Ullak­ko­jen poten­ti­aa­li hyö­ty­käyt­töön

Ullak­koa­sun­not eroa­vat huo­mat­ta­vas­ti tavan­omai­sis­ta ker­ros­ta­loa­sun­nois­ta: ullak­koa­sun­noil­le omi­nai­set piir­teet, kuten vinot kat­to­muo­dot, van­hat hor­mi­ra­ken­teet ja avoi­met poh­ja­rat­kai­sut teke­vät ullak­koa­sun­nois­ta per­soo­nal­li­sia ja uniik­ke­ja, mut­ta myös haas­ta­via raken­nus­koh­tei­ta. Tutus­tum­me täs­sä jutus­sa hie­man ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen his­to­ri­aan ja kysy­myk­siin, jot­ka saat­ta­vat askar­rut­taa ullak­ko­hank­kee­seen ryh­ty­vää talo­yh­tiö­tä. 

Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen on yleis­ty­nyt suo­ma­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin asuin­ra­ken­nuk­siin on raken­net­tu ullak­koa­sun­to­ja aktii­vi­ses­ti 1980-luvul­ta alkaen kau­pun­gin aloi­tet­tua ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sien kar­toit­ta­mi­sen yhte­nä rat­kai­su­na kes­kus­tan tyh­je­ne­mi­sen hil­lit­se­mi­sek­si.

Asuin­huo­neis­tois­ta toi­mis­to­ja ‑tren­di

Yksi mer­kit­tä­vä kan­ta­kau­pun­kia tyh­jen­tä­vä teki­jä oli kont­to­ris­tu­mi­nen: asuin­huo­neis­to­jen muut­ta­mi­nen toi­mis­to­ti­loik­si oli jok­seen­kin hal­lit­se­ma­ton ilmiö, joka sai alkun­sa 1960-luvun lop­pu­puo­lel­la. Löy­tyi­pä Hel­sin­gis­tä jopa pii­lo­kont­to­rei­ta, luvat­ta kan­ta­kau­pun­gin asun­toi­hin teh­ty­jä toi­mis­to­ja.

Kont­to­ris­tu­mi­sen pelät­tiin lisää­vän yksi­tyi­sau­toi­lua, ja lisään­ty­neen lii­ken­teen aja­tel­tiin vai­kut­ta­van nega­tii­vi­ses­ti kan­ta­kau­pun­gin veto­voi­maan asui­na­lu­ee­na.

1970-luvul­la hyväk­sy­tyn yleis­kaa­van ja osay­leis­kaa­van tar­koi­tuk­se­na oli luo­da edel­ly­tyk­set sil­le, että kes­kus­ta säi­lyi­si ensi­si­jai­ses­ti asui­na­lu­ee­na.

Asu­mis­ta­po­jen muu­tut­tua eri­lai­set sekun­dää­ri­ti­lat, kuten ullakko‑, hal­ko- ja kok­si­va­ras­tot oli­vat jää­neet käyt­töä vail­le ole­vik­si tiloik­si: pyr­ki­myk­se­nä oli­kin kan­nus­taa talo­yh­tiöi­tä kun­nos­ta­maan sekun­dää­ri­ti­lo­jaan asu­mis­käyt­töön ja sii­nä samas­sa paran­ta­maan muu­toin­kin asu­mi­so­lo­suh­tei­taan.

Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­ses­ta teh­tiin kah­den kaup­pa

Kau­pun­ki myön­si lisä­ra­ken­nusoi­keut­ta kan­ta­kau­pun­gin talo­yh­tiöi­den ullak­ko­ti­loi­hin, jos talo­yh­tiöt sitou­tui­vat paran­ta­maan ton­tin viih­ty­vyyt­tä esi­mer­kik­si kun­nos­ta­mal­la asuk­kai­den ylei­ses­sä käy­tös­sä ole­via tilo­ja, kuten piho­ja. Tämä käy­tän­tö on edel­leen­kin voi­mas­sa: Hel­sin­gin kau­pun­gin raken­nus­val­von­ta­vi­ras­ton ullak­koa­sun­to­ja kos­ke­vas­sa menet­te­ly­ta­paoh­jees­sa talo­yh­tiöi­tä edel­ly­te­tään teke­mään lisä­ra­ken­nusoi­keu­den vas­ti­nee­na tar­peel­li­sia paran­nuk­sia kaik­kien asuk­kai­den käy­tös­sä ole­viin yhtei­siin tiloi­hin.

