Kun työ menee tun­tei­siin: Idea­Struc­tu­ras­sa tun­ne­joh­ta­mis­tai­to­ja tar­jo­taan jokai­sel­le

Omien reak­tioi­den, vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tei­den ana­ly­soin­ti ja tun­tei­den sanoit­ta­mi­nen ovat tai­to­ja, joi­ta ei perin­tei­ses­ti yhdis­te­tä raken­nus­toi­mia­laan. Idea­Struc­tu­ras­sa ne on nos­tet­tu yri­tys­kult­tuu­ris­sa esil­le. Raken­nusa­lan asian­tun­ti­ja­pal­ve­lui­ta tar­joa­vas­sa yri­tyk­ses­sä koko hen­ki­lös­tö voi osal­lis­tua tun­ne­joh­ta­mi­sen val­men­nuk­seen, joka vähen­tää työ­elä­män pai­nei­ta ja lisää asia­kas­ym­mär­rys­tä.

Tiu­kat aika­tau­lut, vaa­ti­vat hank­keet, koro­nae­pi­de­mia, sai­ras per­heen­jä­sen, sydän­su­rut: meis­tä jokai­sen arjes­sa on stres­saa­via tilan­tei­ta, jot­ka teke­vät jak­sa­mi­ses­ta jos­kus tiuk­kaa ja saa­vat työ­hön liit­ty­vät ris­ti­rii­ta­ti­lan­teet tun­tu­maan ylit­se­pää­se­mät­tö­mil­tä.

Kuten tie­to­työ­läi­set usein, myös Idea­Struc­tu­ran asian­tun­ti­jat teke­vät työ­tään nopea­tem­poi­ses­sa, tii­viis­sä yhteis­työs­sä asiak­kai­den ja kump­pa­nien kans­sa ja jos­kus hyvin pai­nei­sis­sa olo­suh­teis­sa. Näi­tä pai­nei­ta hel­pot­taak­seen yhtiö päät­ti käyn­nis­tää tun­ne­joh­ta­mi­sen val­men­nuk­sen, johon voi­vat osal­lis­tua kaik­ki aihees­ta kiin­nos­tu­neet.

Tun­ne­tai­to­jen kehit­tä­mi­sen mah­dol­li­suu­teen ovat tart­tu­neet muun muas­sa Samu­li Maja, Ant­ti Paak­ka­ri ja Hen­ri Kuut­ti. Hei­dän mukaan­sa tun­ne­tai­to­jen kehit­tä­mi­nen on anta­nut työ­ka­lu­ja sekä omaan työs­ken­te­lyyn että asiak­kai­den ja kol­le­goi­den kans­sa toi­mi­mi­seen.

Val­men­nuk­ses­sa tun­ne­tai­to­ja työs­te­tään kon­kreet­tis­ten esi­merk­kien kaut­ta. Niis­sä käsi­tel­lään eri­lai­sia vas­taan tul­lei­ta haas­ta­via tilan­tei­ta. Mikä teko tai sanat syn­nyt­ti­vät ärty­mys­tä tai vää­rin­tul­kin­to­ja ja miten niil­tä oli­si voi­nut vält­tyä? Miten ris­ti­rii­ta­ti­lan­teen voi pur­kaa? Miten tun­nis­taa tilan­ne, jos­sa toi­sen ihmi­sen käyt­täy­ty­mis­tä ohjaa vain tun­ne? Mil­lä sanoil­la koh­da­ta lii­an tun­ne­pi­toi­nen palaut­tee­nan­ta­ja: mil­lä saa­da hänet pysäh­ty­mään ja ker­to­maan mitä hän tar­vit­see? Tun­teen taka­na on aina tar­ve.

”Tun­ne­tai­dot aihee­na on vie­ras insi­nöö­ri­taus­tai­sel­le ihmi­sel­le. Niis­tä ei puhut­tu opis­ke­luai­ka­na mitään, vaik­ka työs­sä ollaan todel­la tii­viis­ti teke­mi­sis­sä ihmis­ten kans­sa. On ollut ehdot­to­man hyö­dyl­lis­tä ymmär­tää, mik­si itse käyt­täy­tyy tie­tyis­sä tilan­teis­sa niin kuin käyt­täy­tyy ja mis­tä omat reak­tiot joh­tu­vat”, Hen­ri ker­too.

”Itse­ään voi myös tree­naut­taa. Kaik­kea ei tar­vit­se kokea niin voi­mak­kaas­ti, kun ymmär­tää reak­tioi­den­sa taus­tat”, Ant­ti jat­kaa.

Etä­työ muut­taa vuo­ro­vai­ku­tus­ta

”Kaik­ki perus­tuu vuo­ro­vai­ku­tuk­seen ja kom­mu­ni­koin­tiin. Tun­ne­tai­to­joh­ta­mi­sen avul­la on ollut hel­pom­pi ymmär­tää, min­kä tun­teen minun anta­ma­ni palau­te saa aikaan vas­ta­puo­les­sa tai miten itse rea­goin palaut­tee­seen”, Samu­li sanoo.

