Raken­ta­mi­sen monio­saa­ja Juk­ka Hut­tuses­ta raken­nus­ter­veys­asian­tun­ti­ja

Poh­dim­me täs­sä jutus­sa sisäil­maon­gel­mia ja haas­tat­te­lem­me diplo­mi-insi­nöö­ri Juk­ka Hut­tus­ta, Idea­Struc­tu­ran raken­nus­fy­siik­ka- ja sisäil­mas­pe­sia­lis­tia, joka on uuni­tuo­re RTA: raken­nus­ter­veys­asian­tun­ti­ja.

Anne­taan Idea­Struc­tu­ran toi­mi­tus­joh­ta­jal­le het­kek­si suun­vuo­ro ja kysy­tään hänel­tä Jukas­ta. ”Juk­ka tai­taa raken­nus­fy­si­kaa­li­sen suun­nit­te­lun ja raken­ne­suun­nit­te­lun, hän on suve­ree­ni niin kor­jaus- kuin uudis­puo­len­kin koh­teis­sa, vetää Kok­ko­lan toi­mis­toam­me ja nyt hän tosi­aan val­mis­tui raken­nus­ter­veys­asian­tun­ti­jak­si. Juk­ka­mai­seen tapaan opin­näy­te­työ on pikem­min­kin väi­tös­kir­ja­mai­nen eepos kuin RTA-tut­kin­non opin­näy­te­työ. Juk­ka on ”ihmeäi­jä”, ehty­mä­tön kiin­nos­tus ja innos­tus alaam­me koh­taan häm­mäs­tyt­tä­vät minua”, ker­too Jyr­ki Jal­li osa­kas­kol­le­gas­taan.

Nose­bo-ilmiö voi­mis­taa oirei­ta

Suo­ma­lai­set koke­vat sisäil­maan liit­ty­vät ter­veys­ris­kit usein suu­rem­pi­na ja vaka­vam­pi­na kuin mitä ne tut­ki­mus­tie­don perus­teel­la ovat. Tämä sel­vi­si Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen vuon­na 2019 toteut­ta­mas­ta Kan­sal­li­ses­ta sisäil­ma­kar­toi­tuk­ses­ta, jos­sa sel­vi­tet­tiin suo­ma­lais­ten tie­to­ja ja käsi­tyk­siä sisäil­mas­ta. Uut­ta THL:n tut­ki­mus­tie­toa on myös se, että sisäil­ma­ky­se­lyis­sä esiin tul­leen oirei­lun perus­teel­la ei voi­da luo­tet­ta­vas­ti arvioi­da raken­nuk­sen kun­toa, vaan se tulee teh­dä tek­ni­sil­lä tut­ki­muk­sil­la ja mit­tauk­sil­la. Nose­bo-ilmiö voi­mis­taa hen­ki­löi­den koke­maa oirei­lua. ”On hyvä, että mik­ro­bio­lo­gian ja tek­nis­ten seik­ko­jen lisäk­si myös näi­tä asioi­ta tut­ki­taan, kos­ka eriä­vät käsi­tyk­set sisäil­man mer­ki­tyk­ses­tä ter­vey­del­le voi­vat aiheut­taa, ja aiheut­ta­vat­kin, häm­men­nys­tä ja huol­ta”, Juk­ka sanoo.

Kos­teus- ja home­vau­rioi­den lisäk­si sisäil­maon­gel­mia aiheut­ta­vat myös monet muut teki­jät: ilman­vaih­to­jär­jes­tel­män puut­teet, kemial­li­set hiuk­kas­mai­set mate­ri­aa­li­pääs­töt ja ilman epä­puh­tau­det, pölyi­syys ja läm­pö­on­gel­mat, lii­an läm­min ja kui­va huo­neil­ma ja veto­hai­tat; myös näi­den teki­jöi­den aiheut­ta­mat ter­vey­del­li­set ja talou­del­li­set vai­ku­tuk­set ovat mit­ta­via.

