Määräaikaisen energia-avustuksen (2026-2027) tavoitteena on kannustaa taloyhtiöitä toteuttamaan energiatehokkuutta merkittävästi parantavia korjaustoimia osana remontteja tai erillisinä toimenpiteinä sekä nopeuttaa suunniteltuja hankkeita ja käynnistää kokonaan uusia hankkeita.

Asiantuntijoillamme on homma näpeissään ja kokonaiskuva siitä, minkälaisia mahdollisuuksia taloyhtiöillä tulee olemaan energia-avustuksen saralla.

Mistä tiedän, kannattaako energia-avustusta hakea?

”Lähtökohtana on taloyhtiön energiatehokkuuden parantuminen remontissa. Arvioimme muutosta E-luvulla eli energiatehokkuuden vertailuluvulla. Kannattaa ottaa suoraan yhteys asiantuntijaan, joka osaa arvioida ja laskea, täyttyvätkö avustuskriteerit”, Aku Sarin ja Tuukka Honkavaara IdeaStructurasta sanovat.

”Aiemmassa energia-avustuksessa vertailukohtana on ollut rakennuksen rakentamisajankohdan tai käyttötarkoituksen muutosvuoden mukainen E-luku eli lähtötaso. Tämä on tärkeä lähtökohta, koska rakennusten alkuperäiset lämmitysratkaisut ja tekniset järjestelmät ovat vaihdelleet huomattavasti aikakauden ja sijainnin mukaan. Esimerkiksi vanhemmissa kaupunkikerrostaloissa on voitu siirtyä vesikiertoisen keskuslämmityksen eri lämmöntuotantotavoista nykyiseen kaukolämpöön, kun taas muualla lähtötilanne voi olla esimerkiksi öljy-, sähkö- tai muu rakennusajankohdalle tyypillinen lämmitysratkaisu. Tulevan energia-avustuksen lopullinen vertailulähtökohta varmistuu kuitenkin vasta asetuksen ja hakuohjeiden valmistuttua”, Timo Finnilä Naava Partnersista lisää.

Hakukelpoisuuteen vaikuttaa kolme asiaa, mitkä ne ovat?

”Ensimmäinen kelpoisuusvaatimus on luonnollisesti se, että haettava taloyhtiö kuuluu energia-avustuksen piiriin. Toinen vaatimus täyttyy, kun energiatehokkuus parantuu remontissa riittävästi ja kolmas kriteereistä selätetään sillä, että kustannukset ja asiakirjat ovat vaatimusten mukaisia. Viimeksi mainitusta saamme tarkat tiedot heti energia-asetuksen astuttua voimaan”, Tuukka kertoo.

Entä jos hanke on jo käynnistynyt, voiko avustusta saada silti?

”Tämän hetken tiedon mukaan suunnittelukustannuksista on todettu, että ne korvattaisiin 100-prosenttisesti ja jos ne ovat muodostuneet aikaisintaan 20.4.2026, niihin on mahdollisuus saada taannehtiva avustus. Myös hankkeisiin, joiden tarjouspyynnöt, urakkasopimuksien allekirjoittaminen tai rakennustöiden aloittaminen on tapahtunut aikaisintaan 1.6.2026, on mahdollista saada taannehtivasti avustusta”, Aku sanoo.

Avustus tulee olemaan enintään 4000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia avustuspäätöksessä hyväksytyistä ja toteutuneista kustannuksista.

Energia-avustushakemus, autatteko sen tekemisessä?

”Totta kai, asiantuntijamme auttavat avustushakemuksen tekemisessä. Kiitos vuonna 2022 käytössä olleen energia-avustusohjelman, asia on meille entuudestaan tuttu. Haluan kuitenkin vielä muistuttaa, että avustuksen valmistelu on edelleen kesken, joten odotamme Varkelta, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta, hakuohjeita, jotka saamme heti, kun asetus on hyväksytty, Tuukka toteaa.

Minkälaisiin hankkeisiin on mahdollista saada avustusta?

”Avustuksen saaminen on käytännössä mahdollista, kunhan remontti on tuettavien toimenpiteiden listalla ja parantaa energiatehokkuutta. Välttämättä ei tule mieleen, että tukea voi saada ikkunoiden ja parvekkeiden ovien uusimiseen. Mahdollisten tuettavien toimenpiteiden kirjo on kuitenkin laaja, ja siksi hankkeen hakukelpoisuus kannattaa arvioida tapauskohtaisesti”, Timo sanoo.

”Linjasaneerauksien yhteydessä tehtävät lämmöntalteenottojärjestelmät säästävät merkittävästi lämmitysenergiaa, tätäkään saumaa ei kannata unohtaa”, Aku lisää.

”Etenkin silloin, jos ei ole hakenut aiemmin energia-avustusta, suosittelemme sen jättämistä ammattilaisen tehtäväksi”, asiantuntijat toteavat yhdestä suusta.

Autamme mielellämme

”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme valmiin palvelupolun energia-avustuskokonaisuutta ajatellen, mikä tarkoittaa paljon muutakin kuin hakukelpoisuuden selvittämistä ja avustushakemuksen tekemistä. Kun hanke alkaa olla loppumetreillä, pätevöityneen energiatodistuksen laatijan tulee päivittää energiatodistus ja toimittaa se energiatodistusrekisteriin; ainakin minä toivoisin voivani olla mukana hankkeessa alusta loppuun asti tietääkseni, miten hanke on toteutettu”, Timo sanoo.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme

Jos sinulle jäi kysyttävää, Aku, Timo ja Tuukka auttavat sinua mielellään. Löydät alta heidän yhteystietonsa.

