Pää- ja ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lu­pal­ve­lut nyt myös Tam­pe­reel­ta

”Olem­me saa­neet teh­dä Tam­pe­reel­la mie­len­kiin­toi­sia ja näyt­tä­viä koh­tei­ta ympä­ri kau­pun­kia: koh­teet ovat olleet pää­sään­töi­ses­ti raken­ne­suun­nit­te­lu­koh­tei­ta. Yhdis­tä­mäl­lä ark­ki­teh­ti- ja raken­ne­suun­nit­te­lu­pal­ve­lut on mah­dol­lis­ta luo­da toi­mi­via, kus­tan­nus­te­hok­kai­ta ja kier­to­ta­lou­del­li­sia rat­kai­su­ja. Sik­si onkin luon­te­vaa, että tar­joam­me asiak­kail­lem­me myös ark­ki­teh­ti­pal­ve­lu­ja, joi­ta Kai­su Ter­vo on tul­lut meil­le tuot­ta­maan”, Jyr­ki Jal­li, Idea­Struc­tu­ran toi­mi­tus­joh­ta­ja ker­too.

”Itse­näis­tä, mut­tei yksi­näis­tä”, vas­taa Kai­su kysyt­täes­sä, miten hän kuvai­li­si Idea­Struc­tu­ran työ­kult­tuu­ria ja lisää vie­lä, että ”tuo on muu­ten kol­le­gal­ta­ni, Ras­mus Tör­rö­sel­tä, lai­nat­tu ’sanon­ta’, mut­ta se kuvaa työ­kult­tuu­riam­me niin mai­nios­ti, että tyk­kään itse­kin käyt­tää sitä.”

Sisä­pii­ri­tie­toa yri­tyk­ses­tä

Kai­su on ennät­tä­nyt työs­ken­nel­lä nyt nel­jä kuu­kaut­ta Idea­Struc­tu­ras­sa. ”Tun­nen opis­ke­lua­joil­ta­ni Kor­ho­sen Mikon, joka työs­ken­te­lee Hel­sin­gin toi­mis­tos­sa. Jutu­tin Mik­koa, joka ker­toi viih­ty­neen­sä Idik­ses­sä. Ajat­te­lin, että jos hän­kin viih­tyy, niin kyl­lä minä­kin, ja täy­tyy sanoa, että Mik­ko oli oikeas­sa”, Kai­su nau­raa ker­toes­saan, miten hän pää­tyi otta­maan Idea­Struc­tu­raan yhteyt­tä.

”Olen ollut innois­sa­ni Idik­sen mata­las­ta orga­ni­saa­tio­ra­ken­tees­ta: se hel­pot­taa työs­ken­te­lyä luon­nol­li­ses­ti tosi pal­jon, niin asiak­kait­ten kuin työn­te­ki­jöit­ten kan­nal­ta. Koen ole­va­ni ark­ki­teh­ti­na sekä tek­ni­nen että käy­tän­nöl­li­nen, jos näin voi­si sanoa, ja sik­si insi­nöö­ri­toi­mis­tos­sa työs­ken­te­le­mi­nen tun­tuu luon­nol­li­sel­ta valin­nal­ta”, Kai­su poh­tii.

Hel­sin­gin ark­ki­teh­ti­kol­le­gat ovat puhe­lin­soi­ton pääs­sä

”Me koke­neet ark­ki­teh­dit Hel­sin­gin toi­mis­tol­ta olem­me tar­vit­taes­sa tie­ten­kin Kai­sun tuke­na; yhteis­työ hänen kans­saan on suju­nut mai­nios­ti”, Mar­jaa­na Ten­ka­nen, ark­ki­teh­ti­kol­le­ga Hel­sin­gin toi­mis­tol­ta sanoo.

”Olen tot­tu­nut teke­mään töi­tä ympä­ri Suo­mea ja ole­maan yhtey­des­sä kol­le­goi­hi­ni puhe­li­mit­se tai Team­sin kaut­ta, niin teen nyt­kin: soi­tan joka viik­ko Hel­sin­kiin kol­le­goil­le­ni – tuen ei tar­vit­se olla oman työ­pöy­dän vie­res­sä. On ollut muka­va havai­ta, että Idik­ses­sä paik­ka­kun­ta­riip­pu­ma­ton toi­min­ta­kult­tuu­ri ei ole pelk­kää sana­he­li­nää”, Kai­su tote­aa.

Raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys­ten teke­mis­tä voi­si ver­ra­ta raken­nus­ten opis­ke­luun

Osa haas­tat­te­lus­ta teh­dään Kai­sun ajaes­sa Tam­pe­reel­ta Kurik­kaan, jon­ne hän mat­kaa teke­mään raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys­tä 1960-luvul­la raken­ne­tus­ta toi­mis­to­ra­ken­nuk­ses­ta, joka sijait­see Kuri­kan kes­kus­tas­sa.

”Olen teh­nyt pal­jon raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tyk­siä. Ne tun­tu­vat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen todel­la mie­len­kiin­toi­sil­ta; teen nii­tä nyt­kin mie­lel­lä­ni. Raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys­ten myö­tä oppii tun­te­maan Suo­men pai­kal­lis­his­to­ri­aa, ark­ki­teh­tuu­ria ja raken­ne­his­to­ri­aa. Raken­nuk­siin tai aluei­siin koh­dis­tu­vien muu­tos­toi­men­pi­tei­den suun­ni­tel­lus­sa eri­lai­set sel­vi­tyk­set ja inven­toin­nit ovat avai­na­se­mas­sa ja ne toi­mi­vat myös kehi­tys­ta­voit­tei­den ohje­nuo­ra­na”, Kai­su innos­tuu ker­to­maan.

Mitä työ­pöy­däl­tä­si löy­tyy täl­lä haa­vaa?

”Olen muka­na päi­vä­ko­din perus­kor­jaus­hank­kees­sa, mikä on ollut opet­ta­vai­nen han­ke: kaik­ki suun­nit­te­li­jat (ARK, RAK, LVI ja SÄH) ja käyt­tä­jät istu­vat saman pöy­dän äärel­lä rat­kai­se­mas­sa käy­tän­nön ongel­mia eli sitä, miten tilois­ta saa­tai­siin toi­mi­vim­mat niin, että ne pal­ve­li­si­vat työn­te­ki­jöi­tä, mut­ta myös nii­tä kaik­kein tär­keim­piä, lap­sia”, Kai­su ker­too.

Kai­su on ollut myös muka­na pro­jek­teis­sa, jois­sa teh­dään par­ve­ke­kai­de­tar­kas­tuk­sia ja kor­jauseh­do­tuk­sia. ”Pys­tym­me teke­mään nii­tä par­hai­ta mah­dol­li­sia ja kus­tan­nus­te­hok­kaim­pia, mut­ta ennen kaik­kea tur­val­li­sim­pia rat­kai­su­ja, kun istum­me alas asian äärel­lä rau­has­sa ja mie­tim­me asian­tun­ti­joit­tem­me kes­ken yhdes­sä rat­kai­su­vaih­toeh­to­ja. Näin on tapah­tu­nut esi­mer­kik­si Idea­Struc­tu­ran raken­nus­fy­siik­ka-asian­tun­ti­joi­den par­ve­ke­kai­de­asian tii­moil­ta jär­jes­te­tyis­sä kou­lu­tus­ti­lai­suuk­sis­sa”, Kai­su poh­tii.

Kai­su on ennät­tä­nyt toi­mia Idis-uran­sa aika­na myös tilo­jen muu­tos­suun­nit­te­li­ja­na.

Kai­su on innois­saan pes­tis­tään

”Pidän toi­mis­ton suo­ra­pu­hei­ses­ta ja reh­dis­tä ilma­pii­ris­tä; kukaan ei ilkei­le kenel­le­kään: tääl­lä on help­po kään­tyä kol­le­gan puo­leen ja kysyä apua sil­loin kun sitä tar­vit­see. Asiat suju­vat, kun Idik­ses­sä ei ole hie­rark­kis­ta orga­ni­saa­tio­ra­ken­net­ta, kaik­ki tekee kaik­kea ‑asen­ne näkyy posi­tii­vi­sel­la taval­la”, Kai­su tuu­mii ja jat­kaa vie­lä, ”olen innois­sa­ni, kun saan olla raken­ta­mas­sa Pir­kan­maan asiak­kail­lem­me pää- ja ark­ki­teh­ti­suun­nit­te­lu­pal­ve­lui­ta.”