Hen­ki­lö­ku­va: Erno Vuo­ti, muis­te­lee olleen­sa Idea­Struc­tu­ran 12. työn­te­ki­jä

Toi­sin kuin luu­lin, jat­ko-opin­not eivät sam­mut­ta­neet opis­ke­luin­toa kuin pie­nek­si het­kek­si: huo­maan päh­käi­le­vä­ni aika ajoin mitä opis­kel­la seu­raa­vak­si, ker­too Erno Vuo­ti, pit­kän lin­jan idis­läi­nen, joka sai tänä kevää­nä Met­ro­po­lia Ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta YAMK-opin­ton­sa val­miik­si.

Erno ker­too val­mis­tu­neen­sa Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lus­ta vuon­na 2010 talon- ja kor­jaus­ra­ken­ta­mi­sen insi­nöö­rik­si, jon­ka jäl­keen hän työs­ken­te­li rei­lun vuo­den mää­rä­las­ki­ja­na Oulus­sa Kas­tel­li-taloil­la. Muka­vas­ta työ­po­ru­kas­ta huo­li­mat­ta Ernoa kut­kut­ti aja­tus suun­nit­te­lu­työs­tä, kor­jaus­ra­ken­ta­mi­ses­ta ja halus­ta näh­dä Oulun lisäk­si muu­ta­kin Suo­mea. Erno kuu­luu nuo­res­ta iäs­tään huo­li­mat­ta Idea­Struc­tu­ran kon­ka­rei­hin, pit­kän lin­jan idis­läi­siin.

”Aika kul­taa muis­tot”

Näin tote­aa Erno Oulun opis­ke­lu­muis­tois­taan ja nau­raa hyvän­tuu­li­se­na pää­tök­sel­leen hakea Met­ro­po­li­aan opis­ke­le­maan YAMK-tut­kin­toa vuon­na 2014.

”Opis­ke­lu työn ohes­sa sujui mel­ko muka­vas­ti, vaik­ka välil­lä päi­vät venyi­vät­kin luon­nol­li­ses­ti pit­kik­si. Ham­mas­ten kiris­te­ly­vai­he alkoi vas­ta lop­pu­työ­tä teh­des­sä; rat­kai­se­vaa oli ymmär­tää, ettei sitä kan­na­ta teh­dä työ­päi­vän päät­teek­si väsy­nee­nä, vaan aina koko­nai­nen päi­vä ker­ral­laan.” Niin­pä Erno päät­ti napu­tel­la lop­pu­työn­sä val­miik­si vii­kon­lop­pui­sin, tyt­töys­tä­vän luval­la tie­ten­kin!

Erno on syys­tä­kin tyy­ty­väi­nen lop­pu­työ­hön­sä: taus­tal­la kun oli pää­tös teh­dä työ huo­lel­la, eikä pel­käs­tään raa­pus­taa sitä kasaan läpi­pää­syyn riit­tä­väl­lä vai­van­näöl­lä.

Muka­na kat­ta­vis­sa perus­kor­jaus­hank­keis­sa

Olen ehkä ensi­si­jai­ses­ti kor­jaus­ra­ken­ne­suun­nit­te­li­ja, sum­maa Erno. Vii­me vuo­det ovat kulu­neet kos­teus­vau­rio- ja sisäil­ma­kor­jauk­sien paris­sa. Ernon pro­jek­tit ovat nykyi­sin pää­asias­sa kat­ta­via perus­kor­jaus­hank­kei­ta, toki välil­lä jouk­koon mah­tuu pie­nem­piä­kin työ­mai­ta. Hänen toi­men­ku­vaan­sa kuu­lu­vat myös eri­lai­set tut­ki­muk­set ja sel­vi­tyk­set. ”Pidän tär­keä­nä kos­ke­tus­pin­taa työ­mai­hin ja hoi­dan myös muu­ta­mia val­von­ta­toi­mek­sian­to­ja sil­loin täl­löin.”