Aku Sarin, aku.sarin@ideastructura.com, puh. 040 725 8323

Tuukka Honkavaara, tuukka.honkavaara@ideastructura.com, puh. 040 773 7083

Timo.Finnilä, timo.finnila@naavapartners.com, puh. 040 727 1305

The post Tiedätkö, miten sinä voit hyödyntää omissa hankkeissasi energia-avustusta, vai onko hankkeesi ennättänyt jo käynnistyä? appeared first on IdeaStructura.

Loikka on nyt tehty: olemme perustaneet Ouluun toimiston. Yrttipellontieltä Peltolassa sijaitsevasta toimistostamme löytyvät rakennesuunnittelijan ja kuntotutkijan töitä tekevä Jenni Niemeläinen ja hänen Oulun toimiston ensimmäinen kollega, kesäharjoittelija Konsta Paavola. ”Oulun tiimimme toimii vielä kahden hengen voimin, mutta pystymme toimimaan ketterästi ja olemme rekrytoimassa pian lisää asiantuntijoita”, Jenni kertoo.

Korkealle ammattitaidolle löytyy aina kysyntää

”Ajattelimme, että Oulussa ja sen talousvaikutusalueelta löytyy kysyntää IdeaStructuran kaltaisen yrityksen palveluille: korkealle ammattitaidollemme ja ihmislähtöisille asiantuntijapalveluillemme, matalaa kynnystämme unohtamatta”, Jyrki pohtii ja jatkaa ”Oulu itsessään kasvaa ja kehittyy, ja sen lähikunnat, kuten Liminka, ovat kasvaneet kovasti viime vuosien aikana.”

Pohjois-Suomi

”Oulu mahdollistaa palvelujemme tarjoamisen laajemmin Pohjois-Suomen alueella. Markkinointi on jo aloitettu ja se jatkuu täydellä teholla lomiemme jälkeen elokuussa”, Jenni toteaa. ”Juuri näin, eikä perustautuminen muihinkaan pohjoisen kaupunkeihin ole mahdoton ajatus, mutta etenemme hallitusti ja asiakkaat edellä perustautumishaaveissamme”, Jyrki lisää.

Ilmassa sukuseuturakkautta

”Kyllä tässä pientä sukuseuturakkautta on ilmassa, en käy sitä kieltämään”, Jyrki nauraa kertoessaan äidin puoleisen suvun Limingan tiluksilla viettämistään lapsuuden kesistään. ”Vakavasti ottaen askeleen ottaminen Ouluun ei ole tuntunut niin suurelta, koska paikka on minulle entuudestaan tuttu”, Jyrki lisää.

Tervetuloa toimistollemme

Jenni ja Konsta kertovat mielellään lisää toiminnastamme Oulussa.

Löydät meidät Peltolasta osoitteesta Yrttipellontie 1.

Jenni Niemeläinen

jenni.niemeläinen@ideastructura.com

puh. 040 834 7539

Konsta Paavola

konsta.paavola@ideastructura.com

The post IdeaStructura matkaa kohti pohjoista appeared first on IdeaStructura.

Tällä kertaa harjoittelijamme olivat miettineet etukäteen kysymyksiä, joihin Jyrki yritti vastata parhaan kykynsä mukaan. “Kysymykset olivat niin hyviä, että ajattelen niihin liittyvien vastauksien pohdintoineen voivan kiinnostaa muitakin”, Jyrki sanoo ja jatkaa “ilmassa oli sopivasti pientä roustauksen makua, mistä nautin aivan erityisesti.”

Onko flat-tyyppisestä organisaatiorakenteesta etua verrattuna perinteisiin organisaatiorakenteisiin?

Idiksen itse -ja yhteisöohjautuvan toimintamallin ajatuksena on, että vastuuta annetaan ja kannetaan laajasti. Vastuuta ei siis keskitetä yksittäisille ihmisille, vaan pyrimme saamaan koko henkilöstömme mukaan. Mielestäni edut ovat nähtävissä käytännön työssä: meillä ei ole vaikeuksia löytää ihmisiä kehityshankkeisiin, parantamaan toimintamalleja tai kehittämään tekniikkaa. Projektitkin löytävät tekijänsä nätisti. Ihmiset ovat aidosti valmiita kehittämään yritystämme.

Pohdiskelen toki kovasti, voisimmeko kasvaa ripeämmin jollain toisella, enemmän hierarkiaan nojaavalla mallilla, mutta esimerkiksi se, että olemme pystyneet kasvamaan läpi kaikkien rakennusalan taantumavuosien, on mielestäni hyvä osoitus siitä, että teemme jotain oikein.

Asiantuntijat ovat fiksua porukkaa, kaikilla on oma panoksensa annettavanaan: heille täytyy vain antaa mahdollisuus. Perinteisissä organisaatioissa vastuu kehityksestä jää liian harvalle.

Mitä konkreettisia kehitystoimenpiteitä on käynnissä juuri nyt?

Tämänhetkisistä kehityskohteista tärkein, ehkä itsestään selvästi, on tekoäly ja sen soveltaminen. Meillä on selkeä tekoälystrategia ja olemme lähteneet toteuttamaan sitä. Lisäksi kehitämme yrityksen jatkuvan parantamisen toimintatapaa, ei vain sanahelinällä vaan luomalla konkreettisia työkaluja, joilla asiantuntijoita kannustetaan hyvään suoritukseen.

Asiantuntija-aloista panostamme tietenkin kovasti teknisiin palveluihimme.

Kuinka tekoäly muuttaa rakennesuunnittelijan työtä seuraavan viiden vuoden aikana?

Tekoälytyökalujen kasvu on niin nopeaa, ettei kukaan varmastikaan täysin tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Mielestäni disruptiivista muutosta ei ole odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta paljon tulee muuttumaan.  

