Kirkkoja korjataan pieteetillä
Sakraalirakennukset ovat arkkitehtonisesti laadukkaita ja aikaansa sopiviksi tyyliteltyjä, mikä on selviö, koska kirkkoja suunnitelleet arkkitehdit ovat olleet nimekkäitä ja alansa parhaimmistoa. On vaikea kuvitella kylää tai kaupunkia ilman kirkkoa: kirkot ovat tärkeä osa elinympäristöämme riippumatta siitä, käymmekö niissä. Mutta miten tällaisien suojeltujen kansallisaarteiden korjaushankkeet pystytään ylipäätään toteuttamaan onnistuneesti?
Lähdetäänpä selvittämään, mitä kirkkorakennusten korjaaminen vaatii: tarvitsemme
mukaamme Antti Siika-ahon ja Teemu Viialan, IdeaStructuran kirkkoekspertit, joista Antti on
toiminut mm. vaativassa Tapiolan kirkon korjaushankkeessa projektipäällikkönä ja
rakennusfysikaalisena suunnittelijana ja Teemu puolestaan Myyrmäen kirkon korjaushankkeen
projektipäällikkönä.
Kaiken a ja o on huolellisesti laadittu tutkimussuunnitelma
Suojellun kirkkorakennuksen tutkimussuunnitelmaa työstettäessä kannattaa tutustua vanhoihin
suunnitelma-asiakirjoihin ja suorittaa tarvittavat kohdekäynnit, joiden yhteydessä tehdään mm.
rakenteita rikkomattomia selvityksiä ja haastatellaan huoltohenkilöstöä sekä käyttäjän edustajia.
”Tutkimussuunnitelmassa määritellään, mihin tarvittavat tutkimukset kohdistetaan, kuten esimerkiksi sisäilman laadun ja rakenteiden kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkeisiin
rakenteisiin. Vanhemmat kirkkorakennukset ovat kaikki suojeltuja, joten rakenneavaukset,
kosteusmittausreiät ja muutkin rakenteita rikkovat toimenpiteet tulee tehdä mahdollisimman
huomaamattomiin paikkoihin tai tehdä ne siten, että tutkimuksista rakenteisiin syntyneet aukot ja reiät ovat ennallistettavissa vanhaa vastaaviksi”, Antti sanoo.
Rakennushistoriaselvitys on hyvä apulainen
”Kirkkorakennuksissa on saatettu käyttää asuinrakentamisesta poikkeavia rakenneratkaisuja ja
hyvinkin moniulotteista detaljikkaa, minkä vuoksi tutkimussuunnitelman laatimiseen kuluu usein
hieman tavanomista enemmän aikaa, mutta kukapa ei haluaisi varmistua siitä, että varsinaisissa kuntotutkimuksissa kaikki oleelliset rakenteet tulevat tutkituiksi. Arvorakennuksissa teetetään monesti rakennushistoriaselvitys, kuten Myyrmäen kirkossa tehtiin: tuosta selvityksestä oli iso apu tutkimussuunnitelmaa laatiessani”, Teemu kertoo.
Innovatiivisuus ei ole näissä hommissa pahe
”Sakraalirakennuksissa tehtävät varsinaiset tutkimukset eivät eroa muiden suojeltujen
rakennuksien tutkimuksista. Kirkot ovat työpaikkoja, joissa esimerkiksi sisäilma-asioiden pitää olla luonnollisesti kunnossa, mutta toisinaan korjausratkaisut vaativat erityisen innovatiivista
lähestymistapaa, joka on aina suhteutettava asetettuun ja sovittuun käyttöikätavoitteeseen”,
asiantuntijamme kertovat.
Käyttöikätavoitteeltaan lyhytaikaisen tai käyttöä turvaavan akuutin korjauksen toteutustapa on useimmiten erilainen kuin käyttöikätavoitteeltaan 20-, 30- tai 50-vuotisen korjauksen toteutustapa.
Tapiolan kirkon peruskorjaushanke
Kun peruskorjauksen tavoitteena on se, ettei tehtyjä muutoksia havaitse paljaalla silmällä, on
pakko kysyä hankkeeseen sisältyneistä haasteista. Niitä on varmasti ollut vääjäämättä; etenkin,
kun Tapiolan kirkko on suojeltu julkisivua, sisätiloja ja kalusteita myöten.
”Tapiolan kirkkorakennuksessa on varsin haastavia maanvastaisia rakenteita, kuten ahtaille sisäpihoille sijoittuvia valokuilurakenteita ja maanvastaisia seiniä, joita ei voitu avata ulkoapäin kaikilta osin perustamistasoon asti. Myös lähes maanpinnan tasossa sijaitsevat lasirakenteisten ulkoseinien alaosat sokkelihalkaisuineen, kattoikkunat sekä maanvastaisten rakenteiden sisään
piilotettu talotekniikka toivat omat haasteensa korjaussuunnitteluun”, Antti kertoo arkkitehti
Aarno Ruusuvuoren suunnittelemasta Espoon Tapiolaan vuonna 1965 valmistuneesta kirkosta.
Myyrmäen kirkon peruskorjaushanke
Myyrmäen kirkkoa ei ole suojeltu, vaikka sitä käsitelläänkin suojeltuna rakennuksena sen
rakennusperintökohde -luokituksen vuoksi.