Maal­li­koi­den suu­ri huo­li sisäil­mao­lo­suh­teis­ta on täy­sin ymmär­ret­tä­vää

Sisäil­ma, eten­kin ”homeil­ma”, on ollut jo pit­kään median ja monen tut­ki­mus­lai­tok­sen­kin lem­pi­lap­si: leh­det ovat otsi­koi­neet vuo­si­kym­men­ten ajan, miten sisäil­ma voi sai­ras­tut­taa vaka­vas­ti. Siten ei ole ihme, että suo­ma­lai­set ovat huo­lis­saan sisäil­mam­me laa­dus­ta. THL:n Kan­sal­li­ses­ta sisäil­ma­kar­toi­tuk­ses­ta sel­vi­si myös, että lähes 60 pro­sent­tia ihmi­sis­tä oli sitä miel­tä, että home- ja kos­teus­vau­rio on niin vaka­va asia, että sii­hen täy­tyy puut­tua välit­tö­mäs­ti.

Sisäil­maon­gel­mien ruok­ki­mi­nen ei ole kenen­kään edun mukais­ta ellei sii­hen ole oikeas­ti aihet­ta. Päin­vas­toin tur­han huo­len liet­so­mi­nen aiheut­taa ihmi­sil­le stres­si­ti­lan ja huo­les­tu­mi­sen myö­tä ris­ki todel­li­sel­le sai­ras­tu­mi­sel­le kas­vaa, (Kari Rei­ju­la, Raken­nus­leh­ti 4.12.2019). Rei­ju­la on Hel­sin­gin yli­opis­ton työ­ter­veys­huol­lon pro­fes­so­ri, arvos­tet­tu sisäil­maon­gel­mien asian­tun­ti­ja.

Sisäil­ma­kor­jauk­sien arvioi­daan myös epä­on­nis­tu­van var­sin usein sii­tä syys­tä, että mik­ro­be­ja sisäl­tä­viä raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja ei pois­te­ta riit­tä­vän kat­ta­vas­ti. ”Kos­teus- ja homeon­gel­mien ennal­taeh­käi­se­mi­ses­sä ja kor­jaa­mi­ses­sa on vie­lä pal­jon teh­tä­vää ennen kuin tilan­ne saa­daan edes tyy­dyt­tä­väl­le tasol­le, mut­ta lopul­ta kyse ei kui­ten­kaan ole kovin moni­mut­kai­sis­ta eikä vält­tä­mät­tä edes isois­ta toi­men­pi­teis­tä – ei tämä mitään raket­ti­tie­det­tä ole”, Juk­ka tote­aa.

Homei­den mää­rä on vähen­ty­nyt

”Raken­nuk­sis­sa ja mis­sä tahan­sa ihmi­sa­su­muk­sis­sa sekä nii­den raken­teis­sa on ollut aina homet­ta ja mui­ta mik­ro­be­ja, myös säde­sie­niä. Kon­dens­si, dif­fuusio, kapil­laa­ri­kon­dens­si, tok­si­suus yms. hie­noil­ta kuu­los­ta­vat ilmiöt sekä nii­den aiheut­ta­mat mik­ro­bion­gel­mat ovat olleet samo­ja kivi­kau­des­ta läh­tien. Homei­den mää­rä ja ehkä myös laji­kir­jo ovat pie­nen­ty­neet asu­mi­sen siir­ryt­tyä maa­kuo­pis­ta, luo­lis­ta ja savu­pir­teis­tä jat­ku­vas­ti läm­pi­miin ja entis­tä kui­vem­piin raken­nuk­siin”, Juk­ka sanoo. ”En halua vähä­tel­lä kos­teus- ja homeon­gel­mia, mut­ta hie­man häm­men­tää se, mik­si homeil­le pitäi­si nykyi­sin olla lähes nol­la­to­le­rans­si”, Juk­ka ihmet­te­lee.

Homei­den ter­vey­teen vai­kut­ta­vis­ta meka­nis­meis­ta ei tie­de­tä riit­tä­väs­ti

Homei­den ter­vey­teen vai­kut­ta­vis­ta meka­nis­meis­ta ei tie­de­tä vie­lä­kään riit­tä­väs­ti, vaik­ka asi­aa on tut­kit­tu ja sii­hen on panos­tet­tu parin vii­me vuo­si­kym­me­nen aika­na todel­la pal­jon. ”Oireet ovat todel­li­sia, mut­ta usein oirei­den syy jää epä­sel­väk­si ja siten myös oikean rat­kai­sun sel­vit­tä­mi­nen: pitää­kö raken­nuk­seen teh­dä laa­jat kor­jauk­set vai aut­tai­si­ko aina­kin ensia­pu­na jokin muu kei­no, esi­mer­kik­si ilman­vaih­don paran­ta­mi­nen tai epä­puh­taus­reit­tei­nä ole­vien suu­rim­pien rako­jen ja rei­kien til­kit­se­mi­nen”, kysyy Juk­ka. Vali­tet­ta­vas­ti pelk­kää ter­veys­hai­tan pois­ta­mis­ta eli taval­laan tosia­sial­li­sen ongel­man kor­jaa­mis­ta pide­tään lähin­nä kepu­li­kons­ti­na, jos samal­la ei uusi­ta koko raken­net­ta.