Asiantuntijatyö ei monimutkaistuvassa maailmassa tule katoamaan, mutta sen luonne tulee muuttumaan. On pitkälti yritysten omissa käsissä, miten ne onnistuvat kehittämään rakennesuunnittelua ja kuinka ne pärjäävät kilpailussa.

Tekoäly tuo Idiksen kaltaisille yrityksille käyttöön ennennäkemättömät työkalut. Enää ei tarvitse panostaa miljoonaa euroa, jotta voi luoda Teklan tai muista ohjelmistoista yrityksen tarpeisiin räätälöidyn ohjelmiston. Clauden kaltaisilla työkaluilla on helppo luoda suunnittelua tehostavia tai lisäarvoa tuottavia ohjelmia.

Tulevaisuudessa rakennesuunnittelijan tehtävissä korostuvat vuorovaikutus- ja innovaatiotaidot. Selvää on, että rutiininomaiset tehtävät vähenevät koko ajan. Sitä ne ovat tehneet toki koko ajan, mikä näkyy esimerkiksi piirtäjän ammatin katoamisena.

Mitä piirrettä arvostat eniten työntekijässä?

Tämä on helppo! Arvostan erityisesti asennetta, tietynlaista yrittäjähenkisyyttä ja tavoitehakuisuutta, ja tätä kaikkea tietysti pieni pilke silmäkulmassa ja hymy huulilla.

Miltä IdeaStructura näyttää 10 vuoden kuluttua?

En taida olla enää itse mukana kuvioissa muuten kuin ehkä katseella seuraten. Mutta olen varma, että tällä porukalla IdeaStructura on saavuttanut tavoitteensa olla Suomen paras Kira-alan asiantuntijayritys.

Hieman ehkä omahyväisesti täytyy sanoa, ettemme kyllä ole kovin kaukana tuosta tilanteesta tälläkään hetkellä! Joku voi tietysti kysyä, että millä tätä mitataan. Kokoluokassa emme pärjää isoille eikä ole tarkoituskaan. Kasvussa ja kannattavuudesta pärjäämme hyvin, eikä asiantuntijuudessa meitä päihitä kukaan.

Mikä on haastavin asia toimitusjohtajan työssä?

Haastavinta on ehkä se, etteivät asiat etene aina siinä tahdissa, jossa niiden toivoisi etenevän. Markkinoilla on niin paljon mahdollisuuksia ja se jos mikä tekee kärsimättömäksi. Kasvuasenteen rakentaminen läpi organisaation tuntuu myös joskus haasteelliselta.

Millä tavoilla ja arvoilla johdat tätä yritystä?

Kaikki lähtee ihmisten kunnioittamisesta ja luottamuksesta. Täytyy siis uskoa siihen, että lähtökohtaisesti ihmiset pyrkivät suoriutumaan hyvin ja haluavat tehdä hyvää.

Tärkeitä asioita Idiksen toimintamallissa ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja reiluus. Hyvä yritys ei kuitenkaan rakennu kermakuorrutuksella, vaatimustaso pitää olla kova ja tavoitteet korkealla.

The post Helsingin toimiston kesäharjoittelijat laittoivat toimitusjohtajan pieneen roustiin appeared first on IdeaStructura.

Pääsemme tutustumaan Uratarinat-sarjassamme Noora Mäki-Ruutiin, joka on ennättänyt työskennellä IdeaStructuran Helsingin toimistossa yhdeksän vuotta.

Kertoisitko työurasi alkutaipaleesta IdeaStructurassa?

Idis-urani käynnistyi rakennesuunnittelijana. Kokemuksen karttuessa aloin saada pikkuhiljaa lisää vastuuta ja omia projekteja. Olen saanut kehittää osaamistani ja keskittyä myös suureen mielenkiinnon kohteeseeni, rakennusfysiikkaan: halu kehittyä rakennusfysiikan asiantuntijana oli myös syy, miksi hakeuduin IdeaStructuraan aikoinaan töihin.

Ihka ensimmäiset työtehtäväni liittyivät juuri erilaisiin pieniin rakennusfysiikan toimeksiantoihin aina sisäilmatutkimuksista kosteusvauriokorjauksiin. Toimin myös peruskorjaushankkeissa rakennusfysiikan suunnittelijana/projektitiimiläisenä.

Entä projektipäällikön saappaat, miltä ne aluksi tuntuivat?

Sain ensimmäisen oman projektini, kun olin ollut vuoden verran Idiksessä. Kyseessä oli päiväkoti Kaivopuiston hirsitalon peruskorjaushanke. Hyppäsin toteutussuunnittelu- ja työmaavaiheessa olevaan hankkeeseen ruuhka-avuksi mukaan, mutta lopulta hoidin homman kokonaan itse loppuun asti.

Työmaalle meneminen jännitti aluksi paljon, mutta kollegojen tuki ja sparraus auttoivat toden teolla: minulla oli koko ajan tunne, että en jäänyt yksin ja pystyin kysymään aina neuvoa, jos siltä tuntui ja sain myös tarvittaessa kollegan mukaan kokouksiin ja työmaakäynneille.

Toisaalta olen tyytyväinen, että sain omat projektini vasta hieman kokeneempana tieteen harjoittajana. Nuorempana en olisi ollut siihen valmis ja vankka kokemus rakennesuunnittelusta helpotti työmaalle menemistä, koska pystyin ottamaan kantaa hyvin monenlaisiin asioihin.

