IdeaStructura on tehnyt vuosien ajan tiiviisti yhteistyötä Sisäilmainsinöörien kanssa: vuodenvaihteessa tehty yrityskauppa, jossa IdeaStructura osti Sisäilmainsinöörit Oy:n, oli luonnollinen jatkumo vuosien yhteistyölle. Pääsemme nyt tutustumaan Kyösti Koskisen, Mikko ja Tuomo Niskasen arkeen, joka täyttyy sisäilmatutkimuksista ja tietenkin myös kuntotutkimuksista. ”Saimme yrityskaupassa IdeaStructuraan kolme kovan luokan ammattilaista. Näiden herrasmiesten kanssa on ilo tehdä töitä”, kehuu Teemu Kuosmanen uusia kollegoitaan.
Kuuden henkilön kuntotutkimustiimissä IdeaStructuran Helsingin toimistossa työskentelevät Kyöstin, Mikon, Tuomon ja Teemun lisäksi myös Aleksi Keravuori ja Mikael Valkeejärvi.
Kuntotutkijat tekevät tiiviisti yhteistyötä rakennusfysiikan asiantuntijoiden kanssa: heidän välissään on vain käytävä, mikä ei ole sattumaa. Toimiston tiimien työpisteitä organisoitiin Teemun johdolla huhtikuussa hieman uudelleen, jotta kuntotutkijoiden ja rakennusfysiikan asiantuntijoiden päivittäinen yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa. ”Vaikka itsellä olisi vankkakin kokemus tutkimustyöstä, on kuntotutkimusraportteja laadittaessa hyvä vaihtaa ajatuksia rf-tiimin kanssa”, Kyösti, Mikko ja Tuomo sanovat.
Yrityskauppa-askeleen ottaminen tuntui luonnolliselta
Kyöstillä, Mikolla ja Tuomolla on kaikilla mittavat työurat takanaan. Omaa Sisäilmainsinöörit-yritystäänkin miehet ehtivät pyörittää toistakymmentä vuotta ennen siirtymistään IdeaStructuraan.
”Meillä oli kädet täynnä töitä heti perustettuamme yrityksemme vuonna 2008, Porin ja Helsingin kaupungit olivat suurimpia asiakkaitamme. Teimme sisäilmatutkimuksia todella paljon: Suomea tuli kierrettyä laajasti, sisäilmatutkimuksia tarjoavia yrityksiä kun oli tuolloin Suomessa vain kymmenkunta”, muistelee Mikko.
Tilanne on nyt täysin erilainen: lähes jokainen insinööritoimisto tarjoaa nykyisin myös sisäilmapalveluja. Sisäilmainsinöörit lienee ehkä ollut viimeisimpiä pieniä sisäilman tutkimiseen erikoistuneita firmoja. ”Nyt saman katon alta halutaan sisäilmatutkimukset, haitta-ainetutkimukset, kuntotutkimukset, rakennesuunnittelu – kaikki mahdollinen”, Tuomo toteaa.
”Olemme olleet vuosien varrella IdeaStructuran mukana monissa tutkimushankkeissa, joissa on tutkittu mm. peruskorjaukseen tulevien rakenteiden kuntoa tai vaikkapa kiinteistösalkun kuntoa. Kun yhteistyökin on ollut idisläisten kanssa aina sujuvaa, niin yrityskauppa-askeleen ottaminen tuntui luonnolliselta. Eikä ole kaduttanut: meidät on otettu vastaan erinomaisesti, yhteistyö on ollut hedelmällistä – tuntuu, että olemme integroituneet Idikseen mainiosti”, tyytyväinen herratrio kertoo.
Ala on kehittynyt
”Karkeasti ottaen voisi sanoa, että mittasimme ja tutkimme uran alkuvuosina sisäilmaa, kun taas nykyisin tutkimme rakenteita. Jonakin vuotena sisäilmatutkimuksia kertyi erityisen paljon – tuhannen mikrobi-ilmanäytteen verran. Vertailun vuoksi: teemme edelleen sisäilmatutkimuksia, mutta esimerkiksi viime vuonna emme ottaneet lainkaan mikrobi-ilmanäytteitä. Ala on muuttunut ja kehittynyt parempaan suuntaan: teemme rakennuksien kuntotutkimuksia eli tutkimme, missä kunnossa rakenteet ovat ja selvitämme sitä kautta, mikä vaikutus rakenteilla on sisäilman laatuun”, Kyösti, Mikko ja Tuomo kertovat.
Kosteusvaurio ei ole välttämättä sisäilmaongelma
Nykyisin rakennuksia tutkitaan hyvin kokonaisvaltaisesti. ”Se on totta kai erittäin hyvä asia. Sisäilma-asiantuntijan pitää muistaa pitää kirkkaana mielessään, mikä vaurion, ongelman, vian tai puutteen todellinen vaikutus on sisäilman laatuun. Esimerkiksi kosteusvaurio ei tarkoita automaattisesti sitä, että se olisi sisäilmaongelma – tämä saattaa unohtua jopa asiantuntijalta. Ylimääräinen kosteus pitää saada aina hallintaan, mutta on selvitettävä vielä erikseen, onko kyseessä sisäilmaongelma”, Mikko ja Tuomo sanovat.
