Jäl­ki­jän­ni­tet­ty­jen raken­tei­den suun­nit­te­lu on Toni Kor­ho­sel­le tut­tua

Toni löy­tyy Idea­Struc­tu­ran Hämeen­lin­nan toi­mis­tol­ta. Työ­pöy­tän­sä ääres­sä istuu rau­hal­li­nen insi­nöö­ri, joka on val­mis­tu­nut hil­jat­tain YAMK:ksi Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta. YAMK-tut­kin­non myö­tä Tonil­la on val­miu­det poik­keuk­sel­li­sen vaa­ti­vien raken­tei­den suun­nit­te­luun.

Tapio­lan Wee­Gee-talon vie­reen val­mis­tuu kevääl­lä 2021 komea 10-ker­rok­si­nen asuin­ker­ros­ta­lo, Kult­tuu­ri­ma­jak­ka, jon­ka kah­del­le sivul­le raken­ne­taan osit­tain kak­si­ker­rok­si­nen lii­ke­ti­la. Toni toi­mii nyt työ­maa­vai­hee­seen ehti­neen allians­siu­rak­ka­na toteu­tet­ta­van hank­keen raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na, hank­keen vas­taa­va raken­ne­suun­nit­te­li­ja on Jani Paa­ja­nen, Idea­Struc­tu­ran Hel­sin­gin toi­mis­tos­ta. Lii­ke­ti­lan ylä­poh­jan piha­kan­si­ra­ken­ne toteu­te­taan jäl­ki­jän­ni­tet­ty­nä pila­ri­laat­ta­na.

Koh­ti insi­nöö­rin uraa

”Ensim­mäi­nen kesä­työ­paik­ka­ni oli raken­nus­työ­maal­la, niin kuin muut­kin nuo­ruu­te­ni kesä­työ­pai­kat, joi­den pui­kois­sa isä­ni oli. Olin tuol­loin 15-kesäi­nen. Ehkä näis­tä koke­muk­sis­ta alkoi syn­tyä pik­ku­hil­jaa sen suun­tai­sia aja­tuk­sia, että haluai­sin opis­kel­la raken­nusa­lan insi­nöö­rik­si”, Lukion jäl­keen turen­ki­lai­sel­le nuo­rel­le mie­hel­le tun­tui luon­te­val­ta hom­ma­ta opis­ke­lu­paik­ka Hämeen­lin­nas­ta, ja hän pää­si­kin heti Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­luun. ”Val­mis­tut­tua­ni HAM­Kis­ta, olin muu­ta­man vuo­den NCC:n tuo­tan­to­puo­lel­la töis­sä, mis­tä siir­ryin Optipla­nin kor­jaus­puo­lel­le raken­ne­suun­nit­te­li­jak­si”, Toni muis­te­lee.

YAMK-opin­näy­te­työ jäl­ki­jän­ni­te­tyis­tä teräs­be­to­ni­ra­ken­teis­ta ja nii­den suun­nit­te­lus­ta

Toni on ennät­tä­nyt teh­dä raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na Idea­Struc­tu­ras­sa töi­tä jo liki vii­si vuot­ta. ”YAMK-tut­kin­non hank­ki­mi­nen tun­tui luon­te­val­ta ja opis­ke­lut sujui­vat­kin näp­pä­räs­ti vii­kon­lop­pui­sin. Tut­kin­non laa­juus on 60 opin­to­pis­tet­tä, jois­ta 30 ker­tyy opin­näy­te­työs­tä, jon­ka tein jäl­ki­jän­ni­te­tyn pila­ri­laa­tan mitoi­tuk­ses­ta ja punos­suun­nit­te­lus­ta”, innos­tuu Toni ker­to­maan. ”Olen viih­ty­nyt Idea­Struc­tu­ras­sa mai­nios­ti – pidän haas­teis­ta ja sii­tä, että olen saa­nut kehit­tyä asian­tun­ti­ja­na. Työn­ja­kom­me Kult­tuu­ri­ma­jak­ka­hank­kees­sa Paa­ja­sen Janin kans­sa on ollut sel­lai­nen, että Jani on käy­nyt pala­ve­reis­sa ja minä olen teh­nyt ”mökin” käy­tän­nön suun­nit­te­lun”, Toni jat­kaa. ”Jos en tie­dä, miten jokin ei ennes­tään itsel­le tut­tu suun­nit­te­lul­li­nen seik­ka pitää rat­kais­ta, pyrin ensin sel­vit­tä­mään asian itse­näi­ses­ti eri läh­teis­tä ja ver­tai­le­mal­la eri las­ken­ta­me­ne­tel­miä. Mikä­li rat­kai­sua ei löy­dy niin sit­ten men­nään repi­mään koke­neem­pien suun­nit­te­li­joi­den hiho­ja”, sum­maa Toni.