Nykyinen roolisi

Pidän nykyisestä hyvin monipuolisesta roolistani: projektini vaihtelevat pienistä kosteusvauriokorjauksista isoihin peruskorjaushankkeisiin. Toimin myös suunnittelun ohjaajana nuorempien kollegojen projekteissa ja välillä saatan olla mukana jossakin isommassa projektissa rakennusfysiikan asiantuntijana tai projektitiimiläisenä: tehtävänäni on tuoda oma erikoisosaamiseni projektipäällikön käyttöön.

Se, että voin jakaa osaamistani muille ja että saan auttaa nuorempia kollegojani uralla kehittymisessä, on minulle erittäin tärkeää ja merkityksellistä.

Olet kiinnostunut rakennusfysiikasta, miksi?

Olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja pidän korjausrakentamisesta, koska pääsen tutkimaan, miten vanhat rakennukset toimivat, miten ne ovat tehty, miten niiden on ajateltu aikoinaan toimivan ja miten ne tulisi korjata, jotta lopputulos olisi mahdollisimman terveellinen ja turvallinen. Tämä kaikki kiinnostaa minua erityisesti rakennusfysikaalisessa mielessä: rakennusfysiikassa on paljon haasteita ja kehitysmahdollisuuksia, koska ei ole olemassa mitään yleispätevää valmista vastausta, jokainen projekti on omanlaisensa ja uniikki.

Kiinnostukseni rakennusfysiikkaa ja korjausrakentamista kohtaan syntyi jo aikanaan, kun tein diplomityötäni.

Rakennusfysiikkatiimi

Olen vetänyt parin vuoden ajan viiden hengen rakennusfysiikkatiimiä. Toimin enimmäkseen peruskorjaushankkeissa projektipäällikkönä, mutta tiiminvetäjänä tehtävänäni on työkannasta huolehtiminen, resursointi, ja sen varmistaminen, että kaikki pärjäävät ja että työtä riittää. Koen, että vastuullisempi rooli tuli juuri oikeaan aikaan urallani, aiemmin en olisi ehkä ollut siihen vielä valmis.

Mieluisa projekti?

Niitä on monia, mutta isoista hankkeista, joissa olen ollut mukana, mainittakoon Hotel Maria Kruununhaassa. Toimin hankkeen vastaavana rakennusfysikaalisena suunnittelijana ja varmistin, että tontilleni kuuluvat asiat tulivat huolellisesti tehdyiksi. Meillä oli mielettömän hieno tiimi, jossa porukka hitsautui yhteen: kaikki auttoivat toisiaan varmistaaksemme vaativan hankkeen maaliin saattamisen.

Ja se klassikkokysymys – mistä pidät työssäsi eniten?

Koska olen saanut kehittää osaamistani monipuolisesti, työni on myös monipuolista – en ole lokeroitunut, mikä on hyvä, koska kyllästyisin lokerossa! Pidän kovasti siis monipuolisesta työnkuvastani.

Mikä on IdeaStructurassa parasta?

Idiksen ehdoton vahvuus on hieno työyhteisö, yhdessä tekemisen meininkiä ja tiimihenkeä unohtamatta, itse- ja yhteisöohjautuvan organisaatiomme peruspilareita kaikki tyynni. Käytännössä tämä näkyy siten, että kukin saa projekteissa omalle taitotasolleen sopivan työtehtävän ja myös siten, että pyrimme tavoitteeseen yhdessä. Jokaisen työpanos on lopputuloksen kannalta yhtä tärkeää, se on ajattelutapa, jota arvostan yrityksessämme erittäin paljon.

The post Noora Mäki-Ruutin tie IdeaStructuraan appeared first on IdeaStructura.

Uratarinavuoroon pääsee tällä kertaa Ilona: hän on ennättänyt valmistua Metropolia ammattikorkeakoulusta rakennusinsinööriksi ja saada IdeaStructurasta vakituisen rakennesuunnittelijan pestin sitten parin vuoden takaisen Idiksen kesäharjoittelurupeaman. Myös Ilona toimii aktiivisessa virkistystoimikunnassamme, joka on järjestänyt idisläisille niin kulttuuria kuin urheiluakin tai vaikkapa perjantai-illan ratoksi mukavat toimistobileet.

Kertoisitko työurasi alkutaipaleesta IdeaStructurassa?

Kesän 2024 harjoittelujakson jälkeen jäin osa-aikaiseksi työntekijäksi ja samalla tein opinnäytetyöni Idikseen – tuo kombo toimi oikein hyvin. Valmistuin Metropoliasta saman vuoden lopussa ja sain ilokseni heti vakkarityöpaikan IdeaStructurasta.

Miksi hait kesäharjoittelijaksi IdeaStructuraan?

Olin suorittanut opintoihini kuuluneet työharjoittelut erilaisissa tehtävissä työmailla, mutta toivoin pääseväni vielä näkemään, millaista olisi suunnittelutoimistossa työskenteleminen.

Opiskelin Reza Nabizaban kanssa Metropoliassa samalla luokalla rakennetekniikkaa ja muistin kuulleeni häneltä IdeaStructurasta, jossa Reza oli ollut harjoittelemassa. Nythän me molemmat olemme idisläisiä!

Mikä oli ensimmäinen työtehtäväsi?

Työnteko ylipäätään oli jännittävää, koska en ollut tehnyt aiemmin tämän tyyppisiä töitä, ja uusia asioita – opittavaa ylipäätään – oli paljon. Fiilis oli tosi hyvä: kaikki tulivat juttelemaan ja kyselemään ja koin, että minut otettiin hyvin vastaan, mikä teki avun kysymisestä helppoa.

Sain tehdä enimmäkseen avustavaa rakennesuunnittelua ja toimia apukäsinä erilaisissa projekteissa. Pääsin myös mukaan työmaille seuraamaan, minkälaista työmailla työskenteleminen on suunnittelijan/valvojan vinkkelistä – tämä jos mikä, oli tärkeä osa harjoitteluani.

