Suo­men kuu­tio­mää­räl­tään suu­rin päi­vä­ko­ti val­mis­tuu CLT-ele­men­teis­tä Tuusu­laan

Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön aset­ta­mat puu­ra­ken­ta­mis­ta­voit­teet ovat vil­kas­tut­ta­neet mer­kit­tä­väs­ti jul­ki­sen sek­to­rin puu­ra­ken­ta­mis­ta. Myös Idea­Struc­tu­ra on ennät­tä­nyt olla jo mones­sa puu­ra­ken­nus­hank­kees­sa muka­na: teem­me sekä CLT-raken­ne­suun­nit­te­lua että CLT-ele­ment­ti­suun­nit­te­lua. ”Meil­le on ennät­tä­nyt ker­tyä muka­vas­ti CLT-raken­nus­ten suun­nit­te­lus­sa ja toteu­tuk­ses­sa vaa­dit­tua osaa­mis­ta teke­miem­me koh­tei­den myö­tä”, sanoo kuu­tio­mää­räl­tään Suo­men suu­rim­man CLT-ele­men­teis­tä raken­net­ta­van päi­vä­ko­din pro­jek­ti­pääl­lik­kö Samu­li Maja Idea­Struc­tu­ras­ta. Muis­tin vir­kis­tä­mi­sek­si: CLT (Cross Lami­na­ted Tim­ber) on mas­sii­vi­puu­laat­ta, joka on val­mis­tet­tu ris­tik­käin lami­noi­duis­ta lau­ta­le­vyis­tä.

Idea­Struc­tu­ra muka­na vähä­hii­li­ses­sä raken­ta­mi­ses­sa

Mas­sii­vi­puu­ele­ment­tien käyt­tö jul­ki­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa on lisään­ty­nyt vauh­dil­la: tek­no­lo­gia on teh­nyt puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta kehit­ty­neem­pää. Mart­ta Wen­de­li­nin päi­vä­ko­din lisäk­si Paki­lan­puis­ton kou­lu Hel­sin­gis­sä raken­ne­taan CLT-ele­men­teis­tä, Idea­Struc­tu­ra on tuos­sa allians­si­mal­li­na toteu­tet­ta­vas­sa hank­kees­sa myös muka­na. ”Puul­la on raken­nus­ma­te­ri­aa­li­na monia etu­ja: se toi­mii hii­li­va­ras­to­na koko elin­kaa­ren­sa ajan, puu­ele­ment­tien val­mis­tus on vähä­pääs­töis­tä, puu on luja, mut­ta kevyt mate­ri­aa­li ja oikein suun­ni­tel­tu­na var­sin palo­tur­val­li­nen”, Samu­li poh­tii.

Sää­suo­ja­tel­tan alla syn­tyy päi­vä­ko­ti

Tuusu­lan Hyry­lään pys­ty­te­tään par’aikaa jät­ti­mäi­sen näköis­tä sää­suo­ja­telt­taa, jon­ka alla val­mis­tuu Mart­ta Wen­de­li­nin päi­vä­ko­ti. Tel­tan alle pitää saa­da mah­tu­maan myös­kin nos­tin, jon­ka avul­la Sto­ra Enson toi­mit­ta­mat CLT-ele­men­tit asen­ne­taan pai­koil­leen. ”Kau­pun­geil­la on pal­jon sisäil­ma- ja kos­teuson­gel­mai­sia kou­lu- ja päi­vä­ko­ti­ra­ken­nuk­sia, joten on luon­nol­lis­ta, että Wen­de­li­nin päi­vä­ko­dil­le valit­tiin mah­dol­li­sim­man kos­teus­tur­val­li­nen toteu­tus­ta­pa”, Samu­li ker­too.

