Nah­ka­kes­kus­ta­lon pro­jek­ti­tii­mi saa raken­nut­ta­ja­pääl­li­kön kii­tok­set

Asun­to-osa­keyh­tiö Nah­ka­kes­kus­ta­lon toi­mis­to­ti­lo­jen remont­ti asun­noik­si on val­mis­tu­nut. Nah­ka­kes­kus­ta­lo sijait­see Kam­pis­sa, osoit­tees­sa Fredri­kin­ka­tu 45. Idea­Struc­tu­ra vas­ta­si pro­jek­tis­sa raken­ne­suun­nit­te­lus­ta ja työ­maa-aikai­ses­ta suun­nit­te­lu­val­von­nas­ta. Nah­ka­kes­kus­ta­loon teh­tiin 13 asuin­huo­neis­toa van­hoi­hin toi­mis­to­ti­loi­hin ja katu­ta­sos­sa remon­toi­tiin nel­jä lii­ke­ti­laa. ”Työ­maa­vai­he kes­ti ainoas­taan 15 kuu­kaut­ta, vaik­ka 1880-luvul­la raken­ne­tun talon remon­toi­ta­vat tilat jou­dut­tiin­kin pur­ka­maan ns. luu­ran­gol­le ja työt teh­tiin mies- ja haa­laus­pe­ri­aat­teel­la”, ker­too Pet­ri Saa­ri­nen A‑Insinööreistä.

Raken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö intou­tuu kehu­maan pro­jek­ti­tii­miä

”Ase­tim­me tavoit­teem­me kor­keal­le var­mis­taak­sem­me sen, että perus­kor­jaus ja ‑paran­nus van­has­sa ja his­to­rial­li­ses­sa koh­tees­sa onnis­tuu erin­omai­ses­ti. Pää­tim­me haas­ta­tel­la niin pro­jek­ti­pääl­lik­kö­kan­di­daa­tit kuin suun­nit­te­li­ja- ja ura­koit­si­ja­kan­di­daa­tit­kin, jot­ta saim­me koot­tua toi­mi­van pro­jek­tior­ga­ni­saa­tion. Voim­me olla lop­pu­tu­lok­ses­ta ylpei­tä: jokai­sel­ta pro­jek­ti­tii­mi­läi­sel­tä löy­tyi aivan oike­aa ammat­tiyl­peyt­tä ja se näkyy nyt lop­pu­tu­lok­sen laa­dus­sa, jon­ka uskal­tai­sin väit­tää ole­van erin­omai­nen. Toki myös se, että koti­läk­syt eli sel­vi­tyk­set, tut­ki­muk­set ja val­mis­te­lu­työt teh­tiin huo­lel­li­ses­ti, vai­kut­ti­vat pro­jek­tin onnis­tu­mi­seen”, sanoo A‑Insinöörien raken­nut­ta­ja­pääl­lik­kö Pet­ri Saa­ri­nen.

Ura­kan haas­teet

”Beto­ni­vä­li­poh­jat lisä­si­vät väli­poh­ja­kuor­mia 2,5‑kertaiseksi ver­rat­tu­na van­haan puu­vä­li­poh­jaan. Sen takia perus­tuk­sia jou­dut­tiin vah­vis­ta­maan. Raken­nuk­sen run­koon oli teh­ty vuo­si­kym­me­nien aika­na lukui­sia auko­tus­muu­tok­sia, jot­ka han­ka­loit­ti­vat uusien auk­ko­jen ja hor­mi­roi­lo­jen teke­mis­tä. Sik­si tii­li­ra­ken­net­ta jou­dut­tiin vah­vis­ta­maan pal­jon uusil­la teräs- ja beto­ni­ra­ken­teil­la”, Idea­Struc­tu­ran suun­nit­te­li­jat Mart­ta Mähö­nen ja Juk­ka Rei­ni­kai­nen ker­to­vat.

