Rakennuksen tietomalleja eli BIM-malleja (Building Information Model) käytetään yleisesti uudiskohteidensuunnittelussa. Nyt niiden käyttö on yleistymässä myös korjausrakentamisessa.
IdeaStructuran rakennesuunnittelun tietomalliasiantuntijan Mika Konttilan mukaan tietomallit tuovat merkittävää etua rakennusten suunnitteluun. BIM-malleihin voidaan syöttää paljon tietoa ja niiden avulla pystytään suunnittelemaan vaativia rakenteita.
– Todenmukaiset tietomallit helpottavat rakenteiden eri osa-alueiden yhteensovittamista ja törmäystarkasteluja. BIM-mallien laajan tietosisällön ansiosta suunnittelussa voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia toimintoja, kuten simulaatioita. Mallien tietosisältöjä on mahdollista täydentää koko rakennuksen elinkaaren ajan. Tietomallintamisen avulla lopputuloksesta saadaan kerralla laadukkaampi, mikä näkyy työaikataulun lyhenemisenä ja suunnittelukulujen kevenemisenä. Suunnitelmista saadaan myös luotua aikaisempaa havainnollisempia, summaa Konttila mallintamisen etuja.
Monia korjauskohteita jo mallinnettu
IdeaStructura on hyödyntänyt tietomallintamista korjausrakentamisessa jo useita vuosia. Sen avulla on suunniteltu muun muassa Helsingin Kansalliskirjaston, Kaartin maneesin ja Akava-talon korjausrakentamishankkeet. Tällä hetkellä työn alla on lahtelaisen teollisuuskiinteistön muuttaminen korkeakoulukampukseksi.
Periaatteessa kaikista rakenteista ja kohteista voidaan tehdä tietomallit. Konttilan mielestä mallintamista on kuitenkin järkevää hyödyntää vain osassa työvaiheista.
– Kokemus on osoittanut, että kantavat rakenteet kannattaa mallintaa, mutta detaljit on fiksumpaa piirtää 2D-piirroksina. Itse esimerkiksi käytän tekniikkaa, jossa BIM-mallia ja pikseli- sekä vektorigrafiikkaa käytetään päällekkäin, Konttila sanoo.
Osaava suunnittelija selviää yllätyksistäkin
Olemassa olevasta rakennuksesta tehdään inventointimalli eli rakennuksen tietoja kartoitetaan yhdeksi digitaaliseksi kokonaisuudeksi. Uudet rakenteet mallinnetaan rakenneinventointimalliin, joka on tehty esim. inventointi- ja arkkitehtimallin, vanhojen piirustusten, rakenneavausten, mittausten ja valokuvien pohjalta.
Saneerattavien kohteiden mallintamisen hidasteena on usein vanhojen suunnitelmien puuttuminen. Monesti käykin niin, että tietomallien luomiseen tarvittavat rakenteiden lähtötiedot saadaan kerättyä vasta pintarakenteiden purkutöiden jälkeen. Suunnittelijalta vaaditaankin ammattitaitoa, jotta projekti saadaan vietyä maaliin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, vaikka matkan varrella vastaan tulisikin yllätyksiä. Osaava suunnittelija pystyy myös hyödyntämään vanhan rakenteen osia luovasti.
– Vanhojen reikien hyödyntäminen voisi olla nykyistä tehokkaampaa. Se tulisi monesti halvemmaksi kuin timanttisahaaminen ja lisätuennat, Konttila toteaa.
Tietomallinnuksen hyödyt rakennesuunnittelussa
- Varmistaa, että projektin laajuus, kustannukset ja toimivuus ovat tavoitteiden mukaisia.
- Hankeosapuolten suunnitteluvaiheen yhteistyö paranee.
- Projektin kustannuslaskenta ja aikataulutus tehostuu.
- Vaihtoehtoisia suunnitelmia on helppo luoda ja mallinnettujen rakenteiden prototyypit ovat helposti testattavissa.
- Uusia innovaatioita voidaan testata kustannustehokkaasti.
- Havainnollisten mallien ansiosta projektin haasteita on helpompi ratkoa jo suunnitteluvaiheessa.
- Mahdollistaa merkittävät säästöt rakennusprojektin kokonaiskustannuksissa.
- Arviot ja riskianalyysit tarkentuvat, odottamattomien riskien todennäköisyys vähenee.
- Rakennuksen elinkaaren hallinta ja kunnossapito tehostuvat.
Lisätietoja:
IdeaStructura
Mika Konttila, tietomalliasiantuntija, rkm
+358 40 8266 722
mika.konttila@ideastructura.com