Mitä uudis­koh­teen vuo­si­tar­kas­tuk­ses­ta ja takuu­kor­jauk­sis­ta jokai­sen oli­si hyvä tie­tää

Tuuk­ka Hon­ka­vaa­ra, Tony Peso­nen ja Aku Sarin ovat luvan­neet ava­ta meil­le sitä, mis­tä kai­kes­ta uudi­sa­sun­non osta­jan kan­nat­taa huo­leh­tia ensim­mäi­sen vuo­den aika­na asuin­ra­ken­nuk­sen käyt­töön­o­ton hyväk­sy­mi­ses­tä. ”Vuo­si­tar­kas­tuk­sen mer­ki­tys­tä ei voi olla koros­ta­mat­ta lii­kaa: se on uuden asun­non osta­jal­le ja talo­yh­tiöl­le asia, johon jokai­sen omis­ta­jan ja talo­yh­tiön kan­nat­taa sat­sa­ta”, asian­tun­ti­jam­me ker­to­vat.

Mää­rä­ajan sisäl­lä pidet­tä­vän vuo­si­tar­kas­tuk­sen ajan­koh­dan mää­rit­te­lee viran­omai­sen raken­nuk­sel­le anta­ma käyt­töön­ot­to­hy­väk­syn­tä. Kun raken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­nen on sen teh­nyt, käyn­nis­tyy kel­lo: vuo­si­tar­kas­tus on pidet­tä­vä aikai­sin­taan 12 kuu­kau­den kulut­tua, mut­ta vii­meis­tään 15 kuu­kau­den kulues­sa raken­nuk­sen käyt­töön­o­ton hyväk­sy­mi­ses­tä.

”Aina välil­lä kuu­lee sanot­ta­van, että uudis­koh­teen osto­het­ki tai muut­to­päi­vä käyn­nis­täi­si vuo­si­tar­kas­tuk­sen ajan­koh­dan mää­räy­ty­mi­sen, mut­ta näin se ei tosi­aan ole”, Aku muis­tut­taa.

Kenen vel­vol­li­suus on jär­jes­tää vuo­si­tar­kas­tus

Perus­ta­jau­ra­koit­si­jan eli myy­jän tulee jär­jes­tää vuo­si­tar­kas­tus, johon ura­koit­si­jal­la on vel­vol­li­suus osal­lis­tua.

”Vuo­si­tar­kas­tus tulee jär­jes­tää pai­kan pääl­lä koh­tees­sa, esi­mer­kik­si tar­kas­tet­ta­vas­sa talo­yh­tiös­sä. Tar­kas­tuk­ses­sa käy­dään läpi takuu­ai­ka­na ilmen­neet vir­heet ja puut­teet, jot­ka kir­ja­taan vuo­si­tar­kas­tus­pöy­tä­kir­jaan. Vuo­si­tar­kas­tus kan­nat­taa teh­dä huo­lel­li­ses­ti, kos­ka myy­jä ei ole vas­tuus­sa enää myö­hem­min niis­tä vir­heis­tä, jot­ka oli­si pitä­nyt huo­ma­ta ja ilmoit­taa vuo­si­tar­kas­tuk­seen men­nes­sä”, asian­tun­ti­jam­me ker­to­vat.

Miten vuo­si­tar­kas­tuk­seen val­mis­tau­du­taan?

”On tär­ke­ää, että sekä uudi­sa­sun­non osta­ja että talo­yh­tiö havain­noi­vat ja doku­men­toi­vat kiin­teis­tös­sä mah­dol­li­ses­ti ole­vat vau­riot, puut­teet ja raken­nus­vir­heet riit­tä­vän ajois­sa ennen vuo­si­tar­kas­tus­ta, jot­ta havain­not voi­daan esit­tää myy­jäl­le vuo­si­tar­kas­tuk­ses­sa. Vir­hei­seen vetoa­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti myö­häis­tä, jol­lei sitä ole teh­ty vii­meis­tään vuo­si­tar­kas­tuk­sen yhtey­des­sä”, Tony ker­too.

Miten viat ja vir­heet saa­daan sel­vi­tet­tyä?

