Kirk­ko­ja kor­ja­taan pie­tee­til­lä

Sakraa­li­ra­ken­nuk­set ovat ark­ki­teh­to­ni­ses­ti laa­duk­kai­ta ja aikaan­sa sopi­vik­si tyy­li­tel­ty­jä, mikä on sel­viö, kos­ka kirk­ko­ja suun­ni­tel­leet ark­ki­teh­dit ovat olleet nimek­käi­tä ja alan­sa par­haim­mis­toa. On vai­kea kuvi­tel­la kylää tai kau­pun­kia ilman kirk­koa: kir­kot ovat tär­keä osa eli­nym­pä­ris­töäm­me riip­pu­mat­ta sii­tä, käym­me­kö niis­sä. Mut­ta miten täl­lai­sien suo­jel­tu­jen kan­sal­li­saar­tei­den kor­jaus­hank­keet pys­ty­tään yli­pää­tään toteut­ta­maan onnis­tu­nees­ti?

Läh­de­tään­pä sel­vit­tä­mään, mitä kirk­ko­ra­ken­nus­ten kor­jaa­mi­nen vaa­tii: tar­vit­sem­me
mukaam­me Ant­ti Sii­ka-ahon ja Tee­mu Vii­alan, Idea­Struc­tu­ran kirk­koeks­per­tit, jois­ta Ant­ti on
toi­mi­nut mm. vaa­ti­vas­sa Tapio­lan kir­kon kor­jaus­hank­kees­sa pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä ja
raken­nus­fy­si­kaa­li­se­na suun­nit­te­li­ja­na ja Tee­mu puo­les­taan Myyr­mäen kir­kon kor­jaus­hank­keen
pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä.

Kai­ken a ja o on huo­lel­li­ses­ti laa­dit­tu tut­ki­mus­suun­ni­tel­ma

Suo­jel­lun kirk­ko­ra­ken­nuk­sen tut­ki­mus­suun­ni­tel­maa työs­tet­täes­sä kan­nat­taa tutus­tua van­hoi­hin
suun­ni­tel­ma-asia­kir­joi­hin ja suo­rit­taa tar­vit­ta­vat koh­de­käyn­nit, joi­den yhtey­des­sä teh­dään mm.
raken­tei­ta rik­ko­mat­to­mia sel­vi­tyk­siä ja haas­ta­tel­laan huol­to­hen­ki­lös­töä sekä käyt­tä­jän edus­ta­jia.

”Tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa mää­ri­tel­lään, mihin tar­vit­ta­vat tut­ki­muk­set koh­dis­te­taan, kuten esi­mer­kik­si sisäil­man laa­dun ja raken­tei­den kos­teus­tek­ni­sen toi­min­nan kan­nal­ta tär­kei­siin
raken­tei­siin. Van­hem­mat kirk­ko­ra­ken­nuk­set ovat kaik­ki suo­jel­tu­ja, joten raken­nea­vauk­set,
kos­teus­mit­taus­reiät ja muut­kin raken­tei­ta rik­ko­vat toi­men­pi­teet tulee teh­dä mah­dol­li­sim­man
huo­maa­mat­to­miin paik­koi­hin tai teh­dä ne siten, että tut­ki­muk­sis­ta raken­tei­siin syn­ty­neet aukot ja reiät ovat ennal­lis­tet­ta­vis­sa van­haa vas­taa­vik­si”, Ant­ti sanoo.

Raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys on hyvä apu­lai­nen

”Kirk­ko­ra­ken­nuk­sis­sa on saa­tet­tu käyt­tää asuin­ra­ken­ta­mi­ses­ta poik­kea­via raken­ne­rat­kai­su­ja ja
hyvin­kin moniu­lot­teis­ta detal­jik­kaa, min­kä vuok­si tut­ki­mus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­seen kuluu usein
hie­man tava­no­mis­ta enem­män aikaa, mut­ta kuka­pa ei haluai­si var­mis­tua sii­tä, että var­si­nai­sis­sa kun­to­tut­ki­muk­sis­sa kaik­ki oleel­li­set raken­teet tule­vat tut­ki­tuik­si. Arvo­ra­ken­nuk­sis­sa tee­te­tään mones­ti raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys, kuten Myyr­mäen kir­kos­sa teh­tiin: tuos­ta sel­vi­tyk­ses­tä oli iso apu tut­ki­mus­suun­ni­tel­maa laa­ties­sa­ni”, Tee­mu ker­too.

