”On aina hienoa, kun toteuttaja tai joku muu projektin osapuoli palkitaan onnistumisestaan. Silloin voi itsekin ajatella, että olemme saaneet olla suunnittelutoimistona mukana osana suurempaa kokonaisuutta ja että meidänkin tekemillä ratkaisuilla on ollut positiivinen vaikutus onnistuneeseen lopputulokseen”, pohtivat Verneri Laari, Risto Malkki ja Jouko Tanskanen IdeaStructuran Savonlinnan toimistosta.
Työturvallisuuskilpailu on käyty Itä-Suomen osalta ja vuoden 2020 voittajat ovat selvinneet: pk-sarjan voittajaksi työturvallisuuskilpailussa selvisi kilpailuun ensimmäisen kerran osallistunut Savonlinnan Saneerauspalvelu Oy. Rakennusteollisuus ry:n tiedotteesta käy ilmi, että kilpailu oli poikkeuksellisen kovatasoinen. Kriteeristö oli varsin tiukka tapaturmien osalta. Niin pääurakoitsijoiden kuin aliurakoitsijoiden tapaturmat vaikuttivat ankaralla asteikolla alentavasti painotettuun työmaakohtaiseen keskiarvoon. Työturvallisuushavaintojen määrä puolestaan nosti keskiarvoa.
IdeaStructuran rakennesuunnittelijat mukana palkitussa Savonlinnan maakuntamuseon korjaus- ja laajennusprojektissa
Pk-sarjan työturvallisuuskilpailun voiton lisäksi Savonlinnan Saneerauspalvelu voitti myös parhaan korjausrakentamistyömaan palkinnon Savonlinnan maakuntamuseon rakennushankkeellaan. Jouko, Risto ja Verneri IdeaStructuran Savonlinnan toimistosta olivat hankkeessa mukana: kohteen vastuusuunnittelijana toimi Jouko, Risto ja Verneri toimivat puolestaan rakennesuunnittelijoiden tehtävissä.
Jokaisen palkin kunto on tarkastettu alapohjassa
Maakuntamuseoprojekti tuli päätökseensä tammikuun alussa, jolloin kohteen lopputarkastus tehtiin, mutta sitä ennen IdeaStructuran rakennesuunnittelijat ehtivät suunnittelun lisäksi myös vierailla useamman kerran kohteessa. ”Etenkin alapohjan ryömintätilassa tuli vietettyä tunti jos toinenkin. Jokainen alapohjan palkki piti käydä läpi ja tarkistaa mahdollisten vaurioiden laajuus. Kesän kuumuus, suojahaalarit ja ryömintätilan muuttuvat maaston muodot loivat pysyviä muistoja erilaisista työolosuhteista”, muotoilee Verneri diplomaattiseen tyyliinsä. (Toim. huom.! Pääsemme tutustumaan myöhemmin Verneriin henkilökuvajutun myötä ja kuulemme ehkä silloin lisää hänen omatekoisesta asustaan: olisiko tuosta asusta voinut olla iloa maakuntamuseon alapohjan palkistoa tutkittaessa!)
Vanha viljamakasiini haastoi suunnittelijansa
Matkan varrelle mahtui paljon haasteita, mikä on enemmän sääntö kuin poikkeus korjauskohteissa. ”Vanhat piirustukset eivät aina vastanneet rakennettua todellisuutta, joka toi oman pikantin makunsa suunnittelutyöhön ja varmuudella kohteen rakentamiseenkin. Me suunnittelijat saimme tehdä ison joukon rakennusfysikaalisia tarkasteluja, koska kohteen rakenteissa piti käyttää Hunton-kuitueristeitä mineraalivillan ja perinteisen höyrysulun sijaan. Vanha viljamakasiini on suojeltu kohde ja juuri näiden suojelullisten seikkojen huomioiminen haastaa tekijänsä”, suunnittelutrio pohtii.
Suunnittelijoiden kiitosterveiset työmaapäällikölle
Nykyinen Savonlinnan maakuntamuseo, entinen jyvästö, jyvämakasiini tai viljamakasiini – rakkaalla lapsella on monta nimeä – on nyt valmis ja rakennesuunnittelijoiden työpöydillä on ollut jo hyvän tovin uudet haasteet. ”Aivan erityisesti on vielä mainittava, että Savonlinnan Saneerauspalvelun työmaapäällikön, Mika Monosen kanssa meidän toimistomme oli helppo tehdä hyvin sujuvaa yhteistyötä”, huikkaa Verneri haastattelumme lopuksi.
Kohteen historia pähkinänkuoressa
Savonlinnan maakuntamuseo sijaitsee Riihisaaressa, jonka vanhin tunnettu nimi on Kavassisaari: saarta käytettiin Olavinlinnan isojen veneiden, kavassien satamana. Saaren nimeksi tuli 1600-luvulla Riihisaari saarelle rakennettujen riihien takia.
Juuri remontin läpikäynyt Savonlinnan maakuntamuseo valmistui vuonna 1852: rakennus tehtiin jyvästöksi, jonka vetoisuus oli 20 000 viljatynnyriä. Jyvämakasiinin suunnitteli saksalainen Ernst Lohrmann, joka toimi Suomen intendenttikonttorin päällikkönä. Lohrmann toimi C.L. Engelin seuraajana. Intendenttikonttorin päällikkö oli suuriruhtinaskunnan pääarkkitehti ja rakennustaiteen asiantuntija, joka toimi siksi koko autonomisen suuriruhtinaskunnan alueella.
Rakennuksesta tehdyt julkisivu-, pohja- ja poikkileikkauspiirustukset ovat säilyneet tallessa. Makasiinin alkuperäinen käyttötarkoitus päättyi sata vuotta sitten vuonna 1921, jonka jälkeen saari luovutettiin puolustusvoimien käyttöön. Riihisaari rakennuksineen siirtyi puolestaan Savonlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1963. Heti seuraavana vuonna Riihisaari suojeltiin lailla.
Rakennuksessa on toiminut kesäravintola ja näyttelyitä kunnes Savonlinnan maakuntamuseo avasi yleisölle ovensa vuonna 1985.