Legendaariset rakennesuunnittelijamme vaikuttavat tätä nykyä oloneuvoksina
IdeaStructuran seinällä on pitkä rivi taiteilija Kati Mikolan maalaamia tauluja: hän on maalannut jokaisesta eläköityneestä ideastructuralaisesta muotokuvan. Katilla on maalaamisen lahja: ilmeet, melkein kuin eleetkin, pilkkeet silmäkulmissa ja hymykuopat ovat kaikki kohdillaan – muotokuvarivin äärellä on mukava pysähtyä, ja moni pysähtyykin, vaikka uuden taulun ilmestyminen IdeaStructuran seinälle merkitseekin jonkun kollegan eläköitymistä. Nyt rivistössä on kaksi uutta muotokuvaa, Pentti Ahon ja Juha Koskisen: he ovat legendaarisia suunnittelijoitamme, ja pääsemme nyt kuulemaan Juhan, tuoreen eläkeläisen mietteitä hänen pitkästä urastaan.
”Olen ollut onnekas saatuani tehdä yli kolmekymmentä vuotta töitä tavattoman lahjakkaiden rakennesuunnittelijoiden, Pentti Ahon ja Juha Koskisen kanssa. Pena on yksi oppi-isistäni: hän tuutoroi minua Insinööritoimisto Mikko Vahasella, vastavalmistunutta DI:tä, ja tiedän, että Penalla riittikin siinä työsarkaa”, Jyrki Jalli nauraa. ”Kossua kiitän erityisesti siksi, että perustimme IdeaStructuran. Jäätyäni pois Vahaselta, ei ollut mitenkään kirkossa kuulutettu, että jäisin enää rakennusalalle. Takana oli monta hyvää keskustelua nimenomaan Kossun kanssa ennen kuin lämpenin IdeaStructuran perustamisajatukselle”, Jyrki sanoo.
Rakentaminen ei lopu
Juhan Porin murteella soljuvaa puheenpartta on mukava kuunnella, ja selviää, että mies onkin käynyt vain syntymässä Naistenklinikalla ja muuttanut sitten parin kuukauden ikäisenä perheensä kanssa Poriin, jossa hän asui liki parikymmentä vuotta.
Uunituore ylioppilas aloitti matematiikan opinnot Helsingin yliopistossa, mutta lopullinen opiskelupaikka se ei ollut: opiskeltuaan vuoden yliopistossa, Juha pyrki Teknilliseen korkeakouluun (nyk. Aalto-yliopisto) ja aloitti opintonsa rakennusosastolla vuonna 1978.
”Minulla oli kaksi lempiainetta koulussa, biologia ja musiikki, ja pohdinkin vakavasti myös biologian opintoja, mutta toisaalta rakentaminen oli tuttua puuhaa, koska olin ollut useana kesänä isoisäni ja isäni rakennusliikkeessä töissä Porissa. Halusin varman leipäpuun ja TKK:lle pyrkimispäätös syntyi rationaalisen pohdinnan lopputuloksena, rakentaminen kun ei tästä maailmasta lopu”, Juha sanoo.
Suunnittelutoimistoon kesätöihin
Juha pääsi vuonna 1984 kesätöihin Insinööritoimisto Mikko Vahaselle, joka oli tuolloin arvostettu ja tunnettu insinööritoimisto. Mikolla oli silmää palkata innostuneita ja osaavia apulaisia, joista monet jatkoivat Mikon antaman kipinän innoittamina konstruktööreinä Vahasella, niin kuin Juhakin teki.
Juha kertoo saaneensa Vahasella kaksi merkittävää oppi-isää, Ville Pekkalan ja Pentti Ahon. ”Pääsin suunnittelemaan Villen kanssa Oopperataloa. Suunnittelu tehtiin noina aikoina ajan kanssa, rauhassa. Emme suunnitellessamme edes tienneet, toteutuuko koko Oopperatalohanke. Mukanaolo tällaisessa hankkeessa tarkoitti minulle ilman muuta työelämäni ”korkeakoulua”: käytännössä siis sitä, että opin tämän duunin perusteet”, Juha summaa.
Miksi ihmeessä Juhaa pyydettiin MM-kisojen tilannehuoneeseen
Synkät pilvet olivat kasaantuneet pääkaupunkimme ylle, ja kohta rankkasade ja ukkonen myrskysivät keskellä yleisurheilun MM-kisanäyttämöä, Helsingin Olympiastadionia. Samaan aikaan Stadionin tilannehuone oli täyttynyt kilpailujen järjestäjistä, palomiehistä ja poliiseista. Elettiin elokuuta ja vuotta 2005.