Haitta-ainetutkimukset ovat Kyöstin erityisalaa
Kyösti on erikoistunut viime vuosina haitta-ainetutkimuksien tekemiseen. ”Mittavin haitta-ainetutkimus, jossa olen ollut mukana, tehtiin pari vuotta sitten. Teemu, Aku Hänninen ja Jani Sorasalmi tutkivat kolmeen pekkaan asuinkerrostalokiinteistöjen rakenteet, vesikatot ja julkisivut, ja minä puolestani tein haitta-ainetutkimukset. Kyseessä oli Premicon IdeaStructuralta tilaama kuntotutkimus, tutkittavaa oli todella paljon ympäri Suomea, 39 asuinkerrostalon verran”, Kyösti kertoo.
Mistä haitta-ainetutkimuksissa lähdetään liikkeelle?
Haitta-ainetutkimuksissa kartoitetaan aluksi muutamia perusasioita; tärkeimmät niistä lienevät rakennuksen ikä ja käyttötarkoitus. Haitta-ainetutkimuksissa olisi suuri apu rakennuspiirustuksista, mutta valitettavasti piirustuksia ei ole läheskään aina saatavilla: piirustuksista kun saattaisi selvitä helposti, onko rakentamisvaiheessa käytetty esimerkiksi asbestia sisältäviä levyjä.
”Rakennuksen ikätieto on tosiaan tärkeä. Asbestia on Suomessa käytetty rakentamisessa 1920 – 1990-luvuilla. Asbestin käyttö kiellettiin lailla kokonaan vuonna 1994, jonka jälkeen rakennetuissa taloissa asbestia ei ole enää käytetty. 1980-luvulla ja sen jälkeen rakennetuissa taloissa ei ole enää käytetty PCB:tä, sen sijaan 1970-luvulla rakennetuissa taloissa voi olla ”mitä vain”, niin kuin toisaalta 1920-luvullakin rakennetuissa taloissa, koska niitä on ehditty korjata monena eri vuosikymmenenä”, Kyösti sanoo.
Kerättyään saatavilla olevat lähtötiedot, Kyösti jalkautuu tutkimuskohteeseen. ”Teen aistinvaraisia havaintoja, tutkin rakennusmateriaaleja ja otan näytteitä varmistaakseni ”epäilyttävän” materiaalin koostumuksen. Asbestilaki määrää, että purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä (esimerkiksi näyte putkien eristeistä). Haitta-ainekartoitus on tehtävä aina ennen rakennuksen korjaus- ja purkutöitä vuonna 1994 ja sitä aiemmin valmistuneisiin rakennuksiin, tämäkin määräys tulee suoraan laista”, Kyösti sanoo.
AHA-asiantuntija
Asbestikartoituksen tekijältä edellytetään riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista, todetaan asbestilaissa. Kyöstillä on pätevyydet kunnossa: sen lisäksi, että hän on rakennusinsinööri ja rakennusterveysasiantuntija (RTA), on hän myöskin AHA-asiantuntija eli asbesti- ja haitta-aineasiantuntija.
Näytteet tutkitaan laboratoriossa ja tuloksien valmistuttua Kyösti tekee asiakkaalle haitta-aineraportin. ”Eri haitta-aineille on olemassa purku- ja jätteenkäsittelyohjeita. Asbestin osalta on yleisimmin hyvin tiedossa materiaalin haitallisuus, mutta monien muiden haitta-aineiden osalta on vielä parannettavaa purkutöiden toteuttamisessa ja ennen kaikkea työntekijöiden suojaamisessa. Tässäkin asiassa on menty viime vuosien aikana kuitenkin eteenpäin ja nykyään osataan huomioida paremmin myös muita haitalliseksi luokiteltavia aineita. Tosin olen tavannut useita purkajia, jotka eivät tunnista esim. kreosootin hajua (PAH-yhdisteet), eivätkä tiedä kuinka vaarallisesta aineesta on kyse, eivätkä osaa suojautua oikein purkutöiden aikana. Kokeneen ja pätevän AHA-asiantuntijan laatiman kartoitusraportin avulla purkutöiden suunnitteleminen ja turvallinen toteuttaminen on huomattavasti helpompaa”, Kyösti sanoo.
Mikko ja Tuomo tekevät sisäilmatutkimuksia
”Mikrobiperäinen haju, kreosootin haju, viemärin haju, 2etyyliheksanolin haju, muovimaton hajoamistuotteisiin viittaava haju ja monet muut hajut ovat helposti tunnistettavissa olevia hajuja”, Mikko ja Tuomo toteavat. ”Sisäilmatutkimuksia tehdessä nenän pitää olla kunnossa. Asiaan vihkiytymätön ei ehkä tule ajatelleeksi, kuinka oleellinen aisti hajuaisti työssämme on, niin oleellinen, että yritimme aikoinaan vakuuttaa nenämme – siinä kuitenkaan onnistumatta”, Mikko ja Tuomo kertovat.