Mis­tä tie­dän, onko ulla­kol­lem­me pii­lo­tet­tu varal­li­suut­ta? 

”Kan­nat­taa teh­dä han­ke­sel­vi­tys, jos­sa sel­vi­te­tään ulla­kon poten­ti­aa­li. Käy­tän­nös­sä se tar­koit­taa sitä, että asian­tun­ti­ja tulee ulla­kol­le teke­mään havain­to­ja, mit­tauk­sia ja tar­vit­taes­sa tut­ki­muk­sia­kin. Sel­vi­tet­tä­vää on yllät­tä­vän pal­jon, mm. se, kuin­ka pal­jon huo­neis­to­ne­liöi­tä ulla­kol­ta on mah­dol­lis­ta saa­da, onko ullak­ko­ti­la riit­tä­vän kor­kui­nen, min­kä­lai­sia ole­mas­sa ole­vat raken­teet ja hor­mit ovat, mit­kä ovat kaa­va­ra­joi­tuk­set, min­kä­lai­nen ikku­na-auko­tuk­ses­ta tuli­si, his­sit – voi­daan­ko his­si­kui­lua jat­kaa ulla­kol­le asti, voi­daan­ko por­ras­huo­net­ta jat­kaa ulla­kol­le, ja jos voi­daan, niin mis­tä koh­taa por­ras­huo­neen nos­to on raken­nus­tek­ni­ses­ti mah­dol­lis­ta, talo­tek­niik­ka­va­rauk­set, vai onko talo­tek­niik­ka­va­rauk­set teh­ty jo lin­ja­sa­nee­rauk­sen yhtey­des­sä. Aika­moi­nen liu­ta asioi­ta, mut­ta nuo asiat sel­viä­vät han­ke­sel­vi­tyk­ses­sä”, ker­too raken­nusark­ki­teh­ti Eli­na Huh­ta­mä­ki Idea­Struc­tu­ran Hel­sin­gin toi­mis­tos­ta.

Talo­yh­tiön roo­li ullak­ko­hank­kees­sa

Talo­yh­tiöis­sä mie­ti­tään usein, mikä sen roo­li on isois­sa kor­jaus­hank­keis­sa? Kuka laa­tii raken­nus­lu­pa­ma­te­ri­aa­lin? Myy­dään­kö ullak­ko raa­ka­ti­la­na vai ei? Min­kä kokoi­sia asun­to­ja kan­nat­tai­si suun­ni­tel­la?

”Kyl­män ullak­ko­ti­lan muut­ta­mi­nen asun­noik­si on ilman muu­ta iso kor­jaus­han­ke – kaik­ki­nen­sa pit­kä ja kal­lis sel­lai­nen, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että onnis­tu­neen hank­keen lop­pu­tuo­te, ullak­koa­sun­not, hyö­dyt­tä­vät koko talo­yh­tiö­tä; pala­taan tähän aspek­tiin tuon­nem­pa­na. Useim­mi­ten maal­li­kois­ta koos­tu­va talo­yh­tiö ei voi sel­vi­tä tuon koko­luo­kan eri­tyis­osaa­mis­ta vaa­ti­vas­ta hank­kees­ta yksin. Ullak­ko­hank­kees­sa talo­yh­tiön pää­asial­li­set teh­tä­vät liit­ty­vät­kin pää­tök­sen­te­koon ja asian­tun­ti­joi­den palk­kaa­mi­seen. Asian­tun­ti­joi­den teh­tä­vä­nä on aut­taa talo­yh­tiö­tä sel­viy­ty­mään maa­liin, ja raken­taa sel­lai­nen vuo­ro­pu­he­lu talo­yh­tiön, asian­tun­ti­joi­den ja teki­jöi­den välil­le, että han­ke voi ede­tä onnis­tu­nees­ti”, Eli­na sanoo.