Juha avasi pahaa aavistamatta tilannehuoneen oven ja kohtasi kymmeniä tuijottavia silmäpareja. ”Hienoa, että pääsit paikalle. Sinulla on nyt valtuudet päättää, keskeytetäänkö kilpailut”, päivystävä palomestari huikkasi Juhalle. Uhkakuva siitä, että ylimääräinen melko valtava valotaulu ei pysyisi myrskysäässä ripustuksissaan, oli todellinen. Juha tunsi ja taisi Olympiastadionin rakenteet, ja mietittyään kotvan rakenteiden ja valotaulun kiinnitysfilosofiaa, Juha totesi, että kisoja ei tarvitse keskeyttää.
Olympiastadionin takakaarteen katto roikkui jo ilmassa, mutta!
Tuntuu, että Juhan vuosikymmenien mittaisen uran aikana etenkin Olympiastadionilla on sattunut ja tapahtunut – hymy on nyt herkässä, mutta miten mahtoi asianlaita olla silloin, kun Juha saapui työmaakäynnille Stadionille huomatakseen, että takakaarteeseen asennettava iso kattoelementti roikkui jo ilmassa, mutta kattoelementin vaatimat kiinnityspultit olivatkin asennettu väärinpäin Stadionin vanhaan betonirakenteeseen. ”Koska katoksen kiinnityslevyissä olevat reiät eivät olisi osuneet kohdilleen, ne piti polttaa uudelleen – katoksen roikkuessa ilmassa”, Juha kertoo nauraen.
Aivan kaikkea ei voi laskea ja mitoittaa
Juhan erityisalaa on ollut rakenteiden mitoittaminen. Hän on ennättänyt mitoittamaan luonnollisesti pitkään, ja hän on toiminut esimerkillisesti opettaessaan nuorempia kollegoitaan rakenteiden mitoituksen saloihin. ”Kossulla on mukava tapa kuvata verbaalisesti, miten rakenteet toimivat. Hän pystyy myös tulkitsemaan asioita – rakenteiden toimintaan liittyy niin paljon erilaisia näkökulmia ja muuttuvia tekijöitä: kaikkea ei yksinkertaisesti pysty laskemaan ja mitoittamaan, joskus täytyy vain käyttää asiantuntemusta, ja Kossulla on tämä taito näpeissään”, Jyrki sanoo.
Vuodet Pietarissa
Juha on matkustanut paljon mm. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. ”Viihdyn aika lailla missä vain, en ole turhan tarkka olosuhteista. Afrikalla on erityinen paikka sydämessäni. Minun havaintojeni mukaan ihmiset ovat joka paikassa pohjimmiltaan samanlaisia ja yleensä mukavia. Suomalaisena olen tuntenut vain venäläisiä kohtaan epäluuloa”, Juha pohtii.
”Vahasen Risto kysyi kerran kahvipöydässä, lähtisinkö puoleksi vuodeksi töihin Vahasen Pietarin toimistoon. Halusin nähdä, minkälaisia ihmisiä venäläiset ihmiset ovat ja tulenko heidän ja heidän kulttuurinsa kanssa toimeen. Lähdin Pietariin vuonna 2006 ja huomasin, että venäläiset ovat aivan tavallisia ihmisiä, ja viihdyinkin Pietarissa niin hyvin, että puolivuotinen venähti reiluksi vuodeksi, jonka lisäksi tein Venäjän projekteja vielä monta vuotta Suomeen palattuani”, Juha muistelee.
”Pietarissa viihtymiseen vaikutti varmasti myös se, että törmäsin komennuksella ollessani sattumalta tulevaan vaimooni. Tuohon aikaan poliittinen tilanne oli vielä hyvä ja Venäjän ulkomaan suhteet olivat normaalit. Eikä siellä ollut vielä opposition ahdistelua ja nykyisenlaista fasismia näkyvissä. Teimme projekteja Pietariin, Viipuriin ja Tveriin, mm. useita 26-kerroksisia asuinrakennuskomplekseja sekä teollisuuslaitoksia lähinnä suomalaisille toimeksiantajille, kuten YIT:lle, SRV:lle ja Lemminkäiselle”, Juha kertoo.