”Kun raken­nuk­sen väli­poh­jat puret­tiin, jou­duim­me miet­ti­mään, kuin­ka kan­ta­va tii­li­run­ko pysyy pys­tys­sä raken­teen vakauk­si­neen. Ura­koit­si­ja kehit­ti nerok­kaan puu­ra­ken­tei­sen pur­ku­ta­son van­han väli­poh­jan ala­puo­lel­le. Tason pääl­le voi­tiin tur­val­li­ses­ti pur­kaa pui­nen väli­poh­ja ja taso toi­mi tii­li­sei­nä­run­koa tuke­va­na raken­tee­na beto­ni­vä­li­poh­jan valuun asti. Väliai­kai­nen pur­ku­ta­so tuet­tiin kan­ta­vien tii­li­sei­nien varaan, jol­loin väli­poh­jan pur­ku ja uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen voi­tiin teh­dä esteet­tä.  Rat­kai­su nopeut­ti raken­nusai­kaa mer­kit­tä­väs­ti, kun samaan aikaan pys­tyt­tiin teke­mään raken­nus­töi­tä useas­sa ker­rok­ses­sa”, Mart­ta ja Juk­ka kehu­vat.

”Valu­kos­teu­den kui­vu­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si beto­ni­vä­li­poh­jien beto­ni­na käy­tet­tiin nopeas­ti kui­vu­vaa val­mis­be­to­nia ja laat­ta­va­lun sisäl­le tuli säh­kö­läm­mi­tys­kaa­pe­loin­ti. Laa­tan ala­pin­nan teräs­liit­to­pel­ti esti beto­nin kui­vu­mi­sen alas­päin. Jat­ku­vil­la kos­teus­mit­tauk­sil­la var­mis­tet­tiin raken­tei­den kui­vu­mi­nen ennen pääl­le teh­tä­viä raken­tei­ta”, Juk­ka tote­aa.

Raken­nuk­sen run­gon muu­tok­set

Raken­nus on perus­tet­tu lou­hi­tun kal­lion varaan gra­niit­ti­ki­vi­sok­ke­lil­la. Remon­tis­sa sok­ke­li­ki­vien tuen­taa paran­net­tiin mant­te­li­va­luil­la. Perus­tus­ten kor­jaus­suun­ni­tel­mat hyväk­sy­tet­tiin ulko­puo­li­sel­la raken­ne­asian­tun­ti­jal­la (Insi­nöö­ri­toi­mis­to Meh­to Oy). Katu­ta­son lii­ke­ti­lo­jen lat­tia­ra­ken­tee­na oli pää­osin maan­va­rai­nen beto­ni­lat­tia, joka uusit­tiin maan­va­rai­se­na läm­pö­eris­tet­ty­nä beto­ni­lat­tia­na. Laa­tan alle teh­tiin radon­sul­ku ja vesi­ka­tol­le asti mene­vä radon­pois­to­put­kis­to puhal­ti­mi­neen.

Väli­poh­jien kan­ta­va­na raken­tee­na oli­vat hir­si­puu­pal­kit: palk­ki­vä­lien täyt­tee­nä oli käy­tet­ty tur­vet­ta, hiek­kaa ja laas­tia. Puu­vä­li­poh­jat puret­tiin ja kor­vat­tiin teräs­be­to­ni­sel­la liit­to­laat­ta­ra­ken­teel­la (liittolaattapelti+betoni), laat­ta tuet­tiin HEB-teräs­pal­keil­la, jot­ka puo­les­taan tukeu­tu­vat tii­li­sei­nä­ko­loi­hin. Huo­neis­to­jen osas­toi­vat väli­sei­nät muu­rat­tiin desi­be­li­har­kois­ta. Hyvä ääne­ne­ris­tys väli­poh­jas­sa var­mis­tet­tiin teke­mäl­lä beto­ni­laa­tan pääl­le kel­lu­va par­ket­ti. Ala­kat­to­na on kak­sin­ker­tai­nen kip­si­le­vy­tys.

Ulla­kon vesi­ka­ton van­hat pui­set kat­to­tuo­lit ja van­ha ruo­de­lau­doi­tus säi­ly­tet­tiin ennal­laan. Ruo­de­lau­to­jen pääl­le lisät­tiin uusi kate­va­ne­ri­le­vy­tys ja alus­ka­te. Kat­tee­na on uusi sin­ki­tyl­lä pel­lil­lä teh­ty rivi­pel­ti­ka­te. Katu­jul­ki­si­vun rap­paus uusit­tiin mär­kä­laas­teil­la. Laas­ti­ko­ris­teet ja kaik­ki jul­ki­si­vu­pel­lit uusit­tiin.

Hait­ta-aine­tut­ki­muk­ses­sa löy­tyi asbes­tia lat­tian van­hois­ta pin­ta­ma­te­ri­aa­leis­ta, kloo­ri­fe­no­li­puun­suo­ja-ainet­ta puu­pal­keis­ta ja PAH-yhdis­tei­tä poh­ja­ker­rok­sen sok­ke­li­sei­nis­tä ja ala­poh­jas­ta. Ura­kas­sa teh­tiin mit­ta­va hait­ta-aine­pur­ku.

