Turun Kaup­pa­hal­lis­sa tapah­tuu

Raken­ne­suun­nit­te­li­ja Vesa Laak­son työ­pöy­däl­tä löy­tyy medias­sa­kin pal­jon huo­mio­ta saa­nut koh­de, 130 vuo­den ikään ennät­tä­nyt Turun Kaup­pa­hal­li, jon­ka perus­kor­jaus­suun­nit­te­lun salat ovat tul­leet Vesal­le vii­me kuu­kausien aika­na san­gen tutuik­si.

Kaup­pa­hal­li on raken­net­tu aika­naan 40–50-metrisen savi­pat­jan pääl­le, kuten Kaup­pa­hal­lin vie­rei­nen Turun kaup­pa­to­ri­kin. Hal­li vajo­aa teh­ty­jen sel­vi­tys­ten mukaan 7–11 mil­li­met­riä vuo­des­sa: vajoa­mi­nen tapah­tuu epä­ta­sai­ses­ti, eten­kin raken­nuk­sen Eeri­kin­ka­dun puo­lei­nen pää­ty kär­sii vajoa­mi­ses­ta.

Vesa toi­mii Turun Kaup­pa­hal­lin perus­kor­jaus­hank­keen raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na ja pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä. Hänen lisäk­seen Idea­Struc­tu­ras­ta pro­jek­tis­sa on muka­na Arto Roi­ne, joka toi­mii hank­keen vas­tuul­li­se­na raken­ne­suun­nit­te­li­ja­na. “Suun­nit­te­lu on täy­des­sä vauh­dis­sa ja kor­jauk­sien vuo­ro koit­taa vuo­den 2027:n aika­na: Kaup­pa­hal­lin toi­min­ta jat­kuu kor­jauk­sien ajan väis­tö­ti­lois­sa”, Arto ja Vesa ker­to­vat.

Mitä kor­ja­taan?

“Jot­ta hal­lin vajoa­mi­nen saa­daan pysäy­tet­tyä, van­ho­jen pui­sien paa­lu­jen kave­reik­si tulee beto­ni­sia ja teräk­si­siä kuor­ma­siir­to­ra­ken­tei­ta. Kaup­pa­hal­lin ala­poh­jat jou­du­taan mitä toden­nä­köi­sem­min kai­va­maan koko­naan auki, jot­ta paa­lut­ta­mi­nen on yli­pää­tään mah­dol­lis­ta. Pro­jek­tin ede­tes­sä tul­laan teke­mään uusia raken­nea­vauk­sia: me suun­nit­te­li­jat tar­vit­sem­me lisä­tie­to­ja mm. sii­tä, mis­sä raken­nuk­sen perus­tus­ta­so on”, Vesa ker­too.

Kel­la­rin tii­li­kaa­ri­hol­vit säi­ly­te­tään

”Oman nyans­sin­sa sekä suun­nit­te­luun että kor­jauk­siin tuo luon­nol­li­ses­ti se, että hal­li on arvo­ra­ken­nus, kes­kei­nen pala tur­ku­lais­ta his­to­ri­aa. Kor­jauk­set teh­dään tai­ten, jot­ta hal­lin van­ha lois­tok­kuus säi­lyy: säi­ly­täm­me mm. kel­la­rin upeat tii­li­kaa­ri­hol­vit”, Vesa innos­tuu ker­to­maan.

”Myös myyn­ti­tis­kit ovat iso osa hal­lin ark­ki­teh­tuu­ria ja tär­keä var­jel­ta­va koko­nai­suus: tulem­me kon­sul­toi­maan koke­nei­ta puusep­piä saa­dak­sem­me tar­vit­ta­vaa tie­toa myyn­ti­tis­kien oikeaop­pi­ses­ta säi­lyt­tä­mi­ses­tä”, Vesa lisää.