”Ryömimme usein sisäilmatutkimuksia tehdessämme talojen alla, tutkimme putkikanaaleja, talojen yläpohjia ja myös kaikki luukut kiinnostavat meitä. Valmiiksi epäpuhtaissa tiloissa voi olla poikkeavia hajuja ja ilmavuotoja käytössä oleviin tiloihin”, sanoo Tuomo.
Sisäilmatutkimuksen keskiössä on ilmanvaihto
”Kun puhutaan sisäilmaongelmista, kuulee aika usein puhuttavan homeista. Kohta 20 vuotta alalla olleena olen huomannut, että homeet aiheuttavat loppujen lopuksi aika pienen osan sisäilmaongelmista. Mutta totta kai se on asia, joka pitää selvittää jokainen kerta, kun sisäilmatutkimuksia tehdään”, Mikko sanoo.
Mikä tekijä aiheuttaa eniten sisäilmaongelmia? ”Ilmanvaihto”, herratrio vastaa kuin yhdestä suusta. ”Ilmanvaihdon puutteet, väärät säädöt – ne aiheuttavat paljon harmia. Ilmanvaihto on voitu säätää siten, että rakennus on alipaineinen, jolloin rakennukseen tuodaan vähemmän ilmaa kuin mitä sieltä poistetaan. Rakennuksen ollessa liian alipaineinen, saattaa syntyä tilanne, jossa puuttuva korvausilma imeytyy asuntoon rakenteista, putkikanavista tai muista epäsopivista paikoista, ja tällöin esimerkiksi rakenteissa olevat epäpuhtaudet aiheuttavat suotta sisäilmaongelmia. Mutta jos ilmanvaihto on kunnossa, ja vaikka rakennuksen ulkoseinässä olisi epäpuhtauksia, niin sisäilmaongelmia ei niin helposti synny”, Mikko ja Tuomo kertovat.
Tehokkaammalla ilmanvaihdolla voi saada esim. huoneen sisällä olevan hajun pois. Uudiskohteissa ilmanvaihtoa voidaan pitää kuukausia, pidempäänkin, tehokkaammaksi säädettynä, jos rakennuksessa koetaan sisäilmaongelmia: liimoista, maaleista ja tasoitteista haihtuu sisäilmaan yhdisteitä tuoreeltaan kuukausien ajan.
Ylikorjaamista tulisi välttää
”Asiantuntijan on tärkeää muistaa, että jokainen meistä on yksilö ja myös se, että hajuhaitoille reagointimme on hyvin yksilöllistä, siksipä meillä ei ole hajuhaittojen raja-arvoja. Toimenpideraja-arvoja on, mutta edelleenkään ei voida sanoa, mikä on se kohta, missä joku oireilee ja missä taasen ei oireilla”, Kyösti, Mikko ja Tuomo pohtivat.
Tutkittuaan kohteen sisäilman, Mikko ja Tuomo vievät mahdollisesti ottamansa näytteet laboratorioon analysoitaviksi ja sitten hekin pääsevät kirjoitushommiin tehdäkseen lausunnon asiakkaalle. ”Sisäilmatutkimuksen tärkein tavoite on löytää mahdolliset ongelman aiheuttajat ja laatia tutkimusraportti, josta käy selkeästi ilmi, millä toimenpiteillä rakennuksen sisäilma saadaan riittävälle tasolle. Myös ylikorjaamista tulee välttää ja keskittää tarvittavat toimenpiteet oikeanlaisiin ja sisäilman laadun kannalta merkittäviin tekijöihin. Laatimamme raportit ovat usein tärkeä osa onnistunutta korjaussuunnittelua”, Mikko ja Tuomo summaavat.
”Sisäilmaongelmia on, mutta laitetaan ne kuntoon”
Sisäilmaongelmia voi olla lähes missä vain, minkä ikäisessä ja minkälaisessa talossa tahansa. ”Sisäilmaongelmia olisi paljon vähemmän, jos kosteus saataisiin pidettyä rakennuksen ulkopuolella eli halittaisiin sadevedet ja pintavedet, ilmanvaihto olisi kunnossa, pidettäisiin huolto- ja siivoustoimet ajan tasalla. ”Sellaisia kohteita, missä sisäilmaa ei saataisi kuntoon, on hyvin vähän. Sisäilmasta puhutaan liikaakin paha peikko -sävyyn: sisäilmaongelmia on, mutta laitetaan ne kuntoon – olemme auttamassa, jotta päästään parhaaseen lopputulokseen”, Kyösti, Mikko ja Tuomo kiteyttävät.
Yrittäjämäinen työote ei ole jäänyt huomaamatta
”Palvelukykymme on parantunnut oleellisesti, kun saimme Kyöstin, Mikon ja Tuomon taloon vahvistukseksemme. Herroista näkyy myös mukavalla tavalla yrittäjämäinen työote. Koko kuntotutkimusporukka on ilo silmälle”, Jyrki Jalli, IdeaStructuran toimitusjohtaja sanoo.