      Työ­maa­tii­mi

• Raken­nut­ta­ja­kon­sult­ti A‑Insinöörit Oy piti pro­jek­tin koos­sa esi­mer­kil­li­ses­ti. He hoi­ti­vat myös työ­maa-aikai­sen val­von­nan.
• Pää­suun­nit­te­li­ja ark­ki­teh­ti Sebas­tian Lönn­qvist ja pro­jek­tiark­ki­teh­ti Kivi-Mikael Kel­ler ohja­si­vat muu­ta suun­nit­te­lu­po­ruk­kaa aktii­vi­ses­ti ja hyväs­sä hen­ges­sä koko pro­jek­tin ajan.
• Pää­ura­koit­si­ja Raken­nus Ant­ti J. Aho­la Oy ja vas­taa­va työn­joh­ta­ja Jari Viti­kai­nen osoit­ti­vat rau­tais­ta ammat­ti­tai­toa.
• Raken­ne­suun­nit­te­lu ja työ­maa-aikai­nen suun­nit­te­lu­val­von­ta pro­jek­tis­sa oli­vat Idea­Struc­tu­ran laa­du­kas­ta käsia­laa.

      Idea­Struc­tu­ran vas­tuul­li­set suun­nit­te­li­jat

• Pää­vas­tuul­li­nen raken­ne­suun­nit­te­li­ja Juk­ka Rei­ni­kai­nen.
• Pro­jek­ti-insi­nöö­ri ja raken­ne­suun­nit­te­li­ja Mart­ta Mähö­nen. Mart­ta käyt­ti raken­ne­suun­nit­te­luun tie­to­mal­liin perus­tu­vaa suun­nit­te­lua (Allplan).
• Katu­jul­ki­si­vun kor­jaus­suun­nit­te­lu Päi­vi Kaa­ria­ho.
• Työ­maa-aikai­nen suun­nit­te­li­ja­val­von­ta Juk­ka Rei­ni­kai­nen.

Mikä on Nah­ka­kes­kus­ta­lo?

Van­hem­pi raken­nus­puo­li

Nah­ka­kes­kus­ta­lon nimen his­to­ria juon­taa juu­ren­sa ajal­ta, jos­sa yri­tys­toi­min­taa ja asu­mis­ta oli Hel­sin­gis­sä samoil­la ton­teil­la. Olem­me vuo­des­sa 1880, jol­loin nah­ku­ri Karl Lindgren osti ton­tin maan­vil­je­li­jä Gus­taf A. Lager­vi­kil­ta. Nah­ku­ri raken­nut­ti ton­til­le (Fredri­kin­ka­tu 45) kives­tä teh­dyn uus­re­nes­sans­si­tyy­li­sen asuin­ra­ken­nuk­sen, jon­ka suun­nit­te­li­ja­na toi­mi ark­ki­teh­ti August Boman. Raken­nus val­mis­tui vuon­na 1882 ja nah­ku­ri per­hei­neen pää­si muut­ta­maan taloon­sa. Raken­nuk­seen muut­ti myös vuo­kra­lai­sia: asun­nois­sa asui por­va­ris­toon ja kes­ki­luok­kaan kuu­lu­vaa väkeä ali­vuo­kra­lai­si­neen. Talon poh­ja­ker­rok­ses­sa oli lii­ke­ti­lo­ja ja ylim­mät kol­me ker­ros­ta oli­vat asuin­käy­tös­sä. Lindgre­nil­tä tont­ti siir­tyi R.E. Nikan­de­ril­le v. 1900; myös R.E. Nikan­der työs­ken­te­li nah­ka­teol­li­suu­den paris­sa. Asun­to-osa­keyh­tiö ”Osa­keyh­tiö Nah­ka­kes­kus­ta­lo” on perus­tet­tu v. 1920. Vuon­na 1962 toteu­te­tus­sa perus­kor­jauk­ses­sa teh­tiin käyt­tö­tar­koi­tuk­sen muu­tos, jos­sa kaik­ki 2., 3. ja 4. ker­rok­sen asun­not muu­tet­tiin toi­mis­to­ti­loik­si. Nyt nämä toi­mis­to­ti­lat on sanee­rat­tu 13 asuin­huo­neis­toik­si juu­ri val­mis­tu­nees­sa remon­tis­sa.