Inno­va­tii­vi­suus ei ole näis­sä hom­mis­sa pahe

”Sakraa­li­ra­ken­nuk­sis­sa teh­tä­vät var­si­nai­set tut­ki­muk­set eivät eroa mui­den suo­jel­tu­jen
raken­nuk­sien tut­ki­muk­sis­ta. Kir­kot ovat työ­paik­ko­ja, jois­sa esi­mer­kik­si sisäil­ma-asioi­den pitää olla luon­nol­li­ses­ti kun­nos­sa, mut­ta toi­si­naan kor­jaus­rat­kai­sut vaa­ti­vat eri­tyi­sen inno­va­tii­vis­ta
lähes­ty­mis­ta­paa, joka on aina suh­teu­tet­ta­va ase­tet­tuun ja sovit­tuun käyt­töi­kä­ta­voit­tee­seen”,
asian­tun­ti­jam­me ker­to­vat.

Käyt­töi­kä­ta­voit­teel­taan lyhy­tai­kai­sen tai käyt­töä tur­vaa­van akuu­tin kor­jauk­sen toteu­tus­ta­pa on useim­mi­ten eri­lai­nen kuin käyt­töi­kä­ta­voit­teel­taan 20‑, 30- tai 50-vuo­ti­sen kor­jauk­sen toteu­tus­ta­pa.

Tapio­lan kir­kon perus­kor­jaus­han­ke

Kun perus­kor­jauk­sen tavoit­tee­na on se, ettei teh­ty­jä muu­tok­sia havait­se pal­jaal­la sil­mäl­lä, on
pak­ko kysyä hank­kee­seen sisäl­ty­neis­tä haas­teis­ta. Nii­tä on var­mas­ti ollut vää­jää­mät­tä; eten­kin,
kun Tapio­lan kirk­ko on suo­jel­tu jul­ki­si­vua, sisä­ti­lo­ja ja kalus­tei­ta myö­ten.

”Tapio­lan kirk­ko­ra­ken­nuk­ses­sa on var­sin haas­ta­via maan­vas­tai­sia raken­tei­ta, kuten ahtail­le sisä­pi­hoil­le sijoit­tu­via valo­kui­lu­ra­ken­tei­ta ja maan­vas­tai­sia sei­niä, joi­ta ei voi­tu ava­ta ulkoa­päin kai­kil­ta osin perus­ta­mis­ta­soon asti. Myös lähes maan­pin­nan tasos­sa sijait­se­vat lasi­ra­ken­teis­ten ulko­sei­nien alao­sat sok­ke­li­hal­kai­sui­neen, kat­toik­ku­nat sekä maan­vas­tais­ten raken­tei­den sisään
pii­lo­tet­tu talo­tek­niik­ka toi­vat omat haas­teen­sa kor­jaus­suun­nit­te­luun”, Ant­ti ker­too ark­ki­teh­ti
Aar­no Ruusu­vuo­ren suun­nit­te­le­mas­ta Espoon Tapio­laan vuon­na 1965 val­mis­tu­nees­ta kir­kos­ta.

Myyr­mäen kir­kon perus­kor­jaus­han­ke

Myyr­mäen kirk­koa ei ole suo­jel­tu, vaik­ka sitä käsi­tel­lään­kin suo­jel­tu­na raken­nuk­se­na sen
raken­nus­pe­rin­tö­koh­de ‑luo­ki­tuk­sen vuok­si.

