sivunen hyödyntää asioiden visualisointia. Se on graafisen suunnittelun opinnot käyneelle mieluista.
”Kun osallistan insinöörejä vaikkapa tulevan työkaverin rekrytointiprosessiin, onnistuu se helpoimmin avaamalla asiakokonaisuus kuvin. Harva ehtii lukea laajoja perusteluja, mutta kuvalla mutkikkaankin asiakokonaisuuden voi avata nopeasti. Se auttaa tekemään nopeita päätöksiä”, Sivunen kertoo.