Alal­la ei ole riit­tä­väs­ti tie­toa onnis­tu­neis­ta sisäil­ma­kor­jauk­sis­ta

”Har­va on huo­lis­saan muo­vien ja mui­den kemi­kaa­lien pääs­tö­vai­ku­tuk­sis­ta tai huo­nos­ta ilman­vaih­dos­ta: säde­sie­ni pää­see otsi­koi­hin ker­ta toi­sen­sa jäl­keen ja raken­nuk­sia vaa­di­taan puret­ta­vak­si säde­sie­ni­löy­dök­sen perus­teel­la var­muu­den vuok­si koko­naan, vaik­ka alal­la ei ole riit­tä­väs­ti tie­toa sii­tä, kuin­ka ylei­ses­ti ja mil­lä mene­tel­mil­lä teh­dyt sisäil­ma­kor­jauk­set ovat van­hois­sa raken­nuk­sis­sa onnis­tu­neet”, poh­tii Juk­ka. Onnis­tu­neis­ta kor­jauk­sis­ta ei kukaan rapor­toi eikä nii­tä edes tut­ki­ta, kos­ka käy­tän­nön koh­teis­sa pelä­tään ”nuk­ku­van kar­hun herät­tä­mis­tä”.

Yli­kor­jaa­mi­sen ris­ki

Vau­rioi­den täs­mä­kor­jauk­set sekä eri­lai­set tapaus­koh­tai­set kor­jaus­rat­kai­sut ovat vähen­ty­neet. Eikä tilan­ne vali­tet­ta­vas­ti tule paran­tu­maan, kun hyväk­syt­tä­vis­tä kor­jaus­rat­kai­suis­ta ja nii­den arva­tuis­ta käyttöi’istä laa­di­taan oppai­ta, joi­den sisäl­tö muis­tut­taa viran­omais­oh­jei­ta. Eri­tyi­ses­ti raken­nus­his­to­rial­li­ses­ti arvok­kais­sa raken­nuk­sis­sa yli­kor­jaa­mi­sen ris­ki on ilmei­nen ja tilan­ne on raken­nus­suo­je­lun kan­nal­ta ongel­mal­li­nen. Sekin on hyvä huo­mioi­da, että käsi­tyk­set suo­si­tel­ta­vis­ta kor­jaus­me­ne­tel­mis­tä ovat muut­tu­neet hyvin pal­jon vii­mei­sen 20 vuo­den aika­na ja tule­vat myös jat­kos­sa muut­tu­maan. Joku vii­sas on jos­kus sano­nut, että jäl­ki­kä­teen arvioi­tu­na par­haat kor­jauk­set ovat olleet nii­tä, jot­ka ovat syys­tä tai toi­ses­ta jää­neet toteu­tu­mat­ta.

Liik­keel­lä ris­ki­rat­kai­sua­sen­teel­la

Jot­kut alal­la toi­mi­vis­ta vähät­te­le­vät kos­teus- ja homeon­gel­mia, tois­ten myy­des­sä jota­kin pal­ve­lua, lai­tet­ta tai raken­nus­ma­te­ri­aa­lia. Kil­pai­lu on koven­tu­nut: kun­to­tut­ki­joi­ta ja mui­ta asian­tun­ti­joi­ta on tul­lut alal­le pal­jon, ja kun­to­tut­ki­joi­ta kou­lu­te­taan koko ajan lisää.

Pers­pek­tii­vi raken­nus­tek­nii­kas­ta ja raken­nus­his­to­rias­ta saat­taa jää­dä sup­pean kou­lu­tuk­sen saa­neil­la kun­to­tut­ki­joil­la kevyeh­kök­si. Ris­ki­rat­kai­sua­sen­ne voi olla pahim­mil­laan ainoa lii­ket­tä ohjaa­va teki­jä: kaik­ki tämän het­ken ohjeis­tuk­ses­ta ja hyväs­tä raken­ta­mis­ta­vas­ta vähän­kin poik­kea­va on auto­maat­ti­ses­ti ris­ki­rat­kai­su ja pitää kor­va­ta uudel­la tai muu­toin ihmi­set sai­ras­tu­vat.