Talo­yh­tiön hal­li­tus, isän­nöit­si­jä ja osak­kaat voi­vat tar­kas­taa raken­nuk­sen ja asun­not itse. Teh­tä­vä on vaa­ti­va, kos­ka monet mah­dol­li­sis­ta vir­heis­tä ja puut­teis­ta vaa­ti­vat asian­tun­ti­ja­ta­son ymmär­rys­tä, osaa­mis­ta ja tie­toa ajan­ta­sai­sis­ta mää­räyk­sis­tä. Esi­mer­kik­si uudi­sa­suin­ker­ros­ta­lois­sa raken­nusau­to­maa­tio­jär­jes­tel­mät ovat mer­kit­tä­väs­ti laa­jem­pia ja moni­mut­kai­sem­pia koko­nai­suuk­sia kuin vahois­sa raken­nuk­sis­sa.

Ohjat­ta­via lait­tei­ta ja jär­jes­tel­miä on usei­ta, ja läm­mi­tys­jär­jes­tel­mis­sä yleis­ty­nyt maa­läm­pö voi olla maal­li­kol­le ja asi­aan vih­kiy­ty­mät­tö­mäl­le moni­mut­kai­nen jär­jes­tel­mä ymmär­tää.

“Jos yhtiös­sä on maa­läm­pö­jär­jes­tel­mä, talo­yh­tiö vas­taa läh­tö­koh­tai­ses­ti itse läm­mi­ty­se­ner­gian tuo­tan­nos­ta, jol­loin maa­läm­pö­jär­jes­tel­mään lii­tet­ty­jen lait­tei­den hal­lin­ta ja seu­ran­ta on oleel­li­sem­paa kuin ylei­sem­min käy­te­tyis­sä kau­ko­läm­pö­jär­jes­tel­mis­sä. Maa­läm­pö­jär­jes­tel­mis­sä ohjauk­seen liit­ty­vät puut­teet eivät vält­tä­mät­tä näy miten­kään raken­nuk­sen nor­maa­lis­sa toi­min­nas­sa: ne pal­jas­tu­vat usein vas­ta jäl­keen­päin esi­mer­kik­si kor­kea­na säh­kön­ku­lu­tuk­se­na ja nor­maa­lia aikai­sem­min tul­lei­na lai­te­rik­koi­na.  Näis­sä asiois­sa LVIA-asian­tun­ti­jan koke­mus ja ymmär­rys eri LVI-jär­jes­tel­mis­tä ja sii­tä, miten kaik­kea ohja­taan ja hal­li­taan auto­maa­tio­jär­jes­tel­män kaut­ta, on oleel­lis­ta”, Tuuk­ka havain­nol­lis­taa.  

Uudi­sa­sun­nois­sa käy­te­tään moni­mut­kais­ta talo­tek­niik­kaa

”Talo­tek­nii­kan mah­dol­li­set vir­heet ovat tyy­pil­li­ses­ti ala­poh­jis­sa, tek­niik­ka­ko­me­rois­sa ja kui­luis­sa: ne ovat pii­los­sa, eivät­kä havait­ta­vis­sa sil­mä­mää­räi­ses­ti. Tyy­pil­li­siä havain­to­ja ovat esi­mer­kik­si läm­pö- ja kon­dens­sie­ris­tys­ten puut­teet, kan­na­koin­tien puut­teet, sul­ku­jen, vent­tii­lien ja mui­den lait­tei­den yhtey­des­tä puut­tu­vat huol­to­luu­kut, lop­pu­pii­rus­tuk­sien ja todel­lis­ten asen­nuk­sien ris­ti­rii­dat ja puut­teel­li­set luo­vu­tus­ma­te­ri­aa­lit. Jos­kus tar­kas­tuk­sis­sa voi tul­la vas­taan myös jär­jes­tel­mä­ta­son ongel­mia, joi­den kor­jaa­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole­kaan ihan help­po asia. Ylei­sim­mät näis­tä ongel­mis­ta liit­ty­vät läm­pö­ti­la- tai äänion­gel­miin, jois­ta asuk­kaat ovat saat­ta­neet huo­maut­taa jo pidem­män aikaa. Tämän tyyp­pi­siä ongel­mia maal­li­kon on liki mah­do­ton­ta pai­kal­lis­taa”, Tuuk­ka sanoo.

Kan­nat­taa­ko talo­yh­tiön hank­kia asian­tun­tia­pua?

