Mitä uudiskohteen vuositarkastuksesta ja takuukorjauksista jokaisen olisi hyvä tietää
Tuukka Honkavaara, Tony Pesonen ja Aku Sarin ovat luvanneet avata meille sitä, mistä kaikesta uudisasunnon ostajan kannattaa huolehtia ensimmäisen vuoden aikana asuinrakennuksen käyttöönoton hyväksymisestä. ”Vuositarkastuksen merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa: se on uuden asunnon ostajalle ja taloyhtiölle asia, johon jokaisen omistajan ja taloyhtiön kannattaa satsata”, asiantuntijamme kertovat.

Määräajan sisällä pidettävän vuositarkastuksen ajankohdan määrittelee viranomaisen rakennukselle antama käyttöönottohyväksyntä. Kun rakennusvalvontaviranomainen on sen tehnyt, käynnistyy kello: vuositarkastus on pidettävä aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua, mutta viimeistään 15 kuukauden kuluessa rakennuksen käyttöönoton hyväksymisestä.
”Aina välillä kuulee sanottavan, että uudiskohteen ostohetki tai muuttopäivä käynnistäisi vuositarkastuksen ajankohdan määräytymisen, mutta näin se ei tosiaan ole”, Aku muistuttaa.
Kenen velvollisuus on järjestää vuositarkastus
Perustajaurakoitsijan eli myyjän tulee järjestää vuositarkastus, johon urakoitsijalla on velvollisuus osallistua.
”Vuositarkastus tulee järjestää paikan päällä kohteessa, esimerkiksi tarkastettavassa taloyhtiössä. Tarkastuksessa käydään läpi takuuaikana ilmenneet virheet ja puutteet, jotka kirjataan vuositarkastuspöytäkirjaan. Vuositarkastus kannattaa tehdä huolellisesti, koska myyjä ei ole vastuussa enää myöhemmin niistä virheistä, jotka olisi pitänyt huomata ja ilmoittaa vuositarkastukseen mennessä”, asiantuntijamme kertovat.
Miten vuositarkastukseen valmistaudutaan?
”On tärkeää, että sekä uudisasunnon ostaja että taloyhtiö havainnoivat ja dokumentoivat kiinteistössä mahdollisesti olevat vauriot, puutteet ja rakennusvirheet riittävän ajoissa ennen vuositarkastusta, jotta havainnot voidaan esittää myyjälle vuositarkastuksessa. Virheiseen vetoaminen on pääsääntöisesti myöhäistä, jollei sitä ole tehty viimeistään vuositarkastuksen yhteydessä”, Tony kertoo.
Miten viat ja virheet saadaan selvitettyä?
Taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja osakkaat voivat tarkastaa rakennuksen ja asunnot itse. Tehtävä on vaativa, koska monet mahdollisista virheistä ja puutteista vaativat asiantuntijatason ymmärrystä, osaamista ja tietoa ajantasaisista määräyksistä. Esimerkiksi uudisasuinkerrostaloissa rakennusautomaatiojärjestelmät ovat merkittävästi laajempia ja monimutkaisempia kokonaisuuksia kuin vahoissa rakennuksissa.
Ohjattavia laitteita ja järjestelmiä on useita, ja lämmitysjärjestelmissä yleistynyt maalämpö voi olla maallikolle ja asiaan vihkiytymättömälle monimutkainen järjestelmä ymmärtää.
“Jos yhtiössä on maalämpöjärjestelmä, taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti itse lämmitysenergian tuotannosta, jolloin maalämpöjärjestelmään liitettyjen laitteiden hallinta ja seuranta on oleellisempaa kuin yleisemmin käytetyissä kaukolämpöjärjestelmissä. Maalämpöjärjestelmissä ohjaukseen liittyvät puutteet eivät välttämättä näy mitenkään rakennuksen normaalissa toiminnassa: ne paljastuvat usein vasta jälkeenpäin esimerkiksi korkeana sähkönkulutuksena ja normaalia aikaisemmin tulleina laiterikkoina. Näissä asioissa LVIA-asiantuntijan kokemus ja ymmärrys eri LVI-järjestelmistä ja siitä, miten kaikkea ohjataan ja hallitaan automaatiojärjestelmän kautta, on oleellista”, Tuukka havainnollistaa.
Uudisasunnoissa käytetään monimutkaista talotekniikkaa
”Talotekniikan mahdolliset virheet ovat tyypillisesti alapohjissa, tekniikkakomeroissa ja kuiluissa: ne ovat piilossa, eivätkä havaittavissa silmämääräisesti. Tyypillisiä havaintoja ovat esimerkiksi lämpö- ja kondenssieristysten puutteet, kannakointien puutteet, sulkujen, venttiilien ja muiden laitteiden yhteydestä puuttuvat huoltoluukut, loppupiirustuksien ja todellisten asennuksien ristiriidat ja puutteelliset luovutusmateriaalit. Joskus tarkastuksissa voi tulla vastaan myös järjestelmätason ongelmia, joiden korjaaminen ei välttämättä olekaan ihan helppo asia. Yleisimmät näistä ongelmista liittyvät lämpötila- tai ääniongelmiin, joista asukkaat ovat saattaneet huomauttaa jo pidemmän aikaa. Tämän tyyppisiä ongelmia maallikon on liki mahdotonta paikallistaa”, Tuukka sanoo.
Kannattaako taloyhtiön hankkia asiantuntiapua?
