fbpx

Kun työ menee tunteisiin: IdeaStructurassa tunnejohtamistaitoja tarjotaan jokaiselle

Omien reaktioiden, vuorovaikutustilanteiden analysointi ja tunteiden sanoittaminen ovat taitoja, joita ei perinteisesti yhdistetä rakennustoimialaan. IdeaStructurassa ne on nostettu yrityskulttuurissa esille. Rakennusalan asiantuntijapalveluita tarjoavassa yrityksessä koko henkilöstö voi osallistua tunnejohtamisen valmennukseen, joka vähentää työelämän paineita ja lisää asiakasymmärrystä.

Tiukat aikataulut, vaativat hankkeet, koronaepidemia, sairas perheenjäsen, sydänsurut: meistä jokaisen arjessa on stressaavia tilanteita, jotka tekevät jaksamisesta joskus tiukkaa ja saavat työhön liittyvät ristiriitatilanteet tuntumaan ylitsepääsemättömiltä.

Kuten tietotyöläiset usein, myös IdeaStructuran asiantuntijat tekevät työtään nopeatempoisessa, tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppanien kanssa ja joskus hyvin paineisissa olosuhteissa. Näitä paineita helpottaakseen yhtiö päätti käynnistää tunnejohtamisen valmennuksen, johon voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Tunnetaitojen kehittämisen mahdollisuuteen ovat tarttuneet muun muassa Samuli Maja, Antti Paakkari ja Henri Kuutti. Heidän mukaansa tunnetaitojen kehittäminen on antanut työkaluja sekä omaan työskentelyyn että asiakkaiden ja kollegoiden kanssa toimimiseen.

Valmennuksessa tunnetaitoja työstetään konkreettisten esimerkkien kautta. Niissä käsitellään erilaisia vastaan tulleita haastavia tilanteita. Mikä teko tai sanat synnyttivät ärtymystä tai väärintulkintoja ja miten niiltä olisi voinut välttyä? Miten ristiriitatilanteen voi purkaa? Miten tunnistaa tilanne, jossa toisen ihmisen käyttäytymistä ohjaa vain tunne? Millä sanoilla kohdata liian tunnepitoinen palautteenantaja: millä saada hänet pysähtymään ja kertomaan mitä hän tarvitsee? Tunteen takana on aina tarve.

”Tunnetaidot aiheena on vieras insinööritaustaiselle ihmiselle. Niistä ei puhuttu opiskeluaikana mitään, vaikka työssä ollaan todella tiiviisti tekemisissä ihmisten kanssa. On ollut ehdottoman hyödyllistä ymmärtää, miksi itse käyttäytyy tietyissä tilanteissa niin kuin käyttäytyy ja mistä omat reaktiot johtuvat”, Henri kertoo.

”Itseään voi myös treenauttaa. Kaikkea ei tarvitse kokea niin voimakkaasti, kun ymmärtää reaktioidensa taustat”, Antti jatkaa.

Etätyö muuttaa vuorovaikutusta

”Kaikki perustuu vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Tunnetaitojohtamisen avulla on ollut helpompi ymmärtää, minkä tunteen minun antamani palaute saa aikaan vastapuolessa tai miten itse reagoin palautteeseen”, Samuli sanoo.

Tyypillinen esimerkki haastavasta tilanteesta on vaikkapa omaan sähköpostiin saatu kärkäs vastaus.

”Koulutuksen ansiosta en provosoidu, vaan palaan ensin omaan viestiini ja mietin, oliko se muotoiltu niin, että se sai aikaan vastaanottajan vahvan tunnereaktion. Kriittisen palautteen antamisessa tai muita vaikeita asioita käsiteltäessä on hyvä muistaa, että puhelinsoitto ja sähköposti ovat viestintävälineinä kuin yö ja päivä. Korona on lisäksi muuttanut radikaalisti työtapoja. Tapaamiset ovat sähköisissä kanavissa, jolloin ihmisistä saa ihan erilaisen käsityksen kuin kasvotusten”, Samuli jatkaa.

Miesten mukaan tunnevalmennus lisää itsetuntemusta muutenkin kuin vuorovaikutustilanteissa. Esimerkiksi vastenmieliseltä tuntuva työtehtävä käy siedettävämmäksi, kun analysoi mistä oma kielteinen asenne johtuu. Näin saa etäisyyttä asioihin ja voi valita toisenlaisen lähestymistavan.

”Koulutuksen ansiosta päivittäisessä kanssakäymisessä tulee kiinnitettyä huomiota eri asioihin kuin ennen. Analysoin tarkemmin tilannetta ja aistin yleistä fiilistä”, Henri sanoo.

Avain omaan ja työyhteisön hyvinvointiin

IdeaStructuran yrityskulttuurissa pyritään aktiivisesti eroon hierarkiasta: esimerkiksi titteleitä ei juuri käytetä, ja ne saa halutessaan päättää itse. Samulin, Antin ja Henrin mielestä organisaation avoimuus on yksi edellytys tunnejohtamisvalmennuksen onnistumiselle. He uskovat, ettei tunnetaitojen kehittäminen toimi yhtä hyvin organisaatiossa, jossa on jäykät valta-asemat.

”Perinteisillä toimialoilla on edelleen yrityksiä, joita johdetaan pelolla. Se ei johda hyviin tuloksiin. Sen sijaan tunnetaitoihin panostaminen lisää tuottavuutta”, Samuli arvioi.

”Tunnetaitovalmennus on ehdottomasti panostus työhyvinvointiin. Se luo hyvää keskustelukulttuuria. Ihmisten ei tarvitse pelätä, että jotain heidän sanomaansa käytettäisiin heitä vastaan, vaan kaikki voivat turvallisesti kertoa ajatuksensa. Tunneäly auttaa myös tunnistamaan epäterveellisiä toimintatapoja. Mitä nopeammin ne huomataan, sitä nopeammin niihin voi puuttua”, Antti sanoo.

”Monet ajattelevat, että kun tullaan töihin, niin tunteet jätetään kotiin, mutta eihän se onnistu. Mitä paremmin voimme purkaa, sanoittaa ja analysoida hankalia tilanteita, sitä paremmin ymmärrämme asioiden merkitystä ja jaksamme. Kun ymmärtää omia tunteitaan ja niitä pystyy käsittelemään, pääkoppa pysyy kasassa eikä vaikeita työasioita tarvitse viedä kotiin.”

Valikko