Raken­ta­mi­nen on moni­mut­kais­tu­nut ajan saa­tos­sa pal­jon. ”Ennen riit­ti hyvin­kin, että joku kier­te­li koh­tees­sa, mut­ta nykyi­sin uudi­sa­suin­koh­teis­sa on parem­pi tar­kas­taa jokai­nen nurk­ka. Raken­ta­mi­sen vauh­ti­kin on kovaa, mikä on tuo­nut vali­tet­ta­vas­ti mat­kaan myös vir­hei­tä”, Aku sanoo.

”Vir­heis­tä kan­nat­taa ja pitää ilmoit­taa mah­dol­li­sim­man pian: jäl­ki­kä­teen rekla­moin­ti on var­muu­del­la han­ka­laa, jois­sain tapauk­sis­sa jopa hyö­dy­tön­tä. Oikei­den asioi­den esil­le nos­ta­mi­nen edel­lyt­tää eri­tyis­osaa­mis­ta, kuten esi­mer­kik­si talo­tek­nii­kan eri­tyis­osaa­mis­ta, mis­tä Tuuk­ka juu­ri ker­toi­kin. Har­val­la talo­yh­tiöl­lä on aikaa ja riit­tä­vää osaa­mis­ta teh­dä laa­jaa tar­kas­tus­ta itse, eten­kin kun tar­kas­tuk­sen voi tila­ta hel­pos­ti asian­tun­ti­joil­ta”, Aku sanoo.

”Kun vir­heet ja puut­teet on kir­jat­tu huo­lel­li­ses­ti, on luon­te­vaa siir­tyä seu­raa­vaan vai­hee­seen, jos­sa nii­den kor­jaa­mi­nen vie­lä var­mis­te­taan”, asian­tun­ti­jam­me totea­vat.

Jäl­ki­tar­kas­tus ja takuu­töi­den val­von­ta

”Niin sanot­tu jäl­ki­tar­kas­tus oli­si jär­ke­vä teh­dä 6–12 kuu­kau­den kulues­sa vuo­si­tar­kas­tuk­ses­ta. Jäl­ki­tar­kas­tuk­sen funk­tio on yksin­ker­tai­nen: sii­nä var­mis­te­taan, että vuo­si­tar­kas­tus­pöy­tä­kir­jaan kir­ja­tut vir­heet ovat kor­jat­tu asian­mu­kai­ses­ti. Takuu­töi­den suo­rit­ta­mis­ta voi­daan tar­vit­taes­sa myös val­voa ja pitää useam­pi tilan­ne­kat­saus eri osa­puol­ten kes­ken, jol­loin pys­ty­tään var­mis­tu­maan sii­tä, että kaik­ki osa­puo­let ovat ajan tasal­la. Jäl­ki­tar­kas­tuk­ses­sa käy­dään läpi vuo­si­tar­kas­tuk­sen vir­he­lis­ta: tar­kas­tuk­sen koh­tee­na ei ole siis enää koko koh­de. Jos­kus esil­le nousee toki uusia asioi­ta; esi­mer­kik­si sil­loin, kun koh­teen lait­teis­toa on opit­tu tun­te­maan käy­tön aika­na parem­min”, Aku, Tony ja Tuuk­ka sano­vat.

Raken­ta­mis­vai­heen jäl­kei­nen vakuus

Raken­ta­mis­vai­heen jäl­kei­nen vakuus tulee vapaut­taa vii­meis­tään 12 kuu­kau­den kulut­tua vuo­si­tar­kas­tuk­ses­ta, ellei talo­yh­tiö tai osta­ja vas­tus­ta sitä. ”Jos kor­jauk­set ovat vie­lä kes­ken, vapau­tu­mis­ta tulee vas­tus­taa ajois­sa. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa asian voi vie­dä eteen­päin kulut­ta­ja­rii­ta­lau­ta­kun­taan tai tuo­miois­tui­men käsit­te­lyyn. Takuu­töi­den val­von­ta vähen­tää rii­taan­tu­mi­sen ris­kiä ja aina­kin vähen­tää talou­del­li­sia ris­ke­jä, kun ongel­miin pääs­tään käsik­si ajois­sa”, Aku tote­aa.

