Idea­Struc­tu­ra pok­kaa­mas­sa puu­ark­ki­teh­tuu­ri­pal­kin­toa Rans­kas­sa

Tuusu­las­sa sijait­se­va Mart­ta Wen­de­li­nin päi­vä­ko­ti on pääs­syt par­ras­va­lo­jen lois­tee­seen: päi­vä­ko­dil­le on myön­net­ty kan­sain­vä­li­sen leh­dis­tön puu­ark­ki­teh­tuu­ri­pal­kin­to. Kun­nia­no­soi­tuk­sen tavoit­tee­na on tuo­da esil­le puu­ark­ki­teh­tuu­ria, pal­ki­ta huip­puo­saa­mis­ta, roh­kais­ta inno­va­tii­vi­seen ark­ki­teh­tuu­riin ja yhdis­tää mai­ta, jois­sa puu­ark­ki­teh­tuu­ria pide­tään tär­keä­nä.

Mart­ta Wen­de­li­nin päi­vä­ko­ti on suun­ni­tel­tu har­ki­tus­ti ja pie­tee­til­lä lap­sil­le ja siel­lä työs­ken­te­le­vil­le aikui­sil­le. Raken­nuk­sen on suun­ni­tel­lut Ark­ki­teh­dit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy. Idea­Struc­tu­ra on toi­mi­nut puo­les­taan hank­keen raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na.

Tuusu­lan kun­nan tavoit­teis­sa onnis­tut­tiin

Pal­kin­to­raa­ti kiit­te­lee arvios­saan eri­tyi­ses­ti CLT-panee­lin käyt­töä, johon myös maal­li­kon sil­mä kiin­nit­tyy hel­pos­ti. ”Pal­kin­to tuo päi­vä­ko­ti Mart­ta Wen­de­li­nil­le kan­sain­vä­lis­tä tun­nus­tus­ta, joka täy­den­tää sitä onnis­tu­mi­sen tun­net­ta, joka meil­lä on raken­nuk­ses­ta. Yksi tär­keim­mis­tä tavoit­teis­tam­me oli luo­da las­ten toi­min­nal­le tur­val­li­set ja rau­hal­li­set puit­teet. Puun käyt­tö, hil­li­tyt värit, valoi­suus, hen­git­tä­vyys ja miel­lyt­tä­vä akus­tiik­ka sekä kii­tel­ty CLT-tek­nii­kan käyt­tö teki­vät lop­pu­tu­lok­ses­ta onnis­tu­neen”, tii­vis­tää pal­kin­toa vas­taa­not­ta­mas­sa ollut Heik­ki Lon­ka Tuusu­lan kun­nas­ta Puu­in­fon tie­dot­tees­sa.

Ant­ti estra­dil­la

Tavoi­tim­me Ant­ti Nur­men Rans­kas­ta, jos­sa hän oli muka­na pok­kaa­mas­sa pal­kin­toa: voit­ta­ja jul­kais­tiin Lil­les­sä jär­jes­te­tys­sä puu­ra­ken­ta­mi­sen Forum Inter­na­tio­nal Bois Con­struc­tion ‑tapa­tu­mas­sa 13.4.2023.

Ant­ti pää­si estra­dil­le esit­te­le­mään pal­kit­tua päi­vä­ko­ti­han­ket­ta, sen ark­ki­teh­tuu­ria, suun­nit­te­lui­deo­lo­gi­aa ja tek­ni­siä rat­kai­su­ja. Vali­tet­ta­vas­ti päi­vä­ko­din suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti Jari Fron­de­lius ei ennät­tä­nyt Lil­leen mukaan. ”Hyväl­tä tun­tuu! On muka­vaa, että insi­nöö­rit­kin huo­mioi­daan, vaik­ka ark­ki­teh­tuu­ri­kil­pai­lus­sa ensi­si­jai­ses­ti muis­te­taan tie­ten­kin ark­ki­teh­tiä ja pää­suun­nit­te­li­jaa. Mut­ta yhdes­sä ja yhteis­työs­sä me insi­nöö­rit teem­me työ­täm­me ark­ki­teh­tien kans­sa”, pal­kin­to­hu­mun kes­kel­tä tavoi­tet­tu Ant­ti tote­aa.

Yhdes­sä AFKS-ark­ki­teh­tien kans­sa

”Yhteis­työm­me AFKS-ark­ki­teh­tien kans­sa sujui mai­nios­ti: saim­me suun­ni­tel­ta­vak­sem­me kor­kea­ta­sois­ta ark­ki­teh­tuu­ria, mikä tar­koit­taa sopi­vaa pään­vai­vaa meil­le insi­nöö­reil­le, kun suun­nit­te­lu­rat­kai­sut eivät ole ja voi olla stan­dar­de­ja. Olem­me teh­neet useam­pia koh­tei­ta AFKS-ark­ki­teh­tien kans­sa, ja se on tie­ten­kin etu, kos­ka tun­nem­me jo tois­tem­me työ­ta­vat”, Ant­ti sanoo.

”Wen­de­li­nin päi­vä­ko­dis­sa on tuh­ti run­ko: sei­näs­sä on 24 sent­tiä puu­ta, raken­nus ei vähäs­tä het­kah­da. Raken­nuk­ses­sa on moder­nil­la otteel­la liit­ty­mä­pin­ta van­haan tuke­vaan hir­si­ra­ken­ta­mi­seen, mut­ta tuo­hon ottee­seen on otet­tu vain hir­si­ra­ken­ta­mi­sen hyvät puo­let – sukat eivät tuon talon nur­kis­sa pyö­ri”, Ant­ti nau­raa.