240 lap­sen päi­vä­ko­ti on val­mis tou­ko­kuus­sa 2022. ”CLT-raken­ta­mi­nen on var­sin nope­aa: ele­men­tit kiin­ni­te­tään toi­siin­sa mekaa­ni­sin kiin­nik­kein, eikä esi­mer­kik­si beto­nie­le­ment­ti­ra­ken­teis­ta tut­tua sau­ma­va­lua ole tar­ve teh­dä. Raken­nuk­seen on myös pyrit­ty tuo­maan mah­dol­li­sim­man vähän vet­tä. Tämä ilme­nee esi­mer­kik­si pin­ta­be­to­noin­neis­sa, mis­sä käy­te­tään maa­kos­te­aa beto­nia. Näin ollen myös raken­teen kui­vu­mi­nen tapah­tuu jou­tui­sas­ti, mikä nopeut­taa myös osal­taan raken­nuk­sen val­miik­si saat­ta­mis­ta”, Samu­li poh­tii.

CLT-ele­men­tit ovat palo­tur­val­li­sia

Sei­nien puu­ra­ken­teet jää­vät suu­rel­ta osin raken­nuk­sen sisä­ti­lois­sa esil­le – herää­kin kysy­mys mas­sii­vi­puun palo­tur­val­li­suu­des­ta. ”Mas­sii­vi­puul­la on hyvät palo­tur­val­li­suuso­mi­nai­suu­det, kos­ka se ei mene­tä palaes­saan lujuut­taan yhtäk­ki­ses­ti. Mah­dol­li­ses­sa palo­ti­lan­tees­sa puu­pin­nat hiil­ty­vät aluk­si voi­mak­kaas­ti, mut­ta palon ede­tes­sä hii­li­ker­ros alkaa suo­ja­ta puu­ta palon ete­ne­mi­sel­tä: puu luo itse palo­suo­ja­ker­rok­sen, joka hidas­taa mer­kit­tä­väs­ti palon ete­ne­mis­tä. Eli CLT-ele­ment­te­jä ei tar­vit­se palo­suo­ja­maa­la­ta, ainoas­taan tie­tyt lii­tok­set suo­ja­taan levy­tyk­sin: levy­tyk­sil­lä var­mis­te­taan se, että mekaa­ni­set kiin­nik­keet eivät läm­pe­ne mah­dol­li­ses­sa palo­ti­lan­tees­sa lii­kaa”, ker­too Samu­li.

Raken­nus on P2-palo­luo­kas­sa ja vaa­teen saa­vut­ta­mi­sek­si päi­vä­ko­tiin on suun­ni­tel­tu tie­ten­kin myös auto­maat­ti­nen sprinkler-sam­mu­tus­jär­jes­tel­mä, joka tyreh­dyt­täi­si ja hidas­tai­si mah­dol­li­sen palon ete­ne­mi­sen. ”Raken­ne­suun­nit­te­li­jat jou­tu­vat huo­mioi­maan hiil­ty­mä­sy­vyy­den ja jään­nös­poik­ki­leik­kauk­set – olen­nais­ta siis on, pal­jon­ko kan­ta­vaa puu­ra­ken­net­ta on esi­mer­kik­si 30 minuu­tin täys­pa­lo­ti­lan­teen jäl­keen jäl­jel­lä”, jat­kaa Samu­li.

Pro­jek­ti­pääl­lik­kö sai hyvän kout­sauk­sen 

Sii­nä vai­hees­sa, kun Samu­li hyp­pä­si pro­jek­tiin mukaan, päi­vä­ko­din raken­teet oli mitoi­tet­tu. ”Sain astua mel­koi­sen suu­riin saap­pai­siin, nimit­täin Ant­ti Nur­men sel­lai­siin”, Samu­li ker­too. Ant­ti on Idea­Struc­tu­ran CLT-guru — hän on toi­mi­nut CLT-hom­mis­sa aina Idea­Struc­tu­ran ensim­mäi­ses­tä CLT-koh­tees­ta alkaen. Tuo ensim­mäi­nen CLT-koh­de oli päi­vä­ko­ti sekin, joka raken­net­tiin pari vuot­ta sit­ten Hel­sin­kiin (Lapin­mäen päi­vä­ko­ti); Ant­ti toi­mi hank­kees­sa vas­taa­va­na raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na.