Lue lisää: As Oy Koti­kon­nun ullak­ko­han­ke

Ullak­ko­hank­keen vai­ku­tuk­set asu­mi­seen

”On tavat­to­man tär­ke­ää saa­da koko talo­yh­tiö mukaan vuo­ro­pu­he­luun jo ullak­ko­hank­keen val­mis­te­lu­vai­hees­sa. Suo­si­tel­ta­vaa on, että talo­yh­tiös­sä pidet­täi­siin info­ti­lai­suuk­sia jo ullak­ko­han­ket­ta val­mis­tel­taes­sa. Ullak­ko­hank­keen sisäl­tö, sen tuo­mat edut ja haas­teet kan­nat­taa käy­dä läpi yhdes­sä koko talo­yh­tiön kans­sa vii­meis­tään ennen yhtiö­ko­kous­ta, jos­sa pää­te­tään ullak­ko­hank­kee­seen ryh­ty­mi­ses­tä ja mer­kin­tä­oi­keus­e­si­so­pi­muk­ses­ta. Ullak­ko­han­ke kun sisäl­tää aika ajoin mete­liä, his­sien käyt­tö­ra­joi­tuk­sia, pölyä – yli­pää­tään asu­mis­hait­taa, niin onhan se sel­vää, että näis­tä asiois­ta on hyvä kes­kus­tel­la etu­kä­teen. Info­ti­lai­suu­des­sa kan­nat­taa ker­toa myös ns. kom­pen­saa­tio­töis­tä, esi­mer­kik­si pihan tai ken­ties his­sien uusi­mi­ses­ta. Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen tuo talo­yh­tiön jokai­sel­le asuk­kaal­le juu­ri näi­den kom­pen­saa­tio­töi­den myö­tä kon­kreet­tis­ta hyö­tyä ja iloa­kin. Ja info­ti­lai­suuk­siin kan­nat­taa ottaa mukaan ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka pys­ty­vät vas­taa­maan asuk­kai­ta askar­rut­ta­viin kysy­myk­siin”, Eli­na tote­aa.

 Ullak­ko­hank­kees­sa tar­vi­taan monen­lais­ta osaa­mis­ta

Ullak­ko­hank­keet ovat pää- ja raken­nus­suun­nit­te­lu­teh­tä­vien osal­ta yleen­sä poik­keuk­sel­li­sen vaa­ti­via: suun­nit­te­li­joil­ta edel­ly­te­tään kor­jaus­ra­ken­ta­mis­ko­ke­muk­sen lisäk­si raken­nus­his­to­rial­lis­ta tie­tä­mys­tä sekä kykyä sovel­taa tie­to­jaan poik­keuk­sel­li­sen vaa­ti­vis­sa asuin­ra­ken­ta­mi­sen suun­nit­te­lu­teh­tä­vis­sä.

”Sen lisäk­si, että suun­nit­te­li­joi­den ja teki­jöi­den tulee olla päte­viä, ullak­ko­hank­kee­seen tar­vi­taan myös pro­jek­ti­pääl­lik­kö: hän on pal­jon var­ti­ja­na ja joh­taa han­ket­ta. Pro­jek­ti­pääl­lik­kö voi peri­aat­tees­sa toki olla vaik­ka­pa talo­yh­tiön hal­li­tuk­sen jäsen tai isän­nöit­si­jä, mut­ta nyky­päi­vä­nä kor­jaus­hank­keet, kuten ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen, on vaa­ti­vaa, ja juu­ri sik­si pro­jek­ti­pääl­li­kök­si kan­nat­taa vali­ta raken­nut­ta­ja­kon­sult­ti”, Eli­na sanoo.

Tar­vi­taan tii­mi, ja sitou­tu­nut sel­lai­nen

Raken­nut­ta­ja­kon­sult­ti tuo hank­keel­le lisä­ar­voa hank­keen alus­ta alkaen. Tar­vit­ta­vien läh­tö­tie­to­jen sel­vit­tä­mi­nen, hank­keen laa­du­kas kil­pai­lut­ta­mi­nen sekä tar­jous- ja sopi­mus­neu­vot­te­lut luo­vat poh­jan onnis­tu­neel­le ullak­ko­hank­keel­le.

On tär­ke­ää, että hank­kee­seen saa­daan sitou­tu­nut tii­mi, joka kyke­nee hyvään yhteis­työ­hön, sil­lä ullak­ko­han­ke edel­lyt­tää suju­vaa vuo­ro­pu­he­lua niin ullakkourakoitsijan/merkitsijän, suun­nit­te­li­joi­den, val­vo­jien, hal­li­tuk­sen kuin pro­jek­tin­joh­don­kin kans­sa. Ullak­ko­hank­keen aika­na pro­jek­ti­pääl­lik­kö var­mis­taa yhteis­työs­sä val­vo­jien kans­sa, että pro­jek­ti ete­nee aika­tau­lus­sa ja sovit­tu­jen peli­sään­tö­jen mukaan.

