Turun toi­mis­tos­tam­me ener­gia­vii­saat rat­kai­sut

Olet­ko kiin­nos­tu­nut ener­gia­vii­sais­ta rat­kai­suis­ta, mut­ta kai­paat niis­tä lisää kon­kreet­tis­ta tie­toa?  Läh­dim­me Turun Kupit­taan toi­mis­tol­lem­me jutut­ta­maan Joo­nas Salos­ta, Var­si­nais-Suo­men ener­gia-asian­tun­ti­jaam­me.

”Toi­voi­sin, että mää­rä­ai­kai­nen ener­gia-avus­tus toi­mi­si kim­mok­kee­na, jon­ka innos­ta­ma­na talo­yh­tiöt ryh­tyi­si­vät ener­gia­re­mont­tien toteut­ta­mi­seen, mikä on ollut ase­tuk­sen sää­tä­jän­kin tavoit­tee­na. Par­haas­sa tapauk­ses­sa täl­lai­set pork­ka­nat voi­vat joh­taa sii­hen, että talo­yh­tiöi­den ener­gia­re­mon­tit oli­si­vat val­ta­vir­taa vie­lä sil­loin­kin, kun avus­tus­kausi päät­tyy vuo­den 2027 lopus­sa”, Joo­nas poh­tii.

Raken­nuk­sien ener­gia­te­hok­kuu­del­la on väliä

Asu­mi­sen osuus ener­gian lop­pu­ku­lu­tuk­ses­ta Suo­mes­sa vuon­na 2024 oli 22 pro­sent­tia. Lop­pu­ku­lu­tuk­sel­la tar­koi­te­taan suo­raan lop­pu­käyt­tä­jien kulut­ta­maa ener­gi­aa, johon ei sisäl­ly ener­gia­tuo­tan­non omaa kulu­tus­ta eikä siir­to- ja muun­to­hä­viö­tä. Asuin­ti­lo­jen läm­mi­tyk­sen osuus asu­mi­sen ener­gias­ta on noin 65 pro­sent­tia. Osuus vaih­te­lee jon­kin ver­ran vuo­sit­tain: kyl­mä­nä vuo­te­na osuus on suu­rem­pi, läm­pi­mäm­pä­nä pie­nem­pi. Edel­lä mai­ni­tut tie­dot löy­ty­vät Tilas­to­kes­kuk­sen Asu­mi­sen ener­gian kulu­tus­jul­kai­sus­ta.

”Haluam­me aut­taa asiak­kai­tam­me löy­tä­mään heil­le sopi­vat ener­gia- ja kus­tan­nus­te­hok­kaat läm­mi­tys- ja ilman­vaih­to­rat­kai­sut ja pyr­kiä siten ole­maan muka­na hii­li­diok­si­di­tal­kois­sa; ener­gia­te­hok­kail­la raken­nuk­sil­la kun on suo­ra yhteys ilmas­toa läm­mit­tä­vien hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen mää­rään”, Joo­nas sanoo.

Hyvin suun­ni­tel­tu ja toteu­tet­tu läm­mi­tys­jär­jes­tel­män muu­tos näkyy kuk­ka­ros­sa posi­tii­vi­ses­ti

Kau­ko­läm­pö on miel­let­ty aiem­min ylei­ses­ti edul­li­sek­si läm­mi­tys­muo­dok­si. Ener­gia­teol­li­suus ry:n mukaan kau­ko­läm­mön hin­ta on kal­lis­tu­nut kulut­ta­jil­le vuo­sien 2020–2025 aika­na noin 32%. Eri kau­ko­läm­mön tuot­ta­jien väli­sis­sä ener­gia- ja teho­mak­su­hin­nas­tois­sa voi tie­ten­kin olla hyvin­kin mer­kit­tä­viä ero­ja, mut­ta tilas­to­jen valos­sa hin­to­jen nousun tren­di näyt­täi­si ole­van maan­laa­juis­ta.

”Läm­mi­tys­muo­don muu­tok­set, oli­pa kysees­sä kau­ko­läm­pö-LTO, maa­läm­pö tai jokin muu jär­jes­tel­mä, ovat niin kus­tan­nusin­ten­sii­vi­siä hank­kei­ta, että kan­nat­taa aloit­taa teke­mäl­lä perus­teel­li­nen han­ke­sel­vi­tys, jot­ta hank­keen toteu­tet­ta­vuu­des­ta ja kan­nat­ta­vuu­des­ta saa­daan mah­dol­li­sim­man hyvä kuva”, Joo­nas suo­sit­te­lee.

”Par­haim­mas­sa tapauk­ses­sa uuden läm­mi­tys­jär­jes­tel­män tuo­ma rahal­li­nen sääs­tö on suu­ruus­luo­kal­taan niin mer­kit­tä­vä, että hank­keen lai­nan­hoi­to­ku­lut eivät vält­tä­mät­tä edes näy yhtiö­vas­tik­kees­sa”, Joo­nas lisää.