Tyy­pil­li­nen esi­merk­ki haas­ta­vas­ta tilan­tees­ta on vaik­ka­pa omaan säh­kö­pos­tiin saa­tu kär­käs vas­taus.

”Kou­lu­tuk­sen ansios­ta en pro­vo­soi­du, vaan palaan ensin omaan vies­tii­ni ja mie­tin, oli­ko se muo­toil­tu niin, että se sai aikaan vas­taa­not­ta­jan vah­van tun­ne­reak­tion. Kriit­ti­sen palaut­teen anta­mi­ses­sa tai mui­ta vai­kei­ta asioi­ta käsi­tel­täes­sä on hyvä muis­taa, että puhe­lin­soit­to ja säh­kö­pos­ti ovat vies­tin­tä­vä­li­nei­nä kuin yö ja päi­vä. Koro­na on lisäk­si muut­ta­nut radi­kaa­lis­ti työ­ta­po­ja. Tapaa­mi­set ovat säh­köi­sis­sä kana­vis­sa, jol­loin ihmi­sis­tä saa ihan eri­lai­sen käsi­tyk­sen kuin kas­vo­tus­ten”, Samu­li jat­kaa.

Mies­ten mukaan tun­ne­val­men­nus lisää itse­tun­te­mus­ta muu­ten­kin kuin vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teis­sa. Esi­mer­kik­si vas­ten­mie­li­sel­tä tun­tu­va työ­teh­tä­vä käy sie­det­tä­väm­mäk­si, kun ana­ly­soi mis­tä oma kiel­tei­nen asen­ne joh­tuu. Näin saa etäi­syyt­tä asioi­hin ja voi vali­ta toi­sen­lai­sen lähes­ty­mis­ta­van.

”Kou­lu­tuk­sen ansios­ta päi­vit­täi­ses­sä kans­sa­käy­mi­ses­sä tulee kiin­ni­tet­tyä huo­mio­ta eri asioi­hin kuin ennen. Ana­ly­soin tar­kem­min tilan­net­ta ja ais­tin yleis­tä fii­lis­tä”, Hen­ri sanoo.

Avain omaan ja työyh­tei­sön hyvin­voin­tiin

Idea­Struc­tu­ran yri­tys­kult­tuu­ris­sa pyri­tään aktii­vi­ses­ti eroon hie­rar­kias­ta: esi­mer­kik­si tit­te­lei­tä ei juu­ri käy­te­tä, ja ne saa halu­tes­saan päät­tää itse. Samu­lin, Antin ja Hen­rin mie­les­tä orga­ni­saa­tion avoi­muus on yksi edel­ly­tys tun­ne­joh­ta­mis­val­men­nuk­sen onnis­tu­mi­sel­le. He usko­vat, ettei tun­ne­tai­to­jen kehit­tä­mi­nen toi­mi yhtä hyvin orga­ni­saa­tios­sa, jos­sa on jäy­kät val­ta-ase­mat.

”Perin­tei­sil­lä toi­mia­loil­la on edel­leen yri­tyk­siä, joi­ta joh­de­taan pelol­la. Se ei joh­da hyviin tulok­siin. Sen sijaan tun­ne­tai­toi­hin panos­ta­mi­nen lisää tuot­ta­vuut­ta”, Samu­li arvioi.

”Tun­ne­tai­to­val­men­nus on ehdot­to­mas­ti panos­tus työ­hy­vin­voin­tiin. Se luo hyvää kes­kus­te­lu­kult­tuu­ria. Ihmis­ten ei tar­vit­se pelä­tä, että jotain hei­dän sano­maan­sa käy­tet­täi­siin hei­tä vas­taan, vaan kaik­ki voi­vat tur­val­li­ses­ti ker­toa aja­tuk­sen­sa. Tun­neä­ly aut­taa myös tun­nis­ta­maan epä­ter­veel­li­siä toi­min­ta­ta­po­ja. Mitä nopeam­min ne huo­ma­taan, sitä nopeam­min nii­hin voi puut­tua”, Ant­ti sanoo.

”Monet ajat­te­le­vat, että kun tul­laan töi­hin, niin tun­teet jäte­tään kotiin, mut­ta eihän se onnis­tu. Mitä parem­min voim­me pur­kaa, sanoit­taa ja ana­ly­soi­da han­ka­lia tilan­tei­ta, sitä parem­min ymmär­räm­me asioi­den mer­ki­tys­tä ja jak­sam­me. Kun ymmär­tää omia tun­tei­taan ja nii­tä pys­tyy käsit­te­le­mään, pää­kop­pa pysyy kasas­sa eikä vai­kei­ta työ­asioi­ta tar­vit­se vie­dä kotiin.”