Havain­to­ja Rans­kan maal­ta

Ant­ti ker­too käy­neen­sä tutus­tu­mas­sa Kes­ki-Euroo­pan puu­ra­ken­ta­mi­sen nyky­ti­laan muu­ta­maan ottee­seen. ”Suo­mes­sa raken­ne­taan puus­ta eten­kin jul­ki­sia raken­nuk­sia ja asuin­ker­ros­ta­lo­ja; asuin­ker­ros­ta­lo­ja meil­lä on täl­lä het­kel­lä noin 150 kap­pa­leen ver­ran. Tyy­pil­lis­tä on, että suo­ma­lai­set puu­ra­ken­tei­set talot ovat kes­ki­mää­rin pie­neh­kö­jä, parin tuhan­nen neliö­met­rin koko­luok­kaa. Rans­kas­sa on yllät­täen hyvä puu­ra­ken­ta­mi­sen buu­mi. Tääl­tä löy­tyy iso­ja mas­sii­vi­puu­ron­koi­sia toi­mis­to­ra­ken­nuk­sia ja myös asuin­ker­ros­ta­lo­ja, iso­ja nekin. Suo­mes­sa teh­dään kus­tan­nus­syis­tä pal­jol­ti ran­ka­ruon­koi­sia puu­ra­ken­nuk­sia, kun taas Kes­ki-Euroo­pas­sa suo­si­taan mas­sii­vi­puun käyt­töä”, ker­too Ant­ti Rans­kan havain­nois­taan.

Puu­ra­ken­ta­mi­sen ase­ma Suo­mes­sa

”Aiem­min Suo­mes­sa raken­net­tiin puus­ta vain kesä­mök­ke­jä, oma­ko­ti­ta­lo­ja tai kor­kein­taan kak­si­ker­rok­si­sen luh­ti­ta­lon run­ko­ma­te­ri­aa­li saat­toi olla puus­ta eli puu­ra­ken­ta­mi­nen oli pie­nem­män mit­ta­luo­kan raken­ta­mis­ta”, Ant­ti tote­aa.

Nyt kiin­teis­tö­jen omis­ta­jat, raken­nut­ta­jat, inves­to­rit ja taval­li­set kulut­ta­jat­kin ovat kiin­nos­tu­nei­ta puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta: pui­ses­ta raken­ta­mi­ses­ta on tul­lut vaka­vas­ti otet­ta­va vaih­toeh­to. ”Puu­ra­ken­ta­mi­ses­sa pyri­tään usein käyt­tä­mään oman maa­kun­nan met­sä­va­ro­ja: monet pie­nem­mät­kin kun­nat ympä­ri Suo­mea halua­vat edis­tää puu­ra­ken­ta­mis­ta ja brän­däy­tyä puu­ra­ken­ta­mi­sen edel­lä­kä­vi­jöi­nä”, Ant­ti sanoo.

”Uskon, että tie­dos­ta­vat yri­tyk­set halua­vat tule­vai­suu­des­sa puus­ta teh­ty­jä toi­mi­ti­lo­ja. Sto­ra Enson pui­nen pää­kont­to­ri­ra­ken­nus Kata­ja­no­kan ran­nas­sa on val­mis­tues­saan oiva esi­merk­ki suu­rem­man luo­kan puu­ra­ken­tei­ses­ta koh­tees­ta, ja hie­no refe­rens­si­koh­de onkin. Eli kyl­lä puu­ra­ken­ta­mi­nen on tul­lut koko ajan suo­si­tum­mak­si ja suo­si­tum­mak­si”, Ant­ti poh­tii.

Kii­tok­set kol­le­goil­le

Ant­ti toi­mi Mart­ta Wen­de­li­nin pro­jek­tis­sa vas­taa­va­na raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na, ja ennät­ti­pä hän hank­keen aika­na van­hem­pain­va­paal­le­kin, jol­loin rem­miin astui pro­jek­ti­pääl­li­kön hom­mat ansiok­kaas­ti hoi­ta­nut Samu­li Maja. ”Kävin pok­kaa­mas­sa pal­kin­non, mut­ta haluan kiit­tää kaik­kia pro­jek­tiin osal­lis­tu­nei­ta idis­läi­siä, Niko Lip­sas­ta, Samu­li Majaa, Arto Roi­net­ta ja Veik­ko Val­tos­ta. Emme olleet aiem­min suun­ni­tel­leet juu­ri tuol­lais­ta mas­sii­vi-CLT-koh­det­ta, joten työ­tä riit­ti detal­jii­kan ja ele­ment­ti­suun­nit­te­lun paris­sa, mut­ta hie­nos­ti pojat hoi­ti­vat työn­sä”, Ant­ti kiit­te­lee Wen­de­li­nin tii­mi­ään.

Mikä puu­ark­ki­teh­tuu­ri­pal­kin­to?

Puu­ark­ki­teh­tuu­ri­pal­kin­to myön­net­tiin nyt vii­den­nen ker­ran. Rans­kan, Ruot­sin, Sak­san, Suo­men ja Sveit­sin ark­ki­teh­tuu­ri­leh­det ehdot­ti­vat kukin omas­ta maas­taan kol­mea kil­pai­lu­koh­det­ta, jois­ta voit­ta­ja saa­tiin sel­vil­le äänes­tä­mäl­lä. Tuo­ma­ris­ton jäse­net ovat euroop­pa­lais­ten puu­ark­ki­teh­tuu­ri­leh­tien edus­ta­jia, leh­det ovat: Puu-leh­ti Suo­mes­ta, Trä-leh­ti Ruot­sis­ta, Mika­do-leh­ti Sak­sas­ta, Lig­num-leh­ti Sveit­sis­tä ja Sequen­ses Bois ‑leh­ti Rans­kas­ta. (Kukin leh­ti oli jää­vi äänes­tä­mään omia ehdo­tuk­si­aan.)