Pur­kaa ei pitäi­si var­muu­den vuok­si pelk­kien sisäil­mas­to-ongel­mien takia

Raken­ne­tek­ni­nen ja raken­nus­fy­si­kaa­li­nen osaa­mi­nen ovat Idea­Struc­tu­ran toi­min­nan kes­kiös­sä. Raken­ne- ja kor­jaus­suun­nit­te­lun ohel­la yhä suu­rem­pi osa Idea­Struc­tu­ran työ­kan­nas­ta on koh­dis­tu­nut jul­kis­ten raken­nus­ten sisäil­mas­to-ongel­mien sel­vit­tä­mi­seen ja raken­nus­ten kun­non tut­ki­mi­seen.

”Raken­nus­ten sisäil­maon­gel­mia aiheut­ta­neet teki­jät eivät ole val­tao­sin suin­kaan sel­kei­tä ja laa­ja-alai­sia kos­teus- ja home­vau­rioi­ta tai van­hois­sa raken­teis­sa ole­vien mik­ro­bien aiheut­ta­mia: kes­ki­öön näyt­täi­si nouse­van raken­nus­ten puut­teel­li­nen ilman­vaih­to, ilman­vaih­toon liit­ty­vät pai­ne­suh­deon­gel­mat ja hal­lit­se­mat­to­mat vuo­toil­ma­vir­tauk­set sekä muo­vi­mat­to-ongel­mis­ta aiheu­tu­neet kemial­li­set emis­siot: nämä joh­to­pää­tel­mät ovat syn­ty­neet vuo­sien aika­na, jol­loin Idea­Struc­tu­ra on toteut­ta­nut tut­ki­muk­sia. Tätä taus­taa vas­ten raken­tei­den laa­ja­mit­tai­set ja ns. var­muu­den vuok­si teh­dyt pur­ka­mi­set sekä kor­vaa­mi­nen uusil­la raken­teil­la eivät ole usein­kaan perus­tel­tu­ja toi­men­pi­tei­tä aina­kaan sisäil­mas­ton mitat­ta­vien laa­tusuu­rei­den kan­nal­ta. Käyt­tä­jien odo­tuk­set ja ennak­ko­luu­lot sekä muut­tu­neet tila­tar­peet tosin saat­ta­vat kään­tää vaa­ka­ku­pin toi­sin päin”, sum­maa Juk­ka.

Idea­Struc­tu­ra on teet­tä­nyt opin­näy­te­töi­tä ja ohjeis­tuk­sia

Idea­Struc­tu­ra on teet­tä­nyt tämän jutun aihe­pii­riin liit­tyen ja yli­mi­toi­tet­tu­jen kor­jauk­sien vält­tä­mi­sek­si opin­näy­te­töi­tä (mm. Mali­nen Jen­ni: Kak­sois­laat­ta­pal­kis­to­ra­ken­teen tut­ki­mus- ja kor­jaus­me­ne­tel­mät, Aal­to-yli­opis­to 2015).

Kloo­ria­ni­so­lien mer­ki­tys­tä on sel­vi­tet­ty ja tekeil­lä on opin­näy­te­työ mm. Myco­me­ter-mene­tel­mäl­lä teke­mis­täm­me jo sadois­ta käy­tän­nön koh­tei­den mik­ro­bi­näyt­tee­no­tois­ta.

Myös sisäil­maon­gel­mais­ten koh­tei­den ilman­vaih­to­kor­jauk­siin on pyrit­ty teet­tä­mään opin­näy­te­työn muo­dos­sa ohjeis­tus­ta, kos­ka käy­tän­nön koke­mus­ten mukaan ongel­mat joh­tu­vat usein ilman­vaih­to-ongel­mis­ta eivät­kä ole raken­tei­den mik­ro­bi­vau­rioi­den seu­rauk­sia, vaik­ka tut­ki­mus­ten läh­tö­koh­ta­na oli­si­kin ollut alun perin raken­nuk­sen käyt­tä­jien ja tilaa­ja­ta­hon huo­li kos­teus- ja home­vau­riois­ta.