Ilman­vaih­to kun­toon: parem­pi sisäil­ma ja pie­nem­pi ener­gia­las­ku

Toi­mi­va ilman­vaih­to on yksi raken­nus­ten mer­kit­tä­vim­mis­tä oles­ke­lu­mu­ka­vuut­ta ja käyt­töi­kää paran­ta­vis­ta teki­jöis­tä. Ilman­vaih­to on myös yksi raken­nus­ten suu­rim­mis­ta ener­gia­syö­pöis­tä.

“Pois­toil­man läm­mön­tal­teen­ot­to on nykyi­sin pop ja hank­kee­na hou­kut­te­le­va ja myös kan­na­tet­ta­va. Pelk­kää koneel­lis­ta pois­toil­man­vaih­don läm­mön­tal­teen­ot­toa tar­kas­tel­taes­sa tulee kui­ten­kin huo­mioi­da sen yhteen­so­pi­vuus raken­nuk­sen läm­mi­tys­jär­jes­tel­män kans­sa, jot­ta läm­mön tal­teen­ot­to pys­ty­tään hyö­dyn­tä­mään teke­mät­tä muu­tok­sia ilman­vaih­to- ja/tai läm­mi­tys­jär­jes­tel­mään”, Joo­nas muis­tut­taa.

Uusi ener­gia-avus­tus

Ener­gia-avus­tuk­sen hake­mi­nen on ollut mah­dol­lis­ta 28.9.2026 läh­tien. Avus­tus on mää­rä­ai­kai­nen; Var­ke käsit­te­lee hake­muk­set saa­pu­mis­jär­jes­tyk­ses­sä.

”Läh­tö­koh­ta­na on talo­yh­tiön ener­gia­te­hok­kuu­den paran­tu­mi­nen remon­tis­sa. Arvioim­me muu­tos­ta E‑luvulla eli ener­gia­te­hok­kuu­den ver­tai­lu­lu­vul­la. Kan­nat­taa ottaa suo­raan yhteys asian­tun­ti­jaan, joka osaa arvioi­da ja las­kea, täyt­ty­vät­kö avus­tus­kri­tee­rit”, Joo­nak­sen kol­le­gat, Aku Sarin ja Tuuk­ka Hon­ka­vaa­ra sano­vat.

Ener­gia-avus­tuk­sen pal­ve­lu­pol­ku

Tar­joam­me asiak­kail­lem­me sel­keän pal­ve­lu­po­lun ener­gia-avus­tus­ko­ko­nai­suut­ta aja­tel­len. ”Aloi­tam­me haku­kel­poi­suu­den sel­vit­tä­mi­ses­tä, autam­me hank­keen eri vai­heis­sa aina hank­keen lop­puun saak­ka, jol­loin päte­vöi­ty­nyt ener­gia­to­dis­tuk­sen laa­ti­jam­me päi­vit­tää ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­riin ener­gia­to­dis­tuk­sen”, Joo­nas tii­vis­tää.

”Ener­gia­re­mon­teis­sa tar­vi­taan useim­mi­ten muu­ta­kin osaa­mis­ta kuin ener­gia-asian­tun­te­mus­ta. Useim­mis­sa ener­gia­re­mon­teis­sa mm. rakenne‑, LVI- ja säh­kö­suun­nit­te­lu ovat tär­keäs­sä roo­lis­sa hank­keen ede­tes­sä han­ke­sel­vi­tyk­ses­tä suun­nit­te­luun ja toteu­tuk­seen. Raken­nus­töi­den oikeaop­pis­ta val­von­taa­kaan ei para­ne unoh­taa: val­von­nan mer­ki­tys on yhtä suu­res­sa roo­lis­sa kuin hank­keen suun­nit­te­lu”, Joo­nas lisää.

Ainut­laa­tui­nen yhteis­työ

Joo­nas­ta haas­ta­tel­les­sa käy ilmi, että hän on saa­nut olla Urpo Leh­ti­mäen erin­omai­ses­sa opis­sa. ”Koen ole­va­ni etuoi­keu­tet­tu saa­tua­ni Urpon kal­tai­sen tuto­rin. Hänel­lä on pit­kä ja kat­ta­va koke­mus eri­lai­sis­ta ener­gia­re­mon­teis­ta”, Joo­nas sanoo.

”Joo­nak­sen tuto­roin­ti on ollut myös minul­le todel­la antoi­sa pes­ti. Hänes­tä on kehit­ty­mäs­sä hyvää vauh­tia erin­omai­nen seu­raa­van suku­pol­ven suun­nit­te­li­ja”, Urpo innos­tuu kehu­maan kol­le­gaan­sa.

Ota yhteyt­tä Turun toi­mis­toom­me

Joo­nas aut­taa mie­lel­lään, jos sinul­le jäi kysyt­tä­vää ener­gia-avus­tuk­ses­ta tai ener­gia­re­mon­teis­ta. Joo­nak­sel­la, joka on ener­gia- ja ympä­ris­tö­tek­nii­kan insi­nöö­ri, on myös FISE:n myön­tä­mä perus­ta­son ener­gia­to­dis­tuk­sen laa­ti­jan päte­vyys.

Joo­nak­sen yhteys­tie­dot:

joonas.salonen@ideastructura.com, puh. 050 327 8689