Juha on monilahjakkuus
Juhasta on moneksi muuksikin kuin insinööritieteiden harjoittajaksi: hän laulaa ja soittaa kitaraa, ääni on Neil Youngin ja kitarakin puhuu Juhan näpeissä Santanan soinnein. Mies on ennättänyt sanoittamaan ja säveltämäänkin lauluja. Niin, ja Fire and Rain ‑bändin solisti on kukapas muu kuin Juha Kossu Koskinen.
”Vaikka teemme insinöörihommia, luovuudesta on tavattoman paljon apua työssämme. Kossu on pystynyt valjastamaan luovuutensa voimavarakseen ja uskon, että siitä on ollut merkittävä hyöty hänen urallaan insinööritoimistossa”, Jyrki kehuu kollegaansa.
Juha on ylpeä IdeaStructuran perustajaosakas
”IdeaStructura on työntekijöittensä näköinen firma, nyt jo 11-vuotias sellainen. Minusta meillä on hienot arvot, jotka eivät ole paperille pölyttyneitä kuolleita kirjaimia; olemme pystyneet pysymään ketterinä ja itseohjautuvina. Voin sanoa vilpittömästi, että olen onnellinen, että saimme tällaisen firman aikaiseksi. Me perustajaosakkaat tarvitsimme firmaamme toimitusjohtajan, ja onneksemme Jyrki lähti IdeaStructuraan osakkaaksi ja luotsiksi mukaan. Jyrki on rohkea ja ennakkoluuloton, hän on ollut veturi, joka on luotsannut ja kehittänyt, vienyt Idistä määrätietoisen toimitusjohtajan tavoin eteenpäin”, Juha kiittelee kollegaansa.
Juha tärkeä rooli IdeaStructuran hallituksessa
”Kossu on laaja-alainen ajattelija. Hän on kyseenalaistanut, vähän ehkä valvonutkin minua, heittänyt sellaisia näkökumia kehiin, joita muut eivät olisi ehkä osanneet tai uskaltaneet tuoda esille. Kossu on ollut Idiksen hallituksessa kaikki nämä vuodet, ja jatkaa hallitustyöskentelyään edelleen. Kun hyvät ystävät perustavat yrityksen, riskinä on ystävyyden kariutuminen. Me olemme pystyneet olemaan rakentavasti eri mieltä, ja ystävyytemme on kestänyt yrittäjyyden haasteet. Odotan jo kevättä, ja sitä, että Kossu lähtee Tornien taistoon, lintujen bongauskilpailuun, jonne aamu-unisuudestaan tunnettu Kossu on kuitenkin aina saapunut. Ja ilman Kossua ja hänen filosofointiaan kisammehan ei olisi yhtään mitään”, Jyrki sanoo.
Vaikka Juha on eläkkeellä, hän jatkaa mentorina
Juha on jäänyt eläkkeelle, mutta hän jatkaa IdeaStructurassa mentorointia ja mies onkin käynyt säännöllisesti sekä Helsingin pääkonttorissa että Hämeenlinnan konttorissa: Juha on keskustellut ja tarjonnut apuaan nuoremmille kollegoilleen.
Juhan vinkit nuoremmille kollegoilleen
Karkea suunnitelma. Sellainen kannattaa tehdä aina ensin, koska olosuhteet muuttuvat moneen kertaan hankkeen aikana, ja näin jää sopivasti paukkuja lopulliselle suunnitelman tekemiselle.
Mitoita rajummalle kuormalle. Tämä ohje ei vanhene koskaan, nuolemalla tehtyjä mitoituksia ei kannata tehdä – rakennesuunnittelijan pitää muistaa ennen kaikkea turvallisuus.
Varmista. Jos epäilet suunnitelmiasi, kysy kokeneemmalta kollegaltasi – tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Laskeminen. Hyvän rakennesuunnittelijan pitää osata laskea, ja kuulostaa ehkä hassulta, mutta kun on pulassa, oppii myös laskemaan, jotta pystyy osoittamaan, että tehdyt mitoitukset ovat toimivia, riittäviä.
Kollegat. Työ on vaativaa ja rankkaa, onnistumisen tunteitakin onneksi tulee, mutta en voi olla korostamatta sitä, miten tärkeitä kollegat ovat – tiimityö on tavattoman tärkeää ja kollegat kullan arvoisia.
Usko itseesi. Jotta voit uskoa itseesi, asiat pitää selvittää ja ymmärtää, ja jos et ymmärrä, selvitä ja kysy. Ja muista edelleen, että tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Opettele perustelemaan. Ja vaadi perusteluita myös kollegoiltasi.