Kir­si-Maria Seik­ku­la tut­ki ylei­sim­piä sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­jia

Idea­Struc­tu­ran sisäil­ma-asian­tun­ti­ja Kir­si-Maria Seik­ku­la on tut­ki­nut ylei­sim­piä sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­jia. Kysees­sä oli tilas­tol­li­nen tar­kas­te­lu kah­den kau­pun­gin jul­ki­so­mis­tei­sis­sa raken­nuk­sis­sa perus­tuen aiem­piin tut­ki­muk­siin. Tut­ki­mus teh­tiin raken­nus­ter­veys­asian­tun­ti­jan (RTA) kou­lu­tus­oh­jel­man opin­näy­te­työ­nä ja sii­nä hyö­dyn­net­tiin myös Kir­si-Marian aikai­sem­paa työ­ko­ke­mus­ta Kok­ko­lan kau­pun­gin pal­ve­luk­ses­sa.

Tut­ki­muk­ses­sa tilas­toi­tiin kaik­ki Kok­ko­lan ja Pie­tar­saa­ren raken­nuk­set, joi­hin oli teh­ty sisäil­ma­tut­ki­muk­sia vuo­si­na 2010–16. Sisäil­maon­gel­mia esiin­tyi pin­ta-ala­pe­rus­tei­ses­ti noin 50% kai­kis­ta raken­nuk­sis­ta, mikä on huo­mat­ta­van suu­ri mää­rä ja kuvas­taa ongel­mien ylei­syyt­tä. Eni­ten ongel­mia oli kou­lu­ra­ken­nuk­sis­sa, mut­ta myös päi­vä­ko­deis­sa ja toi­mis­to­ti­lois­sa. Maam­me raken­nus­kan­nas­ta 15 % on jul­ki­so­mis­tei­sia raken­nuk­sia ja tämän tut­ki­muk­sen tulok­set lie­ne­vät yleis­tet­tä­vis­sä laa­jal­ti suo­ma­lai­siin jul