”Hanke ei ole vain perusparannusosan kantavien rakenteiden osalta haastava: oma hankaluutensa on myös rakennusfysikaalisessa suunnittelussa – Finlandia-talon ulkovaipparakenteet ovat erittäin monimuotoiset ja rakennus sijaitsee Töölönlahden tulvasuojelualueella. Kellarikerroksen rakenteet ovat niin alhaalla, että ne on osin toteutettu vedenpaine-eristettyinä. Uuteen laajennusosaan tulee myös vedenpaine-eristettyjä rakenteita”, kertoo Jenni Malinen, rakennusfysikaalinen suunnittelija IdeaStructurasta.
Palataan hetkeksi ajassa taaksepäin
Finlandia-talon rakennushankkeen tausta liittyy vahvasti helsinkiläiseen kulttuurihistoriaan. Pääkaupungista puuttui konsertti- ja kokoontumistoiminnalle sopiva tila, joka oli ollut musiikkiväen haaveena 1900-luvun alusta asti.
Hieman ennen talvisodan syttymistä kaupunki asetti lyhytikäiseksi jääneen komitean valmistelemaan konsertti- ja kongressitalon rakentamista Helsinkiin. Asiaa pohdittiin seuraavan kerran Helsingin kaupunginhallituksen asettamassa teatterikomiteassa vuonna 1956: tuolloin ajatuksena oli yhdistää saman katon alle teatteri-, konsertti- ja kongressitoiminta. Kaupunginteatteri sai kuitenkin Eläintarhanlahden rannalle oman teatterirakennuksensa vuonna 1967.
Finlandia-talo on ikoninen kokonaistaideteos
Finlandia-taloa pidetään arkkitehti Alvar Aallon (1898-1976) pääteoksena: se on kokonaistaideteos, joka on pieniä yksityiskohtia myöten hänen käsialaansa. Korostaakseen rakennuksen valtiollisesti merkittävää luonnetta, Aalto halusi nostaa Finlandia-talon ylös katutilasta ja verhoilla niin julkisivut kuin sisäpinnatkin valkoisella marmorilla.
Aalto teki Finlandia-talosta hyvin monitahoisen kokonaisuuden. Suuren konserttisalin tornimainen osa ja sen ylitse rakennettu vino katto ovat Finlandia-taloa hallitsevat elementit. Aalto taisi vastakohtien käytön; esimerkiksi rakennuksen itäinen ja läntinen julkisivu eroavat toisistaan ikkunajärjestelmien ja rakennuksen osien jäsentelyissä.
Suorakaiteen muotoinen sisätila – sellaista on turha hakea Finlandia-talosta. Aalto käytti Finlandia-talossa viuhkateemaa, jolle on ominaista epäsymmetrisyys. Hän oli käyttänyt viuhkateemaa jo 1950-luvulta asti suunnittelemissaan julkisien rakennuksien sisätiloissa.
Aalto ei halunnut tuoda Finlandia-talossa esille rakennuksen konstruktiivista luonnetta: siksi kaikki rakenteet on piilotettu seinämuureihin muodissa olleen konstruktivistisen arkkitehtuurin vastaisesti.
Aallon keskustasuunnitelma
Helsingin monumentaalikeskustaa, jonka saksalainen arkkitehti C.L. Engel suunnitteli 1800-luvun alussa, pidettiin 60-luvun Suomessa vanhoillisena, suurruhtinaskunnan arkkitehtuuria edustavana kokonaisuutena. (Monumentaalikeskusta käsittää Senaatintorin ympärillä olevat rakennukset: tuomiokirkon, valtioneuvoston linnan, yliopiston päärakennuksen ja Kansalliskirjaston.)
Aalto sai vuonna 1959 Helsingin kaupungilta tehtäväkseen uuden monumentaalisen keskuspaikan suunnittelun eduskuntatalon tuntumaan. Aalto sijoitti keskustasuunnitelmaansa Töölönlahden rannalle useita julkisia rakennuksia: konserttitalon, kongressitalon, oopperan, kaupunginkirjaston ja museoita. ”Kun joutuu tekemään yhtä aikaa sekä asemakaavan että rakennukset, joutuu antamaan inhimilliselle elämälle sisältöä ja viitteitä. Suunnittelijalla on tuolloin käytössään syvempi inspiroiva voima”, totesi Aalto 1970-luvulla tehdyssä haastattelussa (Ylen Elävä arkisto). Lopulta Finlandia-talo jäi kuitenkin Aallon keskustasuunnitelman ainoaksi toteutuneeksi rakennukseksi.
Finlandia-talon päärakennus rakennettiin vuosina 1967-1971 ja Kongressisiipi rakennettiin 1973-1975. Veranda on rakennettu 2010-2011.
Yhdessä Sitowisen kanssa
IdeaStructura ja Sitowise tekevät Finlandia-talon peruskorjaushankkeessa saumatonta yhteistyötä: IdeaStructura vastaa hankkeen rakennesuunnittelusta ja Sitowise puolestaan geo- ja kalliorakennesuunnittelusta. ”Rakenne- ja geosuunnittelun raja on joskus häilyvä. Onkin erinomainen asia, että olemme saaneet Sitowisen äärimmäisen kokeneet asiantuntijat, Petterin ja Timon, osaksi suunnitteluporukkaamme vastaamaan erityisesti laajennusosaan liittyvästä geo- ja kat-suunnittelusta”, kehuu IdeaStructuran Finlandia-talon tiimi.
