Kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen Työväenasuntomuseon peruskorjaushanke on nyt valmis

Työväenasuntomuseo eli nykyinen Duunarimuseo avautui yleisölle Taiteiden yönä Helsingin Alppilassa. Museon pienissä hellahuoneissa voi tehdä aikamatkan 1900-luvun työläisperheiden arkeen: kotien kakluunit, pesukomuutit ja päästä vedettävät sängyt virkattuine päiväpeittoineen näyttävät siltä kuin asukkaat olisivat ennättäneet lähteä vain hetki sitten pois hellahuoneistaan.

Yhdeksästä hellahuoneesta koostuva museo toimii 1900-luvun alussa Helsingin kaupungin työväelle rakennuttamassa puutalossa. ”Paikalliset lahovauriot ja vesivuodot käynnistivät hankkeen. Pyrkimyksenämme oli parantaa kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta ja korjata rakennuksessa havaitut vauriot”, toteaa projektin rakennesuunnittelusta ja rakennusfysikaalisesta suunnittelusta vastannut Antti Siika-aho (kuva alla).

Mitä korjattiin

”Teimme museon kaikissa huoneissa korjauksia, mutta korjausten pääpaino kohdentui rakennuksen julkisivuihin, hirsikorjauksiin, vesikattoon ja maanvastaisten rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden parantamiseen. Mm. julkisivuverhoilut uusittiin lahonneilta osin, rakennuksen vierustan vedenpoistoa ja sokkelin vesitiiviyttä parannettiin. Kaikki kellarin maanvastaisten rakenteiden pintamateriaalit ja vedeneristeet vaihdettiin hyvin vesihöyryä läpäiseviin ja pakkasen kestäviin tuotteisiin, koska museo on talviajan pois käytöstä. Vesikatteen alle lisättiin aluskate ja salaojamatto. Hirsikorjaukset tehtiin kokeneen hirsikorjaajan toimesta. Reilun vuoden verran kestäneet korjaukset tehtiin sääsuojateltan alla ja valmista tuli tämän vuoden keväällä”, Antti kertoo.

Mallikorjauksia

Hankkeen hirsikorjauksista ja julkisivukorjauksista tehtiin ns. mallityöt, jotka hyväksytettiin museoviranomaisilla ennen varsinaisien korjauksien aloittamista. ”Korjaustavan valinta mallitöiden avulla oli tässä hankkeessa perusteltua, jotta kaikki suojelulliset arvot saatiin säilytettyä korjausten yhteydessä. Yhteistyö arkkitehdin, museoviranomaisten, työmaan ja tilaajan kanssa sujui erittäin hyvin”, Antti kertoo.

Uudet salaojalinjat

Miksi rakennuksen alapohjaan tehtiin uudet salaojalinjat? ”Niitä ei voitu tontin ahtauden ja piha-alueiden takia rakentaa talon ulkopuolelle. Salaojien juoksukorkoa saatiin uuden perusvesipumppaamon avulla laskettua, joten alapohjalle ja perustuksille kohdistuvaa kosteusrasitusta saatiin selvästi pienennettyä”, Antti selventää.

Haastava suunnittelutoimeksianto

”Riittävän hyvin toimivien ratkaisujen ja suojeluaspektin yhteensovittaminen on aina haastavaa, mutta samalla todella mielenkiintoista insinöörityötä ja siinä joudutaan aina tekemään jonkin verran kompromisseja. Saimme naamioitua myös modernit ja nykyaikaiset järjestelmät nätisti rakennukseen”, Antti toteaa.

Museossa on asukkaiden alkuperäisiä huonekaluja

Duunarimuseo toimii yhdessä Helsingin vanhimmista kaupungin työväelle rakentamista puutaloista: huoneiden sisustukset kertovat työläisperheiden iloista ja murheista 1900-luvun Helsingissä. Hellahuoneiden asukkaat kiirehtivät töihin, tekivät ruokaa, salakuljettivat alkoholia, pelkäsivät pommituksia, tekivät läksyjä, lepäilivät hetekalla ja viettivät perhejuhlia.

Museoelämyksestä tulee todella autenttinen, kun käynnille varaa aikaa ja kuuntelee hellahuoneissa asuneiden ihmisien tarinoita, joita voi kuunnella näppärästi omalla puhelimellaan.

Aikamatkaa 1900-luvun alkupuolelle tehdään talossa asuneiden ihmisten alkuperäisien huonekalujen ja museon kokoelmista koottujen esineiden lomassa.