”Tällaisen rakennuksen korjaussuunnittelu on piristävällä tavalla vaativaa. Haasteita aiheuttaa rakentamisaikaisten ohjeiden ja nykytietämyksen väliset erot, joiden takia korjausratkaisut saattavat olla kompromisseja näiden välimaastossa. Oiva esimerkki on Myyrmäen kirkon räystäsrakennepellitysten yksityiskohdat, joiden toleranssi oli 40 vuotta sitten huomattavasti nykymääräyksiä pienempi. 1980-luvun toleransseilla tehdyt pellitykset muodostivatkin merkittävän kosteusriskin. Varmistaaksemme kirkon rakennushistoriallisten arvojen ja omaleimaisen arkkitehtonisen ilmeen säilymisen lähes alkuperäisenä, suunnittelimme korjausperiaatteet, mm. sen, miten vedenohjausrakenteet toteutettiin, tiiviissä yhteistyössä hankkeen arkkitehdin kanssa”, Teemu kertoo arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelemasta vuonna 1984 Vantaalle valmistuneesta Myyrmäen kirkosta.
Voiko sakraalirakennuksien ylikorjaamista välttää?
”Kun suunnittelutoimistossa on riittävästi osaamista ja kokemusta, ylikorjaaminen on ainakin
osittain mahdollista välttää: rakennesuunnittelijalla pitää olla tietoa sekä vastaavien
samankaltaisten rakenteiden korjaamisesta että tuntemusta eri aikakausina tehtyjen rakennuksien tyyppivirheistä”, toteaa Teemu.
”Ennen korjauksien aloittamista tarvitaan kattavat kuntotutkimukset rakenneavauksineen, joiden avulla selvitetään rakenteiden toteutustapa ja kunto. Osaava kuntotutkija pystyy kohdistamaan tutkimuksensa oleellisimpiin rakenneosiin niin, että riskialtteimpien rakenteiden ja mahdollisten riskirakenteiden kunto todella tulee tarkistettua ja samalla rakenteet dokumentoitua suunnittelutyötä silmällä pitäen,” Teemu jatkaa.
”Puhumme riskirakenteesta, kun rakenteessa on vaurioitumisriski. Riskirakenne ei siis tarkoita, että rakenne on vaurioitunut”, asiantuntijamme haluavat vielä selventää.
Miten kosteusrasitusta voidaan pienentää?
”Kaikkien korjausratkaisujen ei tarvitse vastata uudisrakentamisen tasoa, josta hyvänä esimerkkinä käy lämmöneristävyys. Kun maanvaraisissa rakenteissa käytetään hyvin kosteutta kestäviä materiaaleja ja rakennekerroksia, pienennetään kosteusrasitusta niin paljon kuin se järkevästi toimien on mahdollista sekä huolehditaan rakenteiden ja rakenneliittymien hyvästä
ilmatiiveydestä, saavutettavissa on suurella varmuudella hyvä ratkaisu niin rakenteiden
kosteusteknisen toimivuuden kuin sisäilman laadunkin kannalta”, Antti sanoo.
Ilmatiiviit rakenneliittymät
”Rakennuksen sisäpuolen ilmatiiveyden merkitys on suuri esimerkiksi alapohjan seinä- ja
pilariliittymien ja alapohjan läpivientien osalta. Kun ilmatiiviys on kunnossa, sisäilmaan ei kulkeudu rakenneliittymien kautta hallitsemattomasti korvausilmaa: hallitsematon korvausilman
kulkeutuminen rakenneliittymien kautta voi heikentää merkittävästi sisäilman laatua, vaikka
rakenteet muilta osin toimisivatkin riittävän hyvin. Onnistunut ratkaisu edellyttää tietysti myös
hyvin suunniteltua, toteutettua ja säädettyä ilmanvaihtojärjestelmää”, Antti vielä lisää.
Miten talotekniikka saadaan sovitettua kauniisiin kirkkosaleihin?
”Nykyaikaisten taloteknisten järjestelmien sijoittaminen piiloon esimerkiksi lattiarakenteiden alle
on erittäin vaativa tehtävä, jossa onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä sekä työmaan, että
LVI- ja ARK-suunnittelijoiden kanssa. Lisämaustetta saadaan pintamateriaaleista, jotka ovat
suojeltuja, joten ne pitää pystyä palauttamaan entistä vastaaviksi”, Antti vastaa.
”Rakennesuunnittelijan pöydälle päätyy monesti LVIS-reittien yhteensovitustehtäviä, kun tarvitaan kokonaan uusia reittejä. Olevien rakenteiden kattava tunteminen, lähtötietona saatavien rakennesuunnitelmien laatu ja tietomallinnus auttavat tässä kohtaa rakennesuunnittelijaa. Reikien todelliset sijainnit täytyy kuitenkin aina tarkastaa paikan päällä”, Teemu sanoo.
Mainetta ja kunniaa
”Kuten usein 1960-luvun rakennuksissa, myös Tapiolan kirkossa oli kosteusteknisiä ongelmia ja
ilmanvaihto kaipasi parantamista. Kirkosta on onnistuttu tekemään käyttäjilleen merkittävästi
toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi. Samaan aikaan peruskorjauksessa hienointa on tunne siitä, että rakennukselle ei ole tehty mitään, ja patinaakin on jäljellä”, totesi esiraati Tapiolan kirkosta, Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokkaasta v. 2024.
Myyrmäen kirkon peruskorjaushanke saavutti jaetun toisen sijan arvostetussa RIL- palkintokilpailussa vuonna 2024. ”Myyrmäen kirkon peruskorjaus on esimerkkisuoritus vaativan kohteen saneerauksesta”, totesi Sipe Santapukki, joka päätti RIL-palkintojen saajien järjestyksen tuomariston valitseman finalistikolmikon pohjalta.
Lisätietoja
Jos sinulle jäi kysyttävää, niin Antti ja Teemu vastaavat mielellään sakraalirakennusten
korjaamiseen liittyviin tiedusteluihin.
antti.siika-aho@ideastructura.com, puh. 050 447 4833
teemu.viiala@ideastructura.com, puh. 050 470 6686