Uudem­pi raken­nus­puo­li

Yri­tys, joka toi­mi ton­til­la osoit­tees­sa Wla­di­mi­rin­ka­tu 22 (nyk. Kale­van­ka­tu 22), oli nimel­tään Suo­men Nah­ka­teh­tait­ten Osa­keyh­tiö. Yri­tys perus­tet­tiin v. 1917. Yksi osa­keyh­tiön perus­ta­jis­ta oli Oskar Nikan­der. Leh­ti-ilmoi­tuk­sen mukaan ton­til­la myy­tiin v. 1924 nah­ka­teol­li­suu­des­sa tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta: vuo­tia, nah­ko­ja, par­ki­tusai­nei­ta, kemi­kaa­le­ja ja nah­ki­mo­ko­nei­ta päi­vän hin­noil­la ton­til­la sijait­se­vas­ta puu­ta­los­ta, joka toi­mi kont­to­ri­na. Var­si­nai­nen varas­to sijait­si Kera­val­la. Yri­tyk­sel­lä oli edus­tus­to mm. Argen­tii­nas­sa ja kon­ses­sio Neu­vos­to­lii­tos­sa. Myö­hem­min ark­ki­teh­ti Einar Flinc­ken­berg suun­nit­te­li Kale­van­ka­tu 22:een 7‑kerroksisen lii­ke- ja asuin­ta­lon puna­tii­li­si­ne jul­ki­si­vui­neen; talo val­mis­tui v. 1932. Tämä funk­kis­tyy­li­nen raken­nus sijait­see Fredri­kin­ka­tu 45:n ja Kale­van­ka­tu 22:n kul­mauk­ses­sa.

Ton­tin his­to­ria lyhyes­ti

1. Ensim­mäi­ses­sä ton­tin raken­nus­suun­ni­tel­mis­sa vuo­del­ta 1843 on yksi 2‑kerroksinen kivi­ta­lo ja kivi­nen piha­ra­ken­nus. Toden­nä­köi­ses­ti vain G. Wich­tin­ber­gin suun­nit­te­le­ma piha­ra­ken­nus toteu­tet­tiin.
2. Ark­ki­teh­ti K. Nylan­der laa­ti ton­til­le suun­ni­tel­man kah­des­ta puu­ta­los­ta v. 1875. Toden­nä­köi­ses­ti vain toi­nen puu­ra­ken­nuk­sis­ta toteu­tet­tiin Wla­di­mi­rin­ka­dun (nyk. Kale­van­ka­tu) var­teen, sil­lä vuo­den 1878 kar­tan mukaan ton­til­la oli kivi­nen piha­ra­ken­nus ja pui­nen pel­ti­kat­toi­nen puu­ra­ken­nus Kale­van­ka­tu 22 koh­dal­la. Pul­pet­ti­kat­toi­nen piha­ra­ken­nus oli yksi­ker­rok­si­nen ja sii­nä oli ullak­ko. Raken­nuk­ses­sa sijait­si tal­li, navet­ta, lii­te­ri ja käy­mä­lä.
3. Ark­ki­teh­ti August Boman suun­nit­te­li ton­til­le v. 1881 uuden 4‑kerroksisen asuin­ra­ken­nuk­sen, jon­ka katu­ta­so­ker­rok­ses­sa oli lii­ke­ti­laa. Ark­ki­teh­ti K. Nylan­de­rin suun­nit­te­le­maan puu­ra­ken­nuk­seen teh­tiin samal­la pie­niä muu­tok­sia.
4. K. Nylan­de­rin suun­nit­te­le­ma puu­ta­lo puret­tiin v. 1932 samas­sa yhtey­des­sä, kun raken­nuk­sen pihal­le raken­net­tiin seit­sen­ker­rok­si­nen kivi­ta­lo Einar Flinc­ken­ber­gin suun­ni­tel­min. Piha­ra­ken­nuk­sen raken­tei­ta oli hyö­dyn­net­ty siten, että katon pai­kal­la oli ylä­pi­ha.
5. Vuon­na 1975 piha­ra­ken­nus puret­tiin auto­paik­ko­jen tiel­tä ja tont­ti on sii­tä läh­tien ollut nyky­muo­dos­saan.

Läh­tee­nä käy­tet­ty Ram­boll Oy:n laa­ti­maa As. Oy Nah­ka­kes­kus­ta­lon raken­nus­his­to­ria­sel­vi­tys­tä.