Kär­ki­han­ke on val­mis

Hel­sin­gin Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la, Lam­mas­saa­ren poh­jois­ran­nal­la, sei­soo tuke­vas­ti uuden kar­hea lin­tu­la­va. Tuo lava on ilman muu­ta mei­dän kär­ki­hank­keem­me, ker­too yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja, Jyr­ki Jal­li, hymyn kare suu­pie­lis­sään.

Taus­tal­la käy­tän­nön koke­mus­ta lin­tu­tor­nin suun­nit­te­lus­ta ja raken­ta­mi­ses­ta

Vaa­ti­va raken­tei­den suun­nit­te­lu­teh­tä­vä lan­ke­si itseoi­keu­te­tus­ti Idea­Struc­tu­ran koke­neel­le suun­nit­te­li­jal­le, Juk­ka Rei­ni­kai­sel­le — Juk­ka kun on suun­ni­tel­lut Kan­gas­nie­mel­le koti­ti­luk­sil­leen­kin 8 met­riä kor­kean lin­tu­tor­nin, jon­ka hän on myös raken­ta­nut veli­po­jan kans­sa. Tuo tor­ni on tul­lut käyt­töi­kän­sä pää­hän ja onkin sik­si jo puret­tu.

Kau­pun­ki­luon­toon esteet­tö­mäs­ti

Lam­mas­saa­ren lin­tu­la­va­han­ke on osa EU:n rahoit­ta­maa Itä­me­ren alu­een kau­pun­kien NAT­TOURS-han­ket­ta: Hel­sin­gin Van­han­kau­pun­gin­lah­del­la kun­nos­tet­tiin sekä luon­to­po­lut että pit­kos­puut, jot­ta kau­pun­ki­luon­toon oli­si hel­pom­pi tutus­tua, ja tutus­tua niin, ettei ainut­laa­tui­nen luon­to lukui­si­ne pesi­vi­ne lin­tu­la­ji­neen häi­riin­tyi­si. Polut, pit­kos­puut ja lin­tu­la­va ovat esteet­tö­miä; sik­si kul­ku pyö­rä­tuo­leil­la ja las­ten­vau­nuil­la on myös­kin vai­va­ton­ta.

Savi­nen maa­poh­ja haas­tee­na

Emma Johans­son, Stu­dio Puis­to Ark­ki­teh­dit Oy:n ark­ki­teh­ti, esit­te­li Jukal­le usei­ta lin­tu­la­va­luon­nok­sia, jois­ta Emma ja Juk­ka kävi­vät raken­ne­tek­ni­sen kes­kus­te­lun: miten kukin lava­luon­nos oli­si raken­ne­tek­ni­ses­ti toteu­tet­ta­vis­sa — perus­ta­mi­so­lo­suh­teet kun oli­vat haas­teel­li­set, perus­tuk­set piti teh­dä peh­me­ään saveen, jota riit­ti 20:n met­rin syvyy­teen asti! Perus­tuk­set on teh­ty ruu­vi­paa­luis­ta, kun­kin paa­lun ala­pää on rou­ta­ra­jan ala­puo­lel­la.

Raken­nus­ma­te­ri­aa­lik­si valit­tiin mas­sii­vi­puu, (sahat­tu leh­ti­kuusi), jota ei ole pin­ta­kä­si­tel­ty lain­kaan: puu saa ikään­tyä kau­niis­ti ja vapaas­ti. Leh­ti­kuusi kes­tää lahoa­mat­ta usei­ta vuo­si­kym­me­niä. Perus­ra­ken­tee­na on puu­ke­hä, jon­ka nurk­ka­lii­tok­set ovat moment­ti­jäyk­kiä. Kehät on vah­vis­tet­tu ris­tik­käi­sil­lä veto­tan­goil­la ja kiris­tet­tä­vil­lä vant­ti­ruu­veil­la.

Lin­tu­la­va raken­net­tiin tal­vel­la

Pie­nen lisä­haas­teen tun­tua lin­tu­la­van raken­ta­mi­seen toi se, että kaik­ki puu­lii­tok­sis­sa ole­vat teräs­ra­ken­neo­sat on pii­lo­tet­tu puun sisäl­le, ker­too Juk­ka ja lisää samaan hen­gen­ve­toon, että Sta­ran tim­pu­rit ovat teh­neet kaik­ki­nen­sa mai­nio­ta työ­tä vii­me tal­ve­na, jol­loin lava raken­net­tiin. Lava piti raken­taa tal­vel­la, jot­ta lin­tu­jen kevät­muut­to alu­eel­le ja yli­pää­tään pesin­tä eivät häi­riin­ty­neet.

Suun­nit­te­li­ja on tyy­ty­väi­nen lop­pu­tu­lok­seen

Juk­ka har­ras­taa itse­kin lin­tu­jen tark­kai­lua vai­mon­sa kans­sa ja sik­si­kin suun­nit­te­li­jal­la oli erit­täin hyvin tie­dos­sa se, ettei lin­tu­la­va saa tutis­ta! Kau­ko­put­kel­la tai kii­ka­reil­la kat­so­taan ran­ta­liet­teel­lä pii­per­tä­viä kah­laa­jia ja alus­tan pitää olla täy­sin hei­lu­ma­ton, ja sel­lai­nen sii­tä myös tuli, tote­aa Juk­ka tyy­ty­väi­se­nä.