Miten sinun polkusi Idiksellä on edennyt? 

Ensimmäinen vuosi Idiksessä oli sisäänajovuosi: olen saanut suunnitteluhommissa pikkuhiljaa enemmän vastuuta ja projekteja, laskutusvastuuta ja tehdä projektien sisäistä organisointia. 

Tällä hetkellä työskentelen korjausrakentamisen tiimissä. On kiinnostavaa saada pohtia, miten jo olemassa oleva rakenne korjataan, kuinka siitä saadaan nykymääräysten mukainen ja mitä rakenneosia voidaan mahdollisuuksien mukaan säilyttää.

Mikä on työnkuvassasi parasta Idiksessä?

Kun aloitin harkkajaksoni Idiksessä, en tiennyt vielä, olisiko suunnittelu minun juttuni. Jonkinlainen mielikuva minulla oli rakennesuunnitteluhommista: ajattelin sen olevan ”pienessä ja pimeässä kopissa istumista”, mutta mielikuvani oli kyllä hieman hakoteillä: rakennesuunnittelu on hyvin paljon muutakin, kuin pimeässä kopissa istumista! 

Insinöörit toki ymmärtävät, mitä pimeässä kopissa -heittoni tarkoittaa: istumista sälekaihtimet kiinni, jotta tietokoneen näytölle tulevat heijastukset eivät häiritsisi Autocadillä piirtämistä, jossa on siis musta tausta.😊

Työssäni nautin eniten siitä, kun aikansa pohtimisen jälkeen saan jonkin ongelman ratkaistua. Ja ylipäätään tykkään painia mitä erilaisimpien pulmapähkinöiden kanssa. 

On hienoa, että näin uran alkuvaiheessa pääsee mukaan eri kokoisiin hankkeisiin, niin pieniin kuin isoihin. Hankkeet ovat myös hyvin erilaisia: on mielenkiintoista nähdä, miten vaikkapa kokonainen koulu peruskorjataan. 

Vinkkisi tuleville kesäharjoittelijoille?

Uskalla kysyä, ole oma-aloitteinen, ole kiinnostunut ja pyri osallistumaan kaikkeen rohkeasti!

The post Ilona Turusen tie IdeaStructuraan appeared first on IdeaStructura.

”Suojellun rakennuksen julkisivun laadukas peruskorjaus syntyi hyvän yhteistyön tuloksena. Olemme tyytyväisiä IdeaStructuran tuottamaan suunnittelu- ja projektinjohtopalveluun”, toteaa Hemsön kiinteistöpäällikkö Janne Salonen.

1920-luvun klassismia edustavan Hämeenlinnan oikeustalon peruskorjaushankkeessa saneerattiin julkisivut ja ikkunat: julkisivujen tiilipinnat puhdistettiin, saumat korjattiin, rappauspinnat uusittiin ja maalattiin. Rakennuksen alkuperäiset puuikkunat kunnostettiin ja toisen, kolmannen ja neljännen kerroksen huonokuntoiset ikkunat uusittiin laadukkaina puuikkunoina. Julkisivujen painotalon aikaiset betonikoristeet kunnostettiin ja niihin palautettiin alkuperäiset, väritutkimuksen mukaiset sävyt.

Kohteen rakennuttajana toimi Hemsö Suomi.

IdeaStructura vastasi hankkeen pää-, arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta, projektinjohtamisesta ja valvonnasta. 

Onnistunut käyttäjäyhteistyö

”Hämeenlinnan oikeustalona tunnetussa rakennuksessa toimii useampi virasto: käyttäjäyhteistyö olikin tärkeässä osassa koko hankeen keston ajan. Ideastructura huolehti käyttäjien toiveista ja ehdotuksista, ja ne huomioitiin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiinteistön tilat olivat käytössä koko peruskorjaushankkeen ajan”, Salonen sanoo.

Laadukkaat suunnitelmat

”Hankkeelle laaditut suunnitelmat olivat laadukkaat ja niissä huomioitiin kustannukset ja kunnostettavissa olevat rakenneosat; uusimista toteutettiin vain tarvittavilta osin. IdeaStructura valvoi työsuoritusta ja varmisti hankkeen aikataulussa etenemisen”, Salonen kertoo.

Onnistuminen hankkeessa on ilo

”Arkkitehti Väinö Keinäsen suunnittelema rakennus – alun perin Arvi A. Karisto Oy:n kirjapainotalo – on rakennustaiteellisesti arvokas: on aina hienoa, kun saa olla mukana kaupunkikuvan kannalta merkityksellisen rakennuksen saneerauksessa”, pääsuunnittelija-arkkitehti Markku Malila ja projektinjohtaja-valvoja Jari Tuovinen toteavat.

”Kyllähän se sydäntä lämmittää kun saa sekä tilaajalta että käyttäjältä onnistuneen hankkeen jälkeen näin paljon positiivista palautetta”, Markku ja Jari toteavat tyytyväisinä.

The post Karistonkulman pöllöt saivat alkuperäisen värinsä takaisin appeared first on IdeaStructura.

Rakennesuunnittelija Vesa Laakson työpöydältä löytyy mediassakin paljon huomiota saanut kohde, 130 vuoden ikään ennättänyt Turun Kauppahalli, jonka peruskorjaussuunnittelun salat ovat tulleet Vesalle viime kuukausien aikana sangen tutuiksi.

Kauppahalli on rakennettu aikanaan 40-50-metrisen savipatjan päälle, kuten Kauppahallin viereinen Turun kauppatorikin. Halli vajoaa tehtyjen selvitysten mukaan 7-11 millimetriä vuodessa: vajoaminen tapahtuu epätasaisesti, etenkin rakennuksen Eerikinkadun puoleinen pääty kärsii vajoamisesta.