”Täl­lai­sen raken­nuk­sen kor­jaus­suun­nit­te­lu on piris­tä­väl­lä taval­la vaa­ti­vaa. Haas­tei­ta aiheut­taa raken­ta­mi­sai­kais­ten ohjei­den ja nyky­tie­tä­myk­sen väli­set erot, joi­den takia kor­jaus­rat­kai­sut saat­ta­vat olla kom­pro­mis­se­ja näi­den väli­maas­tos­sa. Oiva esi­merk­ki on Myyr­mäen kir­kon räys­täs­ra­ken­ne­pel­li­tys­ten yksi­tyis­koh­dat, joi­den tole­rans­si oli 40 vuot­ta sit­ten huo­mat­ta­vas­ti nyky­mää­räyk­siä pie­nem­pi. 1980-luvun tole­rans­seil­la teh­dyt pel­li­tyk­set muo­dos­ti­vat­kin mer­kit­tä­vän kos­teus­ris­kin. Var­mis­taak­sem­me kir­kon raken­nus­his­to­rial­lis­ten arvo­jen ja oma­lei­mai­sen ark­ki­teh­to­ni­sen ilmeen säi­ly­mi­sen lähes alku­pe­räi­se­nä, suun­nit­te­lim­me kor­jaus­pe­ri­aat­teet, mm. sen, miten vede­noh­jaus­ra­ken­teet toteu­tet­tiin, tii­viis­sä yhteis­työs­sä hank­keen ark­ki­teh­din kans­sa”, Tee­mu ker­too ark­ki­teh­ti Juha Lei­vis­kän suun­nit­te­le­mas­ta vuon­na 1984 Van­taal­le val­mis­tu­nees­ta Myyr­mäen kir­kos­ta.

Voi­ko sakraa­li­ra­ken­nuk­sien yli­kor­jaa­mis­ta vält­tää?

”Kun suun­nit­te­lu­toi­mis­tos­sa on riit­tä­väs­ti osaa­mis­ta ja koke­mus­ta, yli­kor­jaa­mi­nen on aina­kin
osit­tain mah­dol­lis­ta vält­tää: raken­ne­suun­nit­te­li­jal­la pitää olla tie­toa sekä vas­taa­vien
saman­kal­tais­ten raken­tei­den kor­jaa­mi­ses­ta että tun­te­mus­ta eri aika­kausi­na teh­ty­jen raken­nuk­sien tyyp­pi­vir­heis­tä”, tote­aa Tee­mu.

”Ennen kor­jauk­sien aloit­ta­mis­ta tar­vi­taan kat­ta­vat kun­to­tut­ki­muk­set raken­nea­vauk­si­neen, joi­den avul­la sel­vi­te­tään raken­tei­den toteu­tus­ta­pa ja kun­to. Osaa­va kun­to­tut­ki­ja pys­tyy koh­dis­ta­maan tut­ki­muk­sen­sa oleel­li­sim­piin raken­neo­siin niin, että ris­kialt­teim­pien raken­tei­den ja mah­dol­lis­ten ris­ki­ra­ken­tei­den kun­to todel­la tulee tar­kis­tet­tua ja samal­la raken­teet doku­men­toi­tua suun­nit­te­lu­työ­tä sil­mäl­lä pitäen,” Tee­mu jat­kaa.

”Puhum­me ris­ki­ra­ken­tees­ta, kun raken­tees­sa on vau­rioi­tu­mis­ris­ki. Ris­ki­ra­ken­ne ei siis tar­koi­ta, että raken­ne on vau­rioi­tu­nut”, asian­tun­ti­jam­me halua­vat vie­lä sel­ven­tää.

Miten kos­teus­ra­si­tus­ta voi­daan pie­nen­tää?

”Kaik­kien kor­jaus­rat­kai­su­jen ei tar­vit­se vas­ta­ta uudis­ra­ken­ta­mi­sen tasoa, jos­ta hyvä­nä esi­merk­ki­nä käy läm­mö­ne­ris­tä­vyys. Kun maan­va­rai­sis­sa raken­teis­sa käy­te­tään hyvin kos­teut­ta kes­tä­viä mate­ri­aa­le­ja ja raken­ne­ker­rok­sia, pie­nen­ne­tään kos­teus­ra­si­tus­ta niin pal­jon kuin se jär­ke­väs­ti toi­mien on mah­dol­lis­ta sekä huo­leh­di­taan raken­tei­den ja raken­ne­liit­ty­mien hyväs­tä
ilma­tii­vey­des­tä, saa­vu­tet­ta­vis­sa on suu­rel­la var­muu­del­la hyvä rat­kai­su niin raken­tei­den
kos­teus­tek­ni­sen toi­mi­vuu­den kuin sisäil­man laa­dun­kin kan­nal­ta”, Ant­ti sanoo.