Entä jos vuo­si­tar­kas­tus meni jo

”Hyvä läh­tö­koh­ta on tosi­aan se, että ollaan hereil­lä, kun vuo­si­tar­kas­tus lähes­tyy ja että vuo­si­tar­kas­tus­pöy­tä­kir­jaan kir­ja­taan kaik­ki havai­tut vir­heet, vaik­ka nii­den mer­ki­tys oli­si vie­lä epä­sel­vä. Näin toi­mien säi­ly­te­tään vir­hei­siin vetoa­mi­soi­keus”, Aku, Tony ja Tuuk­ka halua­vat vie­lä muis­tut­taa.

Mut­ta entä sit­ten, jos vuo­si­tar­kas­tus meni jo ja asun­nos­ta tai talo­yh­tiös­tä löy­tyy huo­mau­tet­ta­vaa? ”Nopea rea­goin­ti kan­nat­taa aina, mut­ta täs­sä koh­taa pelk­kä vir­hees­tä ilmoit­ta­mi­nen ei enää rii­tä: vir­hees­tä on rekla­moi­ta­va. Riit­tä­vän kat­ta­van rekla­maa­tion laa­ti­mi­nen voi olla vai­ke­aa, min­kä vuok­si asian­tun­ti­joi­den hyö­dyn­tä­mi­nen onkin suo­si­tel­ta­vaa”, Tony sanoo.

”Kan­nat­taa muis­taa myös ns. pii­le­vät vir­heet. Ne ovat taa­sen vir­hei­tä, jois­sa takuu­kor­jaus­vas­tuu on voi­mas­sa”, Aku lisää.

Aina rekla­moin­ti ei kan­na­ta, mut­ta täl­löin­kin vir­hei­den ja puut­tei­den löy­tä­mi­ses­tä on hyö­tyä kiin­teis­tön yllä­pi­don näkö­kul­mas­ta.

Myyt­ti raken­nut­ta­jan 10-vuo­tis­vas­tuus­ta

Sil­loin täl­löin tör­mää har­ha­kä­si­tyk­seen raken­nut­ta­jan 10-vuos­tis­vas­tuus­ta: talo­yh­tiöis­sä saa­te­taan aja­tel­la, että riit­tää, kun uudis­koh­teen mah­dol­li­sis­ta vir­heis­tä rekla­moi­daan raken­nut­ta­jal­le kym­me­nen­teen vuo­teen men­nes­sä. ”Tämä on har­ha­kä­si­tys! Uuden asun­non osta­jan ja perus­ta­jao­sak­kaan eli raken­nut­ta­jan vas­tuis­ta sää­de­tään asun­to­kaup­pa­lais­sa: asun­to­kaup­pa­la­ki ei tun­ne ns. raken­nut­ta­jan 10-vuo­tis­vas­tuu­ta”, asian­tun­ti­jam­me ker­to­vat.

Kym­me­nen vuo­den koh­dal­la on hyvä suo­rit­taa koh­teen kun­toar­vio ja laa­tia PTS-suun­ni­tel­ma kiin­teis­tön seu­raa­van 10 vuo­den yllä­pi­dol­le.

Uuden asun­non osta­jan suo­jaa tul­laan paran­ta­maan lain­sää­dän­töä muut­ta­mal­la

Hal­li­tus esit­tää asun­to­kaup­pa­lain uudis­ta­mis­ta: lakie­si­tyk­sen mukaan raken­nus­vai­hees­sa myy­tä­vil­le asun­noil­le tuli­si pakol­li­nen raken­nus­töi­den tark­kai­li­ja, jot­ta uusien asun­to­jen osta­jien suo­ja vah­vis­tui­si.

Tark­kai­li­jan teh­tä­vä­nä oli­si seu­ra­ta raken­nuk­sen sopi­muk­sen mukais­ta val­mis­tu­mis­ta ja sitä, että raken­ta­mi­nen tapah­tuu oikeas­sa suh­tees­sa suo­ri­tet­tui­hin kaup­pa­hin­toi­hin näh­den – val­voa siis osta­jien etua.

Uudis­tuk­ses­sa täs­men­net­täi­siin myös uusien asun­to­jen vuo­si­tar­kas­tuk­sia kos­ke­via sään­nök­siä ja lisät­täi­siin koko­naan uudet sään­nök­set jäl­ki­tar­kas­tuk­sis­ta.

Lain­sää­tä­jän tavoit­tee­na on paran­taa raken­ta­mi­sen laa­tua ja vähen­tää raken­nus­vir­hei­tä.