Työn­te­ki­jöi­tä jo liki 60

Erno muis­te­lee olleen­sa Idea­Struc­tu­ran 12. työn­te­ki­jä. ”Ilma­pii­ri oli tuol­loin muka­van tii­vis ja läm­min. Työn­te­ki­jöi­tä on nyt lähem­mäs 60; olen yllät­ty­nyt posi­tii­vi­ses­ti sii­tä, että fii­lis toi­mis­tol­la on edel­leen tosi hyvä. Voi­si var­mas­ti tode­ta, että rek­ry­toin­nit ovat onnis­tu­neet mai­nios­ti. Jotain työil­ma­pii­ris­tä ker­too sekin, että kuu­den Idea­Struc­tu­ral­la vie­te­tyn vuo­den aika­na moni­kaan ei ole vaih­ta­nut työ­paik­kaa.”

”Muu­ten­kin on ollut erit­täin mie­len­kiin­tois­ta pääs­tä seu­raa­maan aitio­pai­kal­ta, kuin­ka insi­nöö­ri­toi­mis­to kas­vaa. Samal­la pää­see itse osal­lis­tu­maan eri­lai­siin kehi­tys­hank­kei­siin ja vai­kut­ta­maan fir­man asioi­hin. Näin jäl­keen päin mie­tit­ty­nä täl­lai­nen koke­mus on mie­les­tä­ni pal­jon antoi­sam­pi, kuin että oli­si vas­ta val­mis­tu­nee­na insi­nöö­ri­nä men­nyt töi­hin suu­reen toi­mis­toon, jos­sa kaik­ki toi­min­ta­mal­lit ovat val­mii­ta ja vii­mei­seen asti jo hiot­tu­ja.”

Suo­sik­ki­koh­tee­si

”Tämä on help­po, tie­tys­ti muu­an kat­to­te­ras­si­kor­jaus lähel­lä mer­ta.”
Toi­sen valin­ta on jo pal­jon vai­keam­pi kysy­mys, kos­ka pro­jek­tit ovat niin vaih­te­le­via, että ver­tai­lu on han­ka­laa, tote­aa Erno. Kevääl­lä val­mis­tui koh­de, jon­ka Erno hoi­ti aina tut­ki­muk­sis­ta han­ke­suun­nit­te­lun kaut­ta toteu­tus­suun­nit­te­luun, ja pää­si­pä hän vie­lä val­vo­maan­kin kor­jaus­ten toteu­tus­ta. Täl­lai­set hank­keet ovat mie­lui­sia, kos­ka niis­sä pää­see näke­mään hank­keen koko­nai­suu­des­saan alus­ta lop­puun. Toki myös suu­rem­mat perus­kor­jaus­hank­keet ovat opet­ta­vai­sia, ja siten myös mie­len­kiin­toi­sia – pää­see­hän niis­sä näke­mään kat­ta­van vali­koi­man eri­lai­sia raken­tei­ta ja nii­den kor­jaa­mis­ta, ker­too Erno.

Mai­niot työ­ka­ve­rit

Erno ker­too viih­ty­vän­sä Idea­Struc­tu­ras­sa hyvin. Vaik­ka työ on välil­lä kii­reis­tä ja tosi stres­saa­vaa­kin, säi­lyy ilma­pii­ri toi­mis­tol­la kui­ten­kin ren­to­na. ”Teke­mi­nen on todel­la vapaa­ta, kun­han vain huo­leh­tii sii­tä, että omat pro­jek­tit pysy­vät näpeis­sä ja aika­tau­lus­sa. Tie­tys­ti on pak­ko myös mai­ni­ta, että yri­tys tar­jo­aa työn­te­ki­jöil­leen tosi hyvät vapaa-ajan edut: käy­tös­säm­me on kun­to­sa­li, sul­ka­pal­lo­vuo­ro, lii­kun­ta­se­te­lit, ker­ran vuo­des­sa teh­tä­vä ulko­maan­mat­ka jne.”

Teke­mi­sen mei­nin­ki

”Olen miet­ti­nyt vii­me aikoi­na pal­jon orga­ni­saa­tio­mal­lin hyviä ja huo­no­ja puo­lia. Joh­to­pää­tök­se­ni on se, että minul­le täl­lai­nen itseoh­jau­tu­va mal­li sopii hyvin. Vas­tuu­ta saa sekä pro­jek­ti­pääl­li­kön että yri­tyk­sen kehi­tys­teh­tä­vis­sä vähin­tään­kin riit­tä­väs­ti, mut­ta toi­saal­ta tukea­kin löy­tyy sil­loin kun sitä tar­vit­see. Pidän sii­tä, että työs­ken­te­lys­tä on rii­sut­tu tur­ha byro­kra­tia pois, täs­sä on ns. teke­mi­sen mei­nin­ki.”