Ilma­tii­viit raken­ne­liit­ty­mät

”Raken­nuk­sen sisä­puo­len ilma­tii­vey­den mer­ki­tys on suu­ri esi­mer­kik­si ala­poh­jan sei­nä- ja
pila­ri­liit­ty­mien ja ala­poh­jan läpi­vien­tien osal­ta. Kun ilma­tii­viys on kun­nos­sa, sisäil­maan ei kul­keu­du raken­ne­liit­ty­mien kaut­ta hal­lit­se­mat­to­mas­ti kor­vausil­maa: hal­lit­se­ma­ton kor­vausil­man
kul­keu­tu­mi­nen raken­ne­liit­ty­mien kaut­ta voi hei­ken­tää mer­kit­tä­väs­ti sisäil­man laa­tua, vaik­ka
raken­teet muil­ta osin toi­mi­si­vat­kin riit­tä­vän hyvin. Onnis­tu­nut rat­kai­su edel­lyt­tää tie­tys­ti myös
hyvin suun­ni­tel­tua, toteu­tet­tua ja sää­det­tyä ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mää”, Ant­ti vie­lä lisää.

Miten talo­tek­niik­ka saa­daan sovi­tet­tua kau­nii­siin kirk­ko­sa­lei­hin?

”Nyky­ai­kais­ten talo­tek­nis­ten jär­jes­tel­mien sijoit­ta­mi­nen pii­loon esi­mer­kik­si lat­tia­ra­ken­tei­den alle
on erit­täin vaa­ti­va teh­tä­vä, jos­sa onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää hyvää yhteis­työ­tä sekä työ­maan, että
LVI- ja ARK-suun­nit­te­li­joi­den kans­sa. Lisä­maus­tet­ta saa­daan pin­ta­ma­te­ri­aa­leis­ta, jot­ka ovat
suo­jel­tu­ja, joten ne pitää pys­tyä palaut­ta­maan entis­tä vas­taa­vik­si”, Ant­ti vas­taa.
”Raken­ne­suun­nit­te­li­jan pöy­däl­le pää­tyy mones­ti LVIS-reit­tien yhteen­so­vi­tus­teh­tä­viä, kun tar­vi­taan koko­naan uusia reit­te­jä. Ole­vien raken­tei­den kat­ta­va tun­te­mi­nen, läh­tö­tie­to­na saa­ta­vien raken­ne­suun­ni­tel­mien laa­tu ja tie­to­mal­lin­nus aut­ta­vat täs­sä koh­taa raken­ne­suun­nit­te­li­jaa. Rei­kien todel­li­set sijain­nit täy­tyy kui­ten­kin aina tar­kas­taa pai­kan pääl­lä”, Tee­mu sanoo.

Mai­net­ta ja kun­ni­aa

”Kuten usein 1960-luvun raken­nuk­sis­sa, myös Tapio­lan kir­kos­sa oli kos­teus­tek­ni­siä ongel­mia ja
ilman­vaih­to kai­pa­si paran­ta­mis­ta. Kir­kos­ta on onnis­tut­tu teke­mään käyt­tä­jil­leen mer­kit­tä­väs­ti
toi­mi­vam­pi, ter­veel­li­sem­pi ja tur­val­li­sem­pi. Samaan aikaan perus­kor­jauk­ses­sa hie­noin­ta on tun­ne sii­tä, että raken­nuk­sel­le ei ole teh­ty mitään, ja pati­naa­kin on jäl­jel­lä”, tote­si esi­raa­ti Tapio­lan kir­kos­ta, Ark­ki­teh­tuu­rin Fin­lan­dia ‑ehdok­kaas­ta v. 2024.

Myyr­mäen kir­kon perus­kor­jaus­han­ke saa­vut­ti jae­tun toi­sen sijan arvos­te­tus­sa RIL- pal­kin­to­kil­pai­lus­sa vuon­na 2024. ”Myyr­mäen kir­kon perus­kor­jaus on esi­merk­ki­suo­ri­tus vaa­ti­van koh­teen sanee­rauk­ses­ta”, tote­si Sipe San­ta­puk­ki, joka päät­ti RIL-pal­kin­to­jen saa­jien jär­jes­tyk­sen tuo­ma­ris­ton valit­se­man fina­lis­ti­kol­mi­kon poh­jal­ta.

Lisä­tie­to­ja

Jos sinul­le jäi kysyt­tä­vää, niin Ant­ti ja Tee­mu vas­taa­vat mie­lel­lään sakraa­li­ra­ken­nus­ten
kor­jaa­mi­seen liit­ty­viin tie­dus­te­lui­hin.

antti.siika-aho@ideastructura.com, puh. 050 447 4833
teemu.viiala@ideastructura.com, puh. 050 470 6686