Jäl­ki­jän­ni­tet­ty­jen raken­tei­den hyö­dyis­tä

Jäl­ki­jän­ni­te­tyt raken­teet ovat yleen­sä pai­kal­la­va­let­tu­ja beto­ni­ra­ken­tei­ta. Jäl­ki­jän­ni­te­tyl­lä raken­teel­la saa­vu­te­taan usei­ta etu­ja ver­rat­tu­na peh­meäl­lä teräk­sel­lä rau­doi­tet­tuun beto­ni­ra­ken­tee­seen.

”Jän­ne­te­räk­sis­sä on mer­kit­tä­väs­ti kor­keam­pi veto­lu­juus ja sik­si raken­tee­seen ei tar­vi­ta niin pal­jon rau­doi­tus­ta, mikä tuo näin sääs­töä raken­teen omaan pai­noon ja tai­pu­mat ovat hel­pom­min hal­lit­ta­vis­sa. Jäl­ki­jän­ni­te­tyl­lä raken­teel­la voi­daan myös madal­taa laat­ta­ra­ken­teen kor­keut­ta, jol­loin beto­nia tar­vi­taan vähem­män. Esi­mer­kik­si jos jän­ne­vä­li oli­si pidem­pi kuin vii­si met­riä, oli­si jäl­ki­jän­ni­tet­ty laat­ta­ra­ken­ne noin kol­man­nek­sen ohuem­pi ver­rat­tu­na peh­meil­lä teräk­sil­lä rau­doi­tet­tui­hin raken­tei­siin”, Toni ker­too.

”Laat­to­jen olles­sa saman pak­sui­sia, saa­vu­te­taan laat­ta­ra­ken­tei­den jäl­ki­jän­nit­tä­mi­sel­lä pidem­mät jän­ne­vä­lit kuin tavan­omai­ses­ti rau­doi­te­tuil­la laa­toil­la ja näin raken­nuk­seen saa­daan enem­män avoin­ta tilaa, kos­ka kan­ta­vien pys­ty­ra­ken­tei­den mää­rää voi­daan vähen­tää. Jäl­ki­jän­ni­tet­ty laat­ta­ra­ken­ne tekee myös lat­tia­ra­ken­tei­den tai­pu­mat hel­pom­min hal­lit­ta­vim­mik­si. Suu­ri osa laat­ta­ra­ken­tei­den tai­pu­mas­ta kun syn­tyy beto­nin oma­pai­non vai­ku­tuk­ses­ta”, sanoo Toni.

Sport­ti­sen mie­hen vapaa-aika on lät­kän täy­tei­nen

Uoma­rin­teen kou­lu, Van­taan Ener­gia ja Sätei­ly­tur­va­kes­kus ovat kaik­ki hank­kei­ta, jois­sa Toni on toi­mi­nut raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na. Pal­jon mies tun­tuu ehti­vän teke­mään vapaa-ajal­laan­kin: Toni on inno­kas kiek­koi­li­ja – hän pelaa 3. divi­sioo­nas­sa rei­lut pari­kym­men­tä otte­lua kau­des­sa ja sii­hen pääl­le tule­vat vie­lä tree­nit ja hönt­sä­jäät, jol­loin lät­kää ker­tyy 3–5 ker­taa vii­kos­sa. Kun Tonil­ta kysyy, onko hän sääs­ty­nyt have­reit­ta, saa kysy­myk­seen napa­kan ei-vas­tauk­sen. ”Mut­ta ei se hait­taa – onhan meil­lä idea­struc­tu­ra­lai­sil­la hyvät vakuu­tuk­set”, Toni nau­raa ja ker­too tari­nan vii­me kau­del­la peli­ken­täl­lä poik­ki men­nees­tä ham­paas­taan.