Vesa toimii Turun Kauppahallin peruskorjaushankkeen rakennesuunnittelijana ja projektipäällikkönä. Hänen lisäkseen IdeaStructurasta projektissa on mukana Arto Roine, joka toimii hankkeen vastuullisena rakennesuunnittelijana. “Suunnittelu on täydessä vauhdissa ja korjauksien vuoro koittaa vuoden 2027:n aikana: Kauppahallin toiminta jatkuu korjauksien ajan väistötiloissa”, Arto ja Vesa kertovat.

Mitä korjataan?

“Jotta hallin vajoaminen saadaan pysäytettyä, vanhojen puisien paalujen kavereiksi tulee betonisia ja teräksisiä kuormasiirtorakenteita. Kauppahallin alapohjat joudutaan mitä todennäköisemmin kaivamaan kokonaan auki, jotta paaluttaminen on ylipäätään mahdollista. Projektin edetessä tullaan tekemään uusia rakenneavauksia: me suunnittelijat tarvitsemme lisätietoja mm. siitä, missä rakennuksen perustustaso on”, Vesa kertoo.

Kellarin tiilikaariholvit säilytetään

”Oman nyanssinsa sekä suunnitteluun että korjauksiin tuo luonnollisesti se, että halli on arvorakennus, keskeinen pala turkulaista historiaa. Korjaukset tehdään taiten, jotta hallin vanha loistokkuus säilyy: säilytämme mm. kellarin upeat tiilikaariholvit”, Vesa innostuu kertomaan.

”Myös myyntitiskit ovat iso osa hallin arkkitehtuuria ja tärkeä varjeltava kokonaisuus: tulemme konsultoimaan kokeneita puuseppiä saadaksemme tarvittavaa tietoa myyntitiskien oikeaoppisesta säilyttämisestä”, Vesa lisää.

Paalujen kosteusvastaava löytyy Kauppahallin alakerran toimistosta

”Valutan säännöllisesti vettä kaivoon toimistossamme olevasta hanasta. Kuivana vuodenaikana vettä on tullut valutettua useamman kerran päivässä, jotta paalujen kosteusaste pysyisi oikeana”, Jaakko Manelius Kalaliike S. Wallinista kertoo.

”Meidän myyntitiskimme on hallin keskellä ja tilamme on ilmeisesti siksi säästynyt halkeamilta, mutta näin ei kaikkialla ole – peruskorjauksen tarve on todella suuri”, Jaakko sanoo.

Suomen toiseksi vanhin kauppahalli

Arkkitehtiprofessori Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun Kauppahalli on Suomen toiseksi vanhin kauppahalli. Hallissa on nykyisin noin 40 kauppiasta ja ravintolaa, ja kävijöitä vuosittain liki pari miljoonaa.

Ennen Kauppahallin valmistumista turkulaiset ostivat lihan Turun kauppatorilta ja kalan Aurajokirannan kalasatamasta. Vallitsevaa torikaupan tilaa kauhisteltiin usein aikansa lehdissä: toria kuvailtiin siivottomaksi ja sopimattomaksi.

Kauppiaiden kilpailu kauppatorin myyntipaikoista äityi aika ajoin tappeluksi asti ja keskustan vilkas hevosliikenne toi myös omat haasteensa: kukapa olisi halunnut pöly- tai kärpäspilven myytävien elintarvikkeiden ylle.

Katetun ”elintarvikebasaarin” rakentamista ehdotettiin Turun kaupunginvaltuustossa jo vuonna 1879, mutta valtuusto hylkäsi esityksen, jossa kauppahallin sijaintipaikaksi ehdotettiin Puolalankadun ja Aurakadun välistä korttelia.

Valtuuston asettama komitea pohti lopulta 11 vuotta ennen kuin se teki valtuustolle esityksen hallin rakentamisesta nykyiselle paikalleen. Valtuusto kutsui koko korttelin läpikulkevaksi kauppahallin suunnittelijaksi Nyströmin, jolla oli jo entuudestaan kokemusta kauppahallin suunnittelusta Helsingissä. Nyström oli kiertänyt myös pitkin Eurooppaa ja tutkinut sikäläisiä kauppahalleja.

Suunnittelu osoittautui haastavaksi, koska Turussa ei ollut vielä vesijohtoverkkoa ja rakennuksen lämmittäminenkin oli ratkaistava kauppiaitten omilla hiilipannuilla ja petrolilämmittimillä, mutta siten, ettei moiset vehkeet olisi pilanneet hallin ilmaa.

Haasteista huolimatta hallin lopullinen rakentamispäätös tehtiin vuoden 1893 joulukuussa ja tänä vuonna halli täyttää kunnioitettavat 130 vuotta.

The post Turun Kauppahallissa tapahtuu appeared first on IdeaStructura.

Jututamme tässä artikkelissamme IdeaStructuran asiantuntijoita, joille on ennättänyt kertyä vuosikymmenten aikana mittava kokemus siitä, minkälaisissa taloyhtiöissä me suomalaiset asumme ja miten taloyhtiöitämme hoidetaan, korjataan ja johdetaan.

Kunnossapito kannattaa

Taloyhtiöiden isompia korjauksia saatetaan lykätä ymmärrettävästi kustannussyistä. Isännöintiliiton vuonna 2025 teettämän talous- ja isännöintiyritysbarometrin mukaan 41 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että heidän isännöimissään taloyhtiössä on tehty liian vähän korjauksia. Tutkimukseen osallistui 308 isännöitsijää, jotka hallinoivat noin 6900 taloyhtiötä.

