IdeaStructura mukana pokkaamassa puuarkkitehtuuripalkintoa Ranskan Lillessä
Tuusulassa sijaitseva Martta Wendelinin päiväkoti on päässyt parrasvalojen loisteeseen: päiväkodille on myönnetty kansainvälisen lehdistön puuarkkitehtuuripalkinto. Kunnianosoituksen tavoitteena on tuoda esille puuarkkitehtuuria, palkita huippuosaamista, rohkaista innovatiiviseen arkkitehtuuriin ja yhdistää maita, joissa puuarkkitehtuuria pidetään tärkeänä.
Martta Wendelinin päiväkoti on suunniteltu harkitusti ja pieteetillä lapsille ja siellä työskenteleville aikuisille. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. IdeaStructura on toiminut puolestaan hankkeen rakennesuunnittelijana.
Tuusulan kunnan tavoitteissa onnistuttiin
Palkintoraati kiittelee arviossaan erityisesti CLT-paneelin käyttöä, johon myös maallikon silmä kiinnittyy helposti. ”Palkinto tuo päiväkoti Martta Wendelinille kansainvälistä tunnustusta, joka täydentää sitä onnistumisen tunnetta, joka meillä on rakennuksesta. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme oli luoda lasten toiminnalle turvalliset ja rauhalliset puitteet. Puun käyttö, hillityt värit, valoisuus, hengittävyys ja miellyttävä akustiikka sekä kiitelty CLT-tekniikan käyttö tekivät lopputuloksesta onnistuneen”, tiivistää palkintoa vastaanottamassa ollut Heikki Lonka Tuusulan kunnasta Puuinfon tiedotteessa.
Antti estradilla
Tavoitimme Antti Nurmen Ranskasta, jossa hän oli mukana pokkaamassa palkintoa: voittaja julkaistiin Lillessä järjestetyssä puurakentamisen Forum International Bois Construction -tapatumassa 13.4.2023.
Antti pääsi estradille esittelemään palkittua päiväkotihanketta, sen arkkitehtuuria, suunnitteluideologiaa ja teknisiä ratkaisuja. Valitettavasti päiväkodin suunnitellut arkkitehti Jari Frondelius ei ennättänyt Lilleen mukaan. ”Hyvältä tuntuu! On mukavaa, että insinööritkin huomioidaan, vaikka arkkitehtuurikilpailussa ensisijaisesti muistetaan tietenkin arkkitehtiä ja pääsuunnittelijaa. Mutta yhdessä ja yhteistyössä me insinöörit teemme työtämme arkkitehtien kanssa”, palkintohumun keskeltä tavoitettu Antti toteaa.
Yhdessä AFKS-arkkitehtien kanssa
”Yhteistyömme AFKS-arkkitehtien kanssa sujui mainiosti: saimme suunniteltavaksemme korkeatasoista arkkitehtuuria, mikä tarkoittaa sopivaa päänvaivaa meille insinööreille, kun suunnitteluratkaisut eivät ole ja voi olla standardeja. Olemme tehneet useampia kohteita AFKS-arkkitehtien kanssa, ja se on tietenkin etu, koska tunnemme jo toistemme työtavat”, Antti sanoo.
”Wendelinin päiväkodissa on tuhti runko: seinässä on 24 senttiä puuta, rakennus ei vähästä hetkahda. Rakennuksessa on modernilla otteella liittymäpinta vanhaan tukevaan hirsirakentamiseen, mutta tuohon otteeseen on otettu vain hirsirakentamisen hyvät puolet – sukat eivät tuon talon nurkissa pyöri”, Antti nauraa.
Havaintoja Ranskan maalta
Antti kertoo käyneensä tutustumassa Keski-Euroopan puurakentamisen nykytilaan muutamaan otteeseen. ”Suomessa rakennetaan puusta etenkin julkisia rakennuksia ja asuinkerrostaloja; asuinkerrostaloja meillä on tällä hetkellä noin 150 kappaleen verran. Tyypillistä on, että suomalaiset puurakenteiset talot ovat keskimäärin pienehköjä, parin tuhannen neliömetrin kokoluokkaa. Ranskassa on yllättäen hyvä puurakentamisen buumi. Täältä löytyy isoja massiivipuuronkoisia toimistorakennuksia ja myös asuinkerrostaloja, isoja nekin. Suomessa tehdään kustannussyistä paljolti rankaruonkoisia puurakennuksia, kun taas Keski-Euroopassa suositaan massiivipuun käyttöä”, kertoo Antti Ranskan havainnoistaan.
Puurakentamisen asema Suomessa
”Aiemmin Suomessa rakennettiin puusta vain kesämökkejä, omakotitaloja tai korkeintaan kaksikerroksisen luhtitalon runkomateriaali saattoi olla puusta eli puurakentaminen oli pienemmän mittaluokan rakentamista”, Antti toteaa.
Nyt kiinteistöjen omistajat, rakennuttajat, investorit ja tavalliset kuluttajatkin ovat kiinnostuneita puurakentamisesta: puisesta rakentamisesta on tullut vakavasti otettava vaihtoehto. ”Puurakentamisessa pyritään usein käyttämään oman maakunnan metsävaroja: monet pienemmätkin kunnat ympäri Suomea haluavat edistää puurakentamista ja brändäytyä puurakentamisen edelläkävijöinä”, Antti sanoo.
”Uskon, että tiedostavat yritykset haluavat tulevaisuudessa puusta tehtyjä toimitiloja. Stora Enson puinen pääkonttorirakennus Katajanokan rannassa on valmistuessaan oiva esimerkki suuremman luokan puurakenteisesta kohteesta, ja hieno referenssikohde onkin. Eli kyllä puurakentaminen on tullut koko ajan suositummaksi ja suositummaksi”, Antti pohtii.
Kiitokset kollegoille
Antti toimi Martta Wendelinin projektissa vastaavana rakennesuunnittelijana, ja ennättipä hän hankkeen aikana vanhempainvapaallekin, jolloin remmiin astui projektipäällikön hommat ansiokkaasti hoitanut Samuli Maja. ”Kävin pokkaamassa palkinnon, mutta haluan kiittää kaikkia projektiin osallistuneita idisläisiä, Niko Lipsasta, Samuli Majaa, Arto Roinetta ja Veikko Valtosta. Emme olleet aiemmin suunnitelleet juuri tuollaista massiivi-CLT-kohdetta, joten työtä riitti detaljiikan ja elementtisuunnittelun parissa, mutta hienosti pojat hoitivat työnsä”, Antti kiittelee Wendelinin tiimiään.
Mikä puuarkkitehtuuripalkinto?
Puuarkkitehtuuripalkinto myönnettiin nyt viidennen kerran. Ranskan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Sveitsin arkkitehtuurilehdet ehdottivat kukin omasta maastaan kolmea kilpailukohdetta, joista voittaja saatiin selville äänestämällä. Tuomariston jäsenet ovat eurooppalaisten puuarkkitehtuurilehtien edustajia, lehdet ovat: Puu-lehti Suomesta, Trä-lehti Ruotsista, Mikado-lehti Saksasta, Lignum-lehti Sveitsistä ja Sequenses Bois -lehti Ranskasta. (Kukin lehti oli jäävi äänestämään omia ehdotuksiaan.)