Finlandia-talon peruskorjaushanke on edennyt nyt toteutussuunnitteluvaiheeseen. ”Suunnitelmat valmistuvat urakkakilpailutukseen lokakuussa ja projektinjohtourakoitsija on tarkoitus valita vuodenvaihteessa. Suunnitelmia kehitetään ensi vuonna yhdessä projektinjohtourakoitsijan kanssa ennen urakan alkamista”, jatkaa Jenni.
Haasteellinen ja monimuotoinen korjaushanke on paljon muuta kuin marmorinen julkisivu
Kun kuuntelee hankkeessa mukana olevan vastaavan rakennesuunnittelijan, vastaavan rakennusfysikaalisen suunnittelijan, betonirakenteiden suunnittelijan, vastaavan rakennemallintajan, vesikatto- ja pihakansirakenteiden suunnittelijan ja muiden suunnittelijoiden, mallintajien ja piirtäjien puhetta hankkeesta, alkaa maallikkokin ymmärtää, kuinka valtavan monimuotoisesta ja haasteellisesta korjaushankkeesta on kyse.
Finlandia-talon perusparannushankkeessa uusitaan siis lähes koko talotekniikka, vesikatto- ja pihakansirakenteet, kuten myös se paljon julkisuutta saanut julkisivu ja lisäksi esimerkiksi esteettömyyttä parannetaan.
Maan alle rakennuksen Mannerheimintien puolelle tehdään laajennusosa, johon tulee uutta tekniikka- ja keittiötilaa; muun muassa iv-konehuoneille tehdään uusi tekniikkatila juuri laajennusosan kellarikerrokseen.
”Rakennus on aikanaan suunniteltu hyvin muuntojoustamattomaksi ja kantavat rakenteet ovat monimutkaisia ja järeästi raudoitettuja paikalla valettuja betonirakenteita, joihin esimerkiksi uusien reikien sijoittaminen uutta tekniikkaa varten on suunniteltava erityisen tarkasti – ei muuten ole mikään ihan helppo homma. Sekä rakennuksen vesikatto että julkisivu ovat hyvin monimuotoisia, mikä lisää erityisesti detaljisuunnittelua. Rakennuksen yksityiskohdat on suunniteltu aikanaan tarkan arkkitehtonisesti ja vanhaa suunnitteluaineistoa löytyy paljon. Rakennusfysikaalisesti toimivien detaljien yhteensovittaminen Alvarin yksityiskohtiin on ollut paikoin erittäin haastavaa”, summaa Jenni.
Lailla suojeltu kohde
Suojeltua arkkitehtuuria ja detaljiikkaa ei saa ulkonäöllisesti muuttaa eikä suojeltuja pintoja saa rikkoa. ”Tämä rajoittaa paikoin esimerkiksi tekniikan uusimista rakenteiden sisällä ja joudumme osittain tinkimään joistakin teknisesti parhaista ratkaisuista sen vuoksi, että niitä ei voida suojelun näkökulmasta toteuttaa. Suunnittelemme tiiviissä yhteistyössä kaikkien suunnittelijoiden kesken, jolloin on helpompi löytää luovat ratkaisut esimerkiksi tekniikan reitityksille tai toimimattomien rakenteiden korjauksille. Myös Museoviraston edustajat ovat hankkeessa jo mukana kommentoimassa suunnittelijoiden esittämiä muutoksia. Olemme tehneet muutamia mallikorjauksiakin Museoviraston kanssa yhteistyössä”, IdeaStructuran Finlandia-talon tiimi kertoo.
Bruttoneliöt
Perusparannettava osa käsittää 29 362 brm2 ja laajennusosa 1778 brm2. ”Kohde on todella iso. Kun tekee suunnitelmaa ”pienestä nurkasta”, saakin todeta, että nurkan pinta-ala on nopeasti satoja neliömetrejä – rakennuksen mittasuhteet hämmästyttävät minua välillä vieläkin”, sanoo Jenni.
Milloin korjaustyöt alkavat?
Finlandia-talon purku- ja korjaustyöt alkavat samanaikaisesti vuoden 2022 alussa. Kongressisiiven on tarkoitus valmistua muuta rakennusta aiemmin vuoden 2023 keväällä ja päärakennuksen puolestaan keväällä 2024.
Toimitusjohtaja nukkuu levollisin mielin, kiitos huippuosaajien
”On tietenkin tavattoman suuri kunnia, että IdeaStructura saa olla Finlandia-talon peruskorjaushankkeessa rakennesuunnittelijana, mutta samalla se tuo tietenkin melkoisen vastuun: onneksi suunnittelijamme ovat kovan luokan ammattilaisia – kiitos ja kunnia kuuluu heille”, innostuu Jyrki Jalli, IdeaStructuran toimitusjohtaja, kehumaan kaikkia Finlandia-talon suunnittelutiimiläisiä.
Uutisointia hankkeesta: Rakennuslehti, Helsingin Sanomat
Tästä linkki Helsingin Sanomien juttuun: Mistä kaivoksesta marmori tulee