”Isännöintibarometrin tulos ei tule meille yllätyksenä. Onneksi nykyisin kuitenkin tiedostetaan yhä paremmin se, minkälaisia seurauksia kunnossapidon laiminlyönti aiheuttaa eli pääsemme taas puhumaan korjausvelasta, vaikka haluaisimme keskustella mielellään siitä, miten taloyhtiöt voisivat välttää tuon korjausvelkaisen sudenkuopan”, Tony Pesonen ja Aku Sarin pohtivat.  

PTS eli pitkän tähtäimen suunnitelma

Lainsäätäjän tarkoituksena on tietenkin turvata osakkeenomistajien etu eli se, että taloyhtiötä hoidettaisiin suunnitelmallisesti sekä kiinteistönhoidon että korjauksien osalta. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää kunnossapitotarveselvityksen vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa seuraavan viiden vuoden ajaksi.

Kunnossapitotarveselvityksestä käytetään arkikielessä usein PTS-nimitystä.

”Yksinkertaisimmillaan PTS on taloyhtiön laatima suunnitelma lähivuosien keskeisimmistä korjaustoimenpiteistä, mutta parhaimmillaan PTS toimii käytännön työkaluna, joka auttaa ennakoimaan, varautumaan ja tekemään oikea-aikaisia päätöksiä”, Aku toteaa.

Hyvän PTS-suunnitelman lähtökohdat

”Hyvässä PTS-suunnitelmassa aikajänne ulottuu tyypillisesti pidemmälle kuin viiteen vuoteen, usein jopa 20-25 vuoden näkymään asti. Myös eri rakenneosien jäljellä oleva käyttöikä voidaan arvioida osana kokonaisuutta ja tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia niissä kohdin, joissa tietoa ei ole vielä riittävästi”, Tony sanoo.

”Suunnittelussa voidaan huomioida myös muita tavoitteita, kuten energiatehokkuutta, asumisviihtyvyyttä sekä korjausten teknistä tasoa ja materiaalivalintoja. Korjaukset kytkeytyvät usein myös talotekniikkaan, vaikka kyse ei olisi suoraan talotekniikkaan liittyvistä toimenpiteistä”, Tuukka jatkaa.

Mihin kysymyksiin hyvää PTS-suunnitelma vastaa

Mitä korjauksia seuraavien vuosien aikana on tulossa, missä järjestyksessä korjauksia on järkevä toteuttaa, mitä vaikutuksia valinnoilla on kustannuksiin ja kiinteistön arvoon ja minkälaisia riippuvuuksia eri asioiden välillä on. ”Nämä kysymykset ovat simppeleitä, mutta ne toimivat, kun taloyhtiössä halutaan tehdä hyvä PTS”, asiantuntijamme sanovat.

Oleellisimmat PTS:ssä huomioitavat rakenteet ja rakenneosat

”Ennakointi on kaiken a ja o, jos ja toivottavasti kun taloyhtiön tavoitteena on kiinteistön ja sen arvon ylläpito. Asiantuntijat ymmärtävät, miten rakenteet liittyvät toisiinsa ja missä järjestyksessä korjaaminen kannattaa tehdä, jotta vältyttäisiin turhilta korjauksilta. Haittaa ei ole tietenkään myöskään siitä, että taloyhtiössä ollaan kartalla korjauksia koskevista nykymääräyksistä”, Aku, Tony ja Tuukka toteavat.

”Sivusimmekin jo talotekniikkaa, mutta haluaisin sanoa vielä uudemman kerran asian, koska se unohtuu toisinaan: korjauksiin liittyy useasti välillisesti talotekniikka, vaikka itse korjaus ei liittyisi suoraan talotekniikkaa ja jotta korjauksissa saavutettaisiin hyvä lopputulos ja vältettäisiin turhat kustannukset, talotekniikan olemassaoloa ei kannata unohtaa. Maallikolle ei ole välttämättä itsestään selvää, että korjattaessa esimerkiksi rakennuksen ulkovaippaa, vaikutamme samalla myös rakennuksen ilmanvaihtoon ja lämmitykseen”, Tuukka muistuttaa.

Hyvässä PTS:ssä on huomioitu monen monta asiaa, kuten salaojien, ulkoseinien ja perustuksien, maanvaraisen alapohjan, maanpinnan, ikkunoiden ja ovien, märkätilojen, LVIA-tekniikan, sähkötekniikan, ilmanvaihdon, vesikaton ja julkisivujen kunto ja korjaustarpeet.

Jäikö sinulle kysyttävää

Asiantuntijamme vastaavat mielellään kysymyksiisi, löydät heidän yhteystietonsa alta.

Aku toimii projektinjohtajana ja valvojana asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeissa.

aku.sarin@ideastructura.com

puh. 040 725 8323

Tony toimii valvojana ja rakennesuunnittelijana asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeissa.

tony.pesonen@ideastructura.com

puh. 050 523 3843

Ja Tuukka on puolestaan talotekniikka-asiantuntijamme.

tuukka.honkavaara@ideastructura.com

puh. 040 773 7083

The post Miten kiinteistön arvon voi säilyttää ja miten sitä voi kasvattaa? appeared first on IdeaStructura.

Kertoisitko työurasi alkutaipaleesta IdeaStructurassa?

Sain kesäharjoittelijan paikan Idiksen Helsingin toimistosta vuonna 2022 opiskellessani kolmatta vuotta Kuopion Savonia-ammattikorkeakoulussa. Myös seuraava kesä sujui harjoittelijan pestissä, minkä jälkeen jäinkin taloon. Olen sittemmin jatkanut opintojani Oulun yliopistossa ja teen parhaillani diplomityöni Idikseen: aiheenani on olosuhdepalvelun nykytila ja kehitystarpeet Suomessa. Idis on tukenut maisterivaiheen opintojeni ja työnteon yhteensovittamista hienosti.