Erno tai­taa­kin olla urhei­lu­kent­tien Elmo

Vapaa-ajal­laan Erno juok­see: Tyt­töys­tä­vä löi vii­me vuo­den vaih­tees­sa vetoa ja jou­tui kevääl­lä juok­se­maan puo­li­ma­ra­to­nin. ”Pää­tin itse roik­kua hom­mas­sa muka­na, ja pää­sin maa­liin Hel­sin­ki City Runin puo­lik­kaal­la. Oli tie­tys­ti itses­tään sel­vää, että ei uut­ta har­ras­tus­ta voi sii­hen jät­tää, joten tree­naam­me par­hail­laan ensi kevään koko­ma­ra­to­nil­le. Boos­tia har­joit­te­luun tuo juu­ri alka­nut juok­su­kou­lu. Juok­su­kou­lun myö­tä täy­tyy var­maan­kin alkaa jäl­leen käy­mään satun­nai­ses­ti kun­to­sa­lil­la, vähin­tään­kin juok­sua tuke­vien har­joit­tei­den muo­dos­sa.”

Erno yrit­tää ennät­tää pelaa­maan ker­ran vii­kos­sa myös sul­ka­pal­loa. Lisäk­si kesä ja pyö­räi­ly kuu­lu­vat sau­mat­to­mas­ti yhteen, tote­aa Erno. ”Kevääl­lä sain han­kit­tua vih­doin uuden cycloc­ros­sin, ja kilo­met­re­jä tuli­kin aika muka­vas­ti niin kau­an kuin pol­vet kes­ti­vät. Sään­nöl­li­sen epä­sään­nöl­li­ses­ti käyn myös kave­rei­den kans­sa esi­mer­kik­si boul­de­roi­mas­sa. Kii­pei­lyä teki­si mie­li har­ras­taa aktii­vi­sem­min­kin, mut­ta kaik­keen ei aika rii­tä.”
Yli­pään­sä kaik­ki uudet lajit kiin­nos­ta­vat, kesäl­lä osal­lis­tuin mm. idis­läis­ten kans­sa nor­su­pal­lon MM-kisoi­hin. Seu­raa­vak­si teki­si mie­li läh­teä vael­luk­sel­le tai ope­tel­la melo­maan, tuu­maa Erno.

Insi­nöö­rik­si vahin­gos­sa

Erno haki lukion jäl­keen yli­opis­toon bio­lo­gian lin­jal­le sekä Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­luun insi­nöö­rin opin­toi­hin. AMK:n por­tit avau­tui­vat vähän kuin vahin­gos­sa, joten täs­sä ollaan, nau­raa Erno. Oma vai­ku­tuk­sen­sa amma­tin­va­lin­taan on var­mas­ti­kin ollut myös sil­lä, että Erno sai kul­kea pie­nes­tä pitäen isän­sä muka­na rak­soil­la, joil­la Erno oli sit­tem­min kaik­ki kesät töis­sä maa­laus­hom­mis­sa isän­sä yri­tyk­ses­sä.

”Olen miet­ti­nyt välil­lä, onko ala juu­ri se oikea. Jos­kus on päi­viä, jol­loin teki­si mie­li teh­dä jotain ihan muu­ta. Onnek­si kui­ten­kin pää­asias­sa tyk­kään raken­nusa­las­ta. Päi­vä päi­väl­tä työ­ko­ke­mus ja stres­sin­sie­to­ky­ky kart­tu­vat, ja näin myös vai­keat päi­vät tun­tu­vat muka­vam­mil­ta.”

Aina voi opis­kel­la lisää

Haas­tat­te­lun jäl­keen Erno rien­tää RTA-opin­to­jen pariin, jot­ka pitä­vät mie­hen riit­tä­vän kii­rei­se­nä ensi kevää­seen saak­ka. Har­kit­sen vas­ta RTA-opin­to­jen pää­tyt­tyä vaka­vas­ti seu­raa­via jat­ko-opin­to­ja, vir­nis­tää Erno, joka tun­tuu viih­ty­neen nuo­rek­si mie­hek­si kou­lun­pen­kil­lä tiu­haan!