Val­vo­jal­la on tär­keä roo­li ullak­ko­hank­keis­sa

Val­vo­jan roo­lia ei sovi unoh­taa ullak­ko­hank­keis­sa: val­vo­ja edus­taa talo­yh­tiö­tä ja val­voo, että urak­ka toteu­te­taan suun­ni­tel­mien mukai­ses­ti hyväl­lä laa­tu­ta­sol­la. Ullak­ko­hank­kees­sa tulee tyy­pil­li­ses­ti yllä­tyk­siä, joi­hin myös val­vo­jien tulee rea­goi­da ket­te­räs­ti.

Val­vo­jat, suun­nit­te­li­jat ja ullak­kou­ra­koit­si­ja rat­ko­vat yhteis­työs­sä mm. mah­dol­li­set suun­ni­tel­ma­muu­tos­tar­peet, joi­ta hank­keen aika­na usein ilme­nee. Val­von­ta­käyn­neis­tä laa­di­tut val­von­ta­muis­tiot samal­la doku­men­toi­vat hank­keen kaa­ren alus­ta lop­puun, mikä aut­taa myös hal­li­tus­ta hah­mot­ta­maan hank­keen ete­ne­mis­tä.

Miten talo­yh­tiö hyö­tyy ullak­ko­hank­kees­ta?

Eli­nan mai­nit­se­mat kom­pen­saa­tio­työt eli asu­mis­viih­ty­vyyt­tä paran­ta­vat työt, kuten sauna‑, pesula‑, har­ras­te- tai kokoon­tu­mis­ti­lo­jen raken­ta­mi­nen tai kun­nos­ta­mi­nen hyö­dyt­tä­vät kaik­kia talon asuk­kai­ta. Samoin myös pihan käy­tet­tä­vyy­den paran­ta­mi­nen esi­mer­kik­si istu­tuk­sin, pin­noi­tuk­sen uusi­mi­nen tai oles­ke­lua­luei­den uusi­mi­nen. Talo­yh­tiöt teke­vät siis kom­pen­saa­tio­töi­tä nime­no­maan ullak­ko­hank­kei­den yhtey­des­sä.

Talo­yh­tiön näkö­kul­mas­ta ullak­ko­ra­ken­nus­han­ke on oiva kei­no hank­kia lisä­pää­omaa, jol­la voi rahoit­taa esi­mer­kik­si perus­pa­ran­nus­hank­kei­ta. Samal­la raken­ta­mi­sen myö­tä täy­sin tuot­ta­ma­ton ullak­ko­ti­la saa­daan tuot­ta­vak­si, kun yhti­öön tulee lisää vas­tik­keen­mak­sa­jia.

Ullak­ko­hank­keis­sa uusi­taan myös talon vesi­kat­to, jol­loin osak­kaat sääs­tä­vät usei­ta sato­ja tuhan­sia euro­ja, kun he eivät jou­du mak­sa­maan vesi­ka­ton uusi­mis­ta itse.

Ullak­ko­ti­lat ovat useim­mi­ten kyl­miä tilo­ja. Kun kyl­mät tilat muu­te­taan asun­noik­si, ylim­män ker­rok­sen ener­gia­te­hok­kuus para­nee tie­ten­kin oleel­li­ses­ti.

Kuka ostaa yleen­sä talo­yh­tiö­tä raken­nusoi­kei­den?

Useim­mi­ten ullak­koa­sun­to­jen mer­kit­si­jä on ulko­puo­li­nen inves­to­ri, joka ostaa talo­yh­tiöl­tä raken­nusoi­keu­den ja raken­taa omal­la kus­tan­nuk­sel­laan asun­not mer­kin­tä­hin­taa vas­taan.

Talo­yh­tiö voi olla myös itse uusien asun­to­jen raken­ta­ja, mut­ta se on har­vi­nai­sem­paa: talo­yh­tiön tar­koi­tus on lain ja yhtiö­jär­jes­tyk­sen mukaan omis­taa ja hal­li­ta raken­nus­ta asun­toi­neen; yhtiön ei vält­tä­mät­tä kan­na­ta ottaa raken­nus­hank­keen ris­kiä ja perus­ta­jao­sak­kaan vas­tuu­ta kon­tol­leen.

Mil­loin ullak­ko­han­ke kan­nat­tai­si toteut­taa?