Miksi hait IdeaStructuraan kesäharjoittelijaksi?

Rakennusalan suunnittelutoimistot eivät olleet minulle entuudestaan erityisen tuttuja ja siksi hainkin tietoja eri insinööritoimistoista proosallisesti Google-haun avulla. Idiksen kotisivuilla haettiin kesäharjoittelijoita ja innostuin lähettämään työhakemuksen. Tulin ilokseni valituksi ja pian sain huomata, että meitä kesäharjoittelijoita oli neljä taikka viisi Helsingin toimistossa, mm. Reza Nabizada, joka työskentelee myös Idiksessä.

Mikä oli ensimmäinen työtehtäväsi?

Olin mukana Aleksanterinkatu 13 -kohteessa avustavissa tehtävissä. Työt olivat ajoittain haastavia ja aiheuttivat stressiä, mutta kokemuksen karttuessa tekeminen helpottui, mutta täytyy sanoa, että sain kollegoilta apua aina kun sitä tarvitsin. Koen oppineeni ensimmäisen kesän aikana paljon: mm. oman aktiivisuuden merkityksen, miten töitä ylipäätään hankitaan Idikselle ja myös käsitykseni projektityöskentelystä selkiytyi.

Oletko saanut lisää vastuuta?

Työskentelin alkuvaiheessa enemmän korjaussuunnittelussa Tarja Anttilan mainiossa opissa. Sittemmin työni painopiste on siirtynyt enemmän rakennusfysiikan puolelle. Olenkin nyt mukana tutkimuksissa ja projekteissa, joissa työnkuvani on monipuolinen. Kuvailisin itseäni eräänlaiseksi ”sekatyöntekijäksi” – osallistun mielelläni joustavasti erilaisiin työtehtäviin aina kulloisenkin tarpeen mukaan: vastuu on kasvanut kokemukseni karttuessa.

Minkälainen Idiksen työyhteisö on?

Meidät kesätyöntekijät otettiin vastaan todella hyvin ja saimme kukin omat tutorimme; Idiksessä on hyvä yhteishenki ja kollegat ovat tosi mukavia. Apua voi kysyä keneltä tahansa ja oikeastaan milloin tahansa – ensimmäisestä kesästä lähtien.

Vinkkisi tuleville kesäharjoittelijoille?

Uskalla kysyä! Mieti hetki itse, mutta jos asia ei aukea noin puolessa tunnissa, niin älä jää murehtimaan – kysy rohkeasti apua kollegoiltasi, sillä pääset pitkälle!

Mikä on työnkuvassasi parasta Idiksessä?

Ensimmäisenä mieleen tulee työyhteisössämme vallitseva hyvä henki ja mitä tulee itse työntekoon, niin pääsy erilaisiin projekteihin on tuntunut hyvältä. Teen yhteistyötä tutkimusporukan ja muiden tiimien kanssa ja teen näin ollen tosiaan tutkimuksia ja myös niiden pohjalta suunnittelupuolen hommia – koen mielekkäänä sen, että näen suunnittelutyön koko kaaren alusta loppuun asti.

Roolisi virkistystoimikunnassa

Olen toiminut muutaman vuoden virkistystoimikunnassa: tavoitteenamme on innostaa kaikki mukaan yhteisiin aktiviteetteihin, kuten helposti katsottaviin teatterikappaleisiin, liikunta- ja muihin tapahtumiin. Virkistystoimikunta syntyi koronan jälkeen, kun Jyrki kysyi, haluaisimmeko järjestää yhteisiä tapahtumia – innostuin ajatuksesta heti.

The post Rakennesuunnittelija Riina Kuikan tie IdeaStructuraan appeared first on IdeaStructura.

Green Building Council Finland (FIGBC) on voittoa tavoittelematon kestävän rakennetun ympäristön yhdistys. FIGBC kokoaa työryhmiin jäsenorganisaatioidensa asiantuntijoita.

Ryhmässä mukana laaja joukko rakennusalan edelläkävijöitä

Kiertotaloustyöryhmään valittiin 34 asiantuntijaa rakennusalan eri toimialueilta, kuten tilaajien, urakoitsijoiden, materiaalivalmistajien, järjestöjen, suunnittelijoiden ja kaupunkien edustajia. Työryhmän vetäjänä toimii Salla Saukkoriipi, kestävän kehityksen asiantuntija FIGBC:stä.

Onnittelut Jenni, pääset nyt maalaamaan vähän isommalla pensselillä!

Kiitos paljon! Olen tosi innoissani kiertotaloustyöryhmään valinnastani. Tarkoituksenamme on saada skaalattua käytäntöjä ja valtavirtaistettua kiertotaloustoimia ja uudelleenkäyttöä rakentamisessa. Toiveenani on tietenkin myös se, että saisimme toteutettua jotakin konkreettista työryhmämme kautta.

Tärkeän äärellä

Kokoonnumme viisi kertaa vuoden aikana ja itse asiassa tänään on ensimmäinen kokoontumisemme: saman pöydän ääressä tulee olemaan todella paljon rakennusalan kiertotalouden edistäjiä – mahtavaa, että saan olla tässä porukassa mukana! Uskon, että oma osaamiseni tulee laajentumaan ja toisaalta ajattelen, että IdeaStructuran uudelleenkäyttöhankekokemuksista löytyy paljonkin ammennettavaa kehittäessämme alamme kiertotalousasioita.

The post IdeaStructuran Jenni Malinen valittiin FIGBC:n kiertotaloustyöryhmään appeared first on IdeaStructura.