Paa­lu­jen kos­teus­vas­taa­va löy­tyy Kaup­pa­hal­lin ala­ker­ran toi­mis­tos­ta

”Valu­tan sään­nöl­li­ses­ti vet­tä kai­voon toi­mis­tos­sam­me ole­vas­ta hanas­ta. Kui­va­na vuo­den­ai­ka­na vet­tä on tul­lut valu­tet­tua useam­man ker­ran päi­väs­sä, jot­ta paa­lu­jen kos­teusas­te pysyi­si oikea­na”, Jaak­ko Mane­lius Kala­lii­ke S. Wal­li­nis­ta ker­too.

”Mei­dän myyn­ti­tis­kim­me on hal­lin kes­kel­lä ja tilam­me on ilmei­ses­ti sik­si sääs­ty­nyt hal­kea­mil­ta, mut­ta näin ei kaik­kial­la ole – perus­kor­jauk­sen tar­ve on todel­la suu­ri”, Jaak­ko sanoo.

Suo­men toi­sek­si van­hin kaup­pa­hal­li

Ark­ki­teh­ti­pro­fes­so­ri Gus­taf Nyströ­min suun­nit­te­le­ma Turun Kaup­pa­hal­li on Suo­men toi­sek­si van­hin kaup­pa­hal­li. Hal­lis­sa on nykyi­sin noin 40 kaup­pias­ta ja ravin­to­laa, ja kävi­jöi­tä vuo­sit­tain liki pari mil­joo­naa.

Ennen Kaup­pa­hal­lin val­mis­tu­mis­ta tur­ku­lai­set osti­vat lihan Turun kaup­pa­to­ril­ta ja kalan Aura­jo­ki­ran­nan kala­sa­ta­mas­ta. Val­lit­se­vaa tori­kau­pan tilaa kau­his­tel­tiin usein aikan­sa leh­dis­sä: toria kuvail­tiin sii­vot­to­mak­si ja sopi­mat­to­mak­si.

Kaup­piai­den kil­pai­lu kaup­pa­to­rin myyn­ti­pai­kois­ta äityi aika ajoin tap­pe­luk­si asti ja kes­kus­tan vil­kas hevos­lii­ken­ne toi myös omat haas­teen­sa: kuka­pa oli­si halun­nut pöly- tai kär­päs­pil­ven myy­tä­vien elin­tar­vik­kei­den ylle.

Kate­tun ”elin­tar­vi­ke­ba­saa­rin” raken­ta­mis­ta ehdo­tet­tiin Turun kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa jo vuon­na 1879, mut­ta val­tuus­to hyl­kä­si esi­tyk­sen, jos­sa kaup­pa­hal­lin sijain­ti­pai­kak­si ehdo­tet­tiin Puo­la­lan­ka­dun ja Aura­ka­dun välis­tä kort­te­lia.

Val­tuus­ton aset­ta­ma komi­tea poh­ti lopul­ta 11 vuot­ta ennen kuin se teki val­tuus­tol­le esi­tyk­sen hal­lin raken­ta­mi­ses­ta nykyi­sel­le pai­kal­leen. Val­tuus­to kut­sui koko kort­te­lin läpi­kul­ke­vak­si kaup­pa­hal­lin suun­nit­te­li­jak­si Nyströ­min, jol­la oli jo entuu­des­taan koke­mus­ta kaup­pa­hal­lin suun­nit­te­lus­ta Hel­sin­gis­sä. Nyström oli kier­tä­nyt myös pit­kin Euroop­paa ja tut­ki­nut sikä­läi­siä kaup­pa­hal­le­ja.

Suun­nit­te­lu osoit­tau­tui haas­ta­vak­si, kos­ka Turus­sa ei ollut vie­lä vesi­joh­to­verk­koa ja raken­nuk­sen läm­mit­tä­mi­nen­kin oli rat­kais­ta­va kaup­piait­ten omil­la hii­li­pan­nuil­la ja pet­ro­li­läm­mit­ti­mil­lä, mut­ta siten, ettei moi­set veh­keet oli­si pilan­neet hal­lin ilmaa.

Haas­teis­ta huo­li­mat­ta hal­lin lopul­li­nen raken­ta­mis­pää­tös teh­tiin vuo­den 1893 jou­lu­kuus­sa ja tänä vuon­na hal­li täyt­tää kun­nioi­tet­ta­vat 130 vuot­ta.