fbpx
sisailman tutkiminen

Kirsi-Maria Seikkula tutki yleisimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia

IdeaStructuran sisäilma-asiantuntija Kirsi-Maria Seikkula on tutkinut yleisimpiä sisäilmaongelmien aiheuttajia. Kyseessä oli tilastollinen tarkastelu kahden kaupungin julkisomisteisissa rakennuksissa perustuen aiempiin tutkimuksiin. Tutkimus tehtiin rakennusterveysasiantuntijan (RTA) koulutusohjelman opinnäytetyönä ja siinä hyödynnettiin myös Kirsi-Marian aikaisempaa työkokemusta Kokkolan kaupungin palveluksessa.

Tutkimuksessa tilastoitiin kaikki Kokkolan ja Pietarsaaren rakennukset, joihin oli tehty sisäilmatutkimuksia vuosina 2010-16. Sisäilmaongelmia esiintyi pinta-alaperusteisesti noin 50% kaikista rakennuksista, mikä on huomattavan suuri määrä ja kuvastaa ongelmien yleisyyttä. Eniten ongelmia oli koulurakennuksissa, mutta myös päiväkodeissa ja toimistotiloissa. Maamme rakennuskannasta 15 % on julkisomisteisia rakennuksia ja tämän tutkimuksen tulokset lienevät yleistettävissä laajalti suomalaisiin julkisrakennuksiin. Saadut tulokset sisäilmaongelmien yleisimmistä syistä ovat yhteneväiset Kosteus- ja hometalkoidenloppuraportissa (2015) listattujen kuntien yleisimpien sisäilmaongelmien aiheuttajien kanssa.

Yleisimpiä sisäympäristöongelmien aiheuttajia ovat ilmanvaihto-ongelmat, rakenteiden tiiviysongelmat sekä kosteus- ja mikrobiongelmat. Näistä eniten esiintyi ilmanvaihdon ongelmia, joita ovat mm. riittämätön ilmanvaihdon teho, laiteviat ja vääränlainen käyttö.
Tiiviysongelmia tavattiin tyypillisesti ulkovaipparakenteiden liittymäkohdissa, esimerkiksi seinän ja lattian liittymän välisessä raossa, josta kulkeutuu rakenteiden sisältä epäpuhtauksia sisäilmaan. Kosteusvaurioita esiintyi eniten alapohja- ja yläpohjarakenteissa sekä maanvastaisissa seinärakenteissa, sillä nämä rakenneosat ovat alttiita ympäristön sääolojen ja maaperän kosteuden vaikutuksille.
Sisäilmaongelmiin tartutaan usein liian myöhään, vasta sitten kun on varma epäilys tai tieto että kaikki ei ole hyvin. Ongelmia on kuitenkin paljon, ja niiden vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vain tilojen käyttäjiin. Alla esimerkkikaavio rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän tarkastuksen tulosten sekä tarkasteltujen tekijöiden korjausten kiireellisyyden arvioinnin esittämistavasta tutkimusraportissa.
Osasyynä ongelmien korkeaan määrään on se ettei rakennuksia yksinkertaisesti huolleta tarpeeksi tai niitä ei tunneta. Seikkula kannustaakin olemaan hyvin ajan tasalla rakennusten historiasta ja nykytilasta:
– Rakennuksia on esimerkiksi käytetty pidempään tai suuremmilla käyttäjämäärillä kuin alun perin on tarkoitettu, ilmanvaihto ei ole riittävän kattava tai toiminta-ajat ovat epätarkoituksenmukaiset, rakennusten peruskorjauksia ei toteuteta riittävän ajoissa. Kouluissa pitäisi edelleen ohjata käyttäjät ulos tauoittain eli välitunneille, ja huolehtia perinteisestä kattavasta ikkunatuuletuksesta, etenkin vanhemmissa rakennuksissa.

Suunnittelulla voidaan vaikuttaa paljon rakennuksen elinkaareen ja pintamateriaalien kulutuksenkestävyyteen. Nykytiedon mukaiset riskirakenteet tulisi minimoida julkisista rakenteista. Rakennusten suunnittelu tulisi toteuttaa rakenteiden kosteusfysikaalinen suunnittelu tarkasti huomioiden, eikä esimerkiksi vain esteettisyysnäkökulma edellä. Kaikkia rakennuksia tulisi kuitenkin aina säännöllisesti huoltaa ja korjata ja peruskorjaukset tulisi suorittaa ajallaan.
Keskustelu julkisten rakennusten sisäilmatilanteesta on herkkää ja helposti kiihtyvää. Tämä voi olla jopa yksi syy, miksi varhainen puuttuminen jää vähemmälle huomiolle. Kuitenkin heti pienenkin epäilyksen syntyessä, olisi tärkeää tehdä kokonaisvaltainen, mutta ei kuitenkaan välttämättä kovin yksityiskohtainen tarkistus mahdollisiin ongelmakohtiin, jolloin lopulliset korjaustoimenpiteet ja kustannukset voisivat jäädä vähäisimmiksi.

Tutkimustyön perusteella työstettiin rakennuksen sisäilmatekninen katsastuspalvelu. Sisäilmatekninen katsastus on käytännössä rakennuksen kuntoarvion sekä rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen kevennetty ja yhdistelty tutkimusmuoto.
– Katsastuksen perusteella voidaan löytää ne riskitekijät, jotka voivat tulevaisuudessa olla edesauttamassa sisäilmaongelman syntyä. Tämä on kustannustehokas tutkimuspalvelu, jolla voidaan ennakoida eri syystä johtuvia ongelmia, niin että aiheuttajiin voidaan vaikuttaa ennen kuin tilanne johtaa sisäilman laadun selvään heikentymiseen, Seikkula kertoo.
Sisäilmateknistä katsastusta suositellaan sellaisiin kohteisiin, joista ei ole vielä saatu oireita. Näin voidaan ennakoivasti korjata tekijöitä pienemmällä vaivalla.
– Aikaisemman puuttumisen paikkojahan on. Sisäilmakatsastus on huomattavasti helpompi ja kustannustehokkaampi tapa tarttua asiaan, verrattuna suurempiin toimenpiteisiin joita yleensä tarvitaan siinä vaiheessa kun jotain ongelmaa selvästi on, mukaan lukien oirekyselyt, monenlaiset materiaali- ja sisäilmanäytteet, altistumisarvioinnit jne, Seikkula huomauttaa.
Myös rakennusten korjausrahoitukseen kannattaisi kiinnittää huomiota jo etukäteen.
– Meidän rakennuskantamme tilanne kun on mikä on, tulisi tämä totuus myöntää kunnissa ja kaupungeissa ja yksinkertaisesti sitoa tietty määrä budjetista säännöllisiin tarkastuksiin, myös varmasti jossain vaiheessa tarvittaviin korjaus- tai parannustoimenpiteisiin, Seikkula toteaa.
– Jälkimmäiset jäävät kustannuksiltaan pienemmiksi jos ensimmäisiinkin löytyy rahoitus. Lisäksi korvamerkitty rahoitus ei jäisi vaalikausien ja vaihtuvuuden jalkoihin, vaan tulisi käytettyä ajoissa.


Lisätietoja: Kirsi-Maria Seikkula, tila- ja sisäilma-asiantuntija, kirsi-maria.seikkula(@)ideastructura.com

Valikko