”Ant­ti neu­voi minut hyvään alkuun ennen van­hem­pain­va­paal­le jää­mis­tään. Minul­le sukel­lus CLT-maa­il­maan oli erään­lai­nen hyp­py tun­te­mat­to­maan. Pidän pal­jon uusis­ta haas­tei­ta, kos­ka ne mah­dol­lis­ta­vat kehit­ty­mi­sen. Mut­ta tot­ta kai olin aluk­si hie­man ihmeis­sä­ni Antin hyväs­tä kout­sauk­ses­ta huo­li­mat­ta – aiem­mal­le työ­ural­le­ni kun on ker­ty­nyt beto­ni­ra­ken­tei­den suun­nit­te­lua ja mitoi­tus­ta, mut­ta onnek­si uusi hom­ma sel­ke­ni päi­vä päi­väl­tä. Puu­ra­ken­ta­mi­nen ero­aa beto­ni­ra­ken­ta­mi­ses­ta mones­sa mie­les­sä, mut­ta minua kiin­nos­taa ”pal­lom­me” tule­vai­suus ja olen todel­la innois­sa­ni CLT-ele­ment­ti­ra­ken­ta­mi­ses­ta”, Samu­li innos­tuu ker­to­maan.

Puu­ra­ken­ta­mi­sen mer­ki­tys kas­vaa

Raken­ta­mi­nen on mer­kit­tä­vä hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen aiheut­ta­ja: raken­nuk­set tuot­ta­vat arviol­ta noin 40 pro­sent­tia maa­il­man hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, kun mukaan las­ke­taan raken­ta­mi­nen, raken­nus­ma­te­ri­aa­lit sekä raken­nuk­sen käyt­tö. Kat­so lisää: puu­ra­ken­ta­mi­sen pal­ve­luis­tam­me

Samu­lin haas­tat­te­lua teh­täes­sä pyö­räh­däm­me suju­vas­ti Tuusu­laa hie­man etääm­pä­nä: pii­pah­dam­me Intias­sa ja Kii­nas­sa. Kes­kus­te­lem­me puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta ja sen mer­ki­tyk­ses­tä ilmas­ton­muu­tos­ta hidas­ta­va­na teki­jä­nä: entä­pä jos jona­kin päi­vä­nä myös Intias­sa ja Kii­nas­sa teh­täi­siin isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa pui­sia raken­nuk­sia. ”Olem­me iso­jen kysy­myk­sien äärel­lä. Suo­mi pyr­kii hii­li­neut­raa­lik­si vuo­teen 2035 men­nes­sä ja muu Euroop­pa pian sen jäl­keen. Tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen edel­lyt­tää muun muas­sa sitä, että uudet raken­nuk­set ovat pit­käl­ti hii­li­neut­raa­le­ja. Puu­ra­ken­ta­mi­sen mer­ki­tys kas­vaa: olen näis­sä tal­kois­sa mie­lel­lä­ni raken­nusin­si­nöö­ri­nä muka­na”, Samu­li tote­aa.

Myös MTV3 uuti­soi hank­kees­ta. Uuti­seen täs­tä

Lue lisää hank­kees­ta Sto­ra Enson sivuil­ta

Kuva: Ark­ki­teh­dit Fron­de­lius + Kep­po + Sal­men­pe­rä Oy

> Kat­so myös:
CLT ja Puu­ra­ken­ta­mi­nen – Vaa­ti­van puu­ra­ken­ta­mi­sen asian­tun­ti­ja­pal­ve­lua
Ele­ment­ti­suun­nit­te­lu – Sääs­tä raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sia ammat­ti­tai­toi­sel­la suun­nit­te­lul­la