Rakentaminen on monimutkaistunut ajan saatossa paljon. ”Ennen riitti hyvinkin, että joku kierteli kohteessa, mutta nykyisin uudisasuinkohteissa on parempi tarkastaa jokainen nurkka. Rakentamisen vauhtikin on kovaa, mikä on tuonut valitettavasti matkaan myös virheitä”, Aku sanoo.
”Virheistä kannattaa ja pitää ilmoittaa mahdollisimman pian: jälkikäteen reklamointi on varmuudella hankalaa, joissain tapauksissa jopa hyödytöntä. Oikeiden asioiden esille nostaminen edellyttää erityisosaamista, kuten esimerkiksi talotekniikan erityisosaamista, mistä Tuukka juuri kertoikin. Harvalla taloyhtiöllä on aikaa ja riittävää osaamista tehdä laajaa tarkastusta itse, etenkin kun tarkastuksen voi tilata helposti asiantuntijoilta”, Aku sanoo.
”Kun virheet ja puutteet on kirjattu huolellisesti, on luontevaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa niiden korjaaminen vielä varmistetaan”, asiantuntijamme toteavat.
Jälkitarkastus ja takuutöiden valvonta
”Niin sanottu jälkitarkastus olisi järkevä tehdä 6–12 kuukauden kuluessa vuositarkastuksesta. Jälkitarkastuksen funktio on yksinkertainen: siinä varmistetaan, että vuositarkastuspöytäkirjaan kirjatut virheet ovat korjattu asianmukaisesti. Takuutöiden suorittamista voidaan tarvittaessa myös valvoa ja pitää useampi tilannekatsaus eri osapuolten kesken, jolloin pystytään varmistumaan siitä, että kaikki osapuolet ovat ajan tasalla. Jälkitarkastuksessa käydään läpi vuositarkastuksen virhelista: tarkastuksen kohteena ei ole siis enää koko kohde. Joskus esille nousee toki uusia asioita; esimerkiksi silloin, kun kohteen laitteistoa on opittu tuntemaan käytön aikana paremmin”, Aku, Tony ja Tuukka sanovat.
Rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus
Rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus tulee vapauttaa viimeistään 12 kuukauden kuluttua vuositarkastuksesta, ellei taloyhtiö tai ostaja vastusta sitä. ”Jos korjaukset ovat vielä kesken, vapautumista tulee vastustaa ajoissa. Pahimmassa tapauksessa asian voi viedä eteenpäin kuluttajariitalautakuntaan tai tuomioistuimen käsittelyyn. Takuutöiden valvonta vähentää riitaantumisen riskiä ja ainakin vähentää taloudellisia riskejä, kun ongelmiin päästään käsiksi ajoissa”, Aku toteaa.
Entä jos vuositarkastus meni jo
”Hyvä lähtökohta on tosiaan se, että ollaan hereillä, kun vuositarkastus lähestyy ja että vuositarkastuspöytäkirjaan kirjataan kaikki havaitut virheet, vaikka niiden merkitys olisi vielä epäselvä. Näin toimien säilytetään virheisiin vetoamisoikeus”, Aku, Tony ja Tuukka haluavat vielä muistuttaa.
Mutta entä sitten, jos vuositarkastus meni jo ja asunnosta tai taloyhtiöstä löytyy huomautettavaa? ”Nopea reagointi kannattaa aina, mutta tässä kohtaa pelkkä virheestä ilmoittaminen ei enää riitä: virheestä on reklamoitava. Riittävän kattavan reklamaation laatiminen voi olla vaikeaa, minkä vuoksi asiantuntijoiden hyödyntäminen onkin suositeltavaa”, Tony sanoo.
”Kannattaa muistaa myös ns. piilevät virheet. Ne ovat taasen virheitä, joissa takuukorjausvastuu on voimassa”, Aku lisää.
Aina reklamointi ei kannata, mutta tällöinkin virheiden ja puutteiden löytämisestä on hyötyä kiinteistön ylläpidon näkökulmasta.
Myytti rakennuttajan 10-vuotisvastuusta
Silloin tällöin törmää harhakäsitykseen rakennuttajan 10-vuostisvastuusta: taloyhtiöissä saatetaan ajatella, että riittää, kun uudiskohteen mahdollisista virheistä reklamoidaan rakennuttajalle kymmenenteen vuoteen mennessä. ”Tämä on harhakäsitys! Uuden asunnon ostajan ja perustajaosakkaan eli rakennuttajan vastuista säädetään asuntokauppalaissa: asuntokauppalaki ei tunne ns. rakennuttajan 10-vuotisvastuuta”, asiantuntijamme kertovat.
Kymmenen vuoden kohdalla on hyvä suorittaa kohteen kuntoarvio ja laatia PTS-suunnitelma kiinteistön seuraavan 10 vuoden ylläpidolle.
Uuden asunnon ostajan suojaa tullaan parantamaan lainsäädäntöä muuttamalla
Hallitus esittää asuntokauppalain uudistamista: lakiesityksen mukaan rakennusvaiheessa myytäville asunnoille tulisi pakollinen rakennustöiden tarkkailija, jotta uusien asuntojen ostajien suoja vahvistuisi.
Tarkkailijan tehtävänä olisi seurata rakennuksen sopimuksen mukaista valmistumista ja sitä, että rakentaminen tapahtuu oikeassa suhteessa suoritettuihin kauppahintoihin nähden – valvoa siis ostajien etua.
Uudistuksessa täsmennettäisiin myös uusien asuntojen vuositarkastuksia koskevia säännöksiä ja lisättäisiin kokonaan uudet säännökset jälkitarkastuksista.
Lainsäätäjän tavoitteena on parantaa rakentamisen laatua ja vähentää rakennusvirheitä.