”Jos talo­yh­tiö­tä kiin­nos­taa ulla­kon poten­ti­aa­li, kan­nat­taa talo­yh­tiön ehdot­to­mas­ti teet­tää han­ke­sel­vi­tys vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun talo­yh­tiös­sä suun­ni­tel­laan lin­ja­sa­nee­raus­ta. Lin­ja­sa­nee­rauk­sen yhtey­des­sä on luon­te­vaa raken­taa talo­tek­niik­ka­va­rauk­set ulla­kol­le mah­dol­lis­ta ullak­ko­ra­ken­ta­mis­ta sil­mäl­lä pitäen. Toi­nen otol­li­nen ajan­koh­ta on perio­di, jol­loin van­ha vesi­kat­to on saa­vut­ta­mas­sa tien­sä pään. Käy­tän­nös­sä ullak­ko­hank­kei­ta toteu­te­taan toki myös mui­na ajan­koh­ti­na, mut­ta edel­lä mai­nit­tui­na het­ki­nä ilmas­sa oli­si todel­la pal­jon syne­ner­gi­aa: talo­tek­niik­ka­va­rauk­set saa­daan teh­tyä luon­te­vas­ti lin­ja­sa­nee­rauk­sen yhtey­des­sä, ja vesi­kat­to saa­daan uusit­tua samas­sa yhtey­des­sä ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen kans­sa ”, Eli­na tote­aa.

Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen on vaa­ti­va tai­to­la­ji

Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen kas­vat­taa par­haim­mil­laan mer­kit­tä­väs­ti talo­yh­tiön arvoa ja nos­taa samal­la asun­to­jen hin­to­ja. Inno­va­tii­vi­sil­la asu­mis­rat­kai­suil­la saa­daan aikaan uniik­ke­ja ja per­soo­nal­li­sia uusia kote­ja. Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen on vaa­ti­vaa, ja sii­hen sisäl­tyy usein yllä­tyk­siä ja ris­ke­jä: talo­yh­tiöi­den onkin syy­tä panos­taa hank­kees­sa tar­vit­ta­vien asian­tun­ti­joi­den käyt­töön jo hank­keen alku­vai­hees­ta läh­tien, jot­ta väl­tyt­täi­siin ei-toi­vo­tuil­ta yllä­tyk­sil­tä.

Ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen vai­heet päh­ki­nän­kuo­res­sa

Han­ke­sel­vi­tys

Ennen kuin talo­yh­tiö aloit­taa ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen edis­tä­mi­sen, yhtiön on syy­tä teet­tää han­ke­sel­vi­tys. Sel­vi­tyk­sen tekee useim­mi­ten raken­nusin­si­nöö­ri: tuon sel­vi­tyk­sen perus­teel­la yhtiö saa tie­toa sii­tä, onko ullak­ko­ra­ken­ta­mi­nen yli­pää­tään kiin­teis­tös­sä mah­dol­lis­ta ja mil­lais­ta hyö­tyä hank­keel­la on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa.

Ulla­kon raken­net­ta­vuus­sel­vi­tys

Sii­nä vai­hees­sa, kun talo­yh­tiö on teh­nyt pää­tök­sen ullak­ko­hank­keen val­mis­te­luun ryh­ty­mi­ses­tä, pää­suun­nit­te­li­ja, joka on pää­sään­töi­ses­ti ark­ki­teh­ti, laa­tii suun­ni­tel­ma­luon­nok­set ja ulla­kon raken­net­ta­vuus­sel­vi­tyk­sen. Pää­suun­nit­te­li­ja käsit­te­lee suun­ni­tel­ma­luon­nok­set ja raken­net­ta­vuus­sel­vi­tyk­sen raken­nus­val­von­nan ullak­ko­työ­ryh­män kans­sa, joka antaa suun­ni­tel­miin kom­ment­tin­sa ja mah­dol­li­set kehi­ty­seh­do­tuk­sen­sa. Suun­ni­tel­ma­luon­nok­sia jat­ko­työs­te­tään sii­hen saak­ka, että ullak­ko­työ­ryh­mä on val­mis puol­ta­maan var­si­nai­sen raken­nus­lu­pa­suun­nit­te­lun aloi­tus­ta.

Ulla­kon mer­kin­tä­oi­kei­den kil­pai­lu­tus ja raken­nus­lu­pa­suun­ni­tel­mien laa­din­ta

Ulla­kon mer­kin­tä­oi­keus voi­daan kil­pai­lut­taa jo raken­net­ta­vuus­sel­vi­tyk­sen ja alus­ta­vien luon­nos­suun­ni­tel­mien poh­jal­ta. Talo­yh­tiö voi myös halu­tes­saan työs­tää raken­nus­lu­pa­suun­ni­tel­mat val­miik­si ja kil­pai­lut­taa mer­kin­tä­oi­keu­den raken­nus­lu­pa­suun­ni­tel­mien poh­jal­ta. Jos mer­kit­si­jä tulee mukaan jo luon­nos­suun­ni­tel­ma­vai­heen jäl­keen, pys­tyy mer­kit­si­jä osal­lis­tu­maan lupa­suun­nit­te­luun ja tuo­maan esil­le myyn­nin kan­nal­ta olen­nai­sia näkö­kul­mia. Mikä­li mer­kin­tä­oi­keus kil­pai­lu­te­taan raken­nus­lu­pa­suun­ni­tel­mien ja mah­dol­li­ses­ti jo myön­ne­tyn raken­nus­lu­van poh­jal­ta, etu­na on se, ettei han­ke kariu­du lupa­ky­sy­myk­sien takia.

Tar­jous­ten selon­ot­to- ja sopi­mus­neu­vot­te­lut

Kun han­ke on kil­pai­lu­tet­tu ja poten­ti­aa­li­sim­mat mer­kit­si­jä­kan­di­daa­tit on saa­tu vali­koi­tua, on aika käy­dä tar­jous­ta tar­ken­ta­vat neu­vot­te­lut. Neu­vot­te­luis­sa käy­dään läpi mm. mah­dol­li­set urak­ka­ra­ja­pin­nat, tar­ken­nuk­set tar­jous­si­säl­töön sekä työ­maan toteu­tuk­seen liit­ty­viä asioi­ta. Sopi­mus­neu­vot­te­luis­sa sovi­taan esi- ja mer­kin­tä­so­pi­muk­sen ehdois­ta.

Yli­mää­räi­nen yhtiö­ko­kous tekee pää­tök­sen hank­kee­seen ryh­ty­mi­ses­tä

Kun tar­jous­asiois­ta sekä esi- ja mer­kin­tä­so­pi­muk­sen ehdois­ta on pääs­ty yhtei­sym­mär­ryk­seen, on aika pitää yhtiö­ko­kous, jos­sa talo­yh­tiö päät­tää hank­kee­seen ryh­ty­mi­ses­tä. Ennen yhtiö­ko­kous­ta on hyvä pitää yhtei­nen info­ti­lai­suus ullak­ko­hank­kees­ta koko talo­yh­tiöl­le, jot­ta pää­tök­sen­teol­le on ole­mas­sa hyvät läh­tö­koh­dat.

Kom­pen­saa­tio­työt ja nii­den val­mis­te­lu

Kun yhtiö­ko­kous on anta­nut ullak­ko­hank­keel­le ja sen edel­lyt­tä­mil­le kom­pen­saa­tio­töil­le hyväk­syn­tän­sä, on aika aloit­taa kom­pen­saa­tiou­ra­koi­den val­mis­te­lut. Kom­pen­saa­tio­töi­hin liit­tyen käy­dään läpi tilaa­jan tavoit­teet, raken­nus­val­von­nan edel­ly­tyk­set, laa­di­taan tar­vit­ta­vat suun­ni­tel­mat sekä kil­pai­lu­te­taan hank­keet. Kom­pen­saa­tio­hank­keet käsi­tel­lään usein omas­sa yli­mää­räi­ses­sä yhtiö­ko­kouk­ses­saan.

Työ­maan aloi­tus

Kun raken­nus­lu­pa on saa­tu ja se on lain­voi­mai­nen, talo­yh­tiö ja mer­kit­si­jä alle­kir­joit­ta­vat mer­kin­tä­so­pi­muk­sen, jon­ka jäl­keen työ­maan val­mis­te­lut ja raken­ta­mi­nen alkaa.

Kiin­nos­tuit­ko ullak­ko­ra­ken­ta­mi­ses­ta? Ota yhteyt­tä ja sel­vi­te­tään yhdes­sä ullak­kon­ne poten­ti­aa­li!

Eli­na Huh­ta­mä­ki, Aku Hän­ni­nen ja Vik­tor Setä­lä vas­taa­vat mie­lel­lään ullak­ko­ra­ken­ta­mi­seen liit­ty­viin kysy­myk­sii­si.

eli­na. huh­ta­ma­ki (at)idestructura.com, puh. 050 442 0638

aku.hanninen(at)ideastructura.com, puh. 040 725 8323

viktor.setala(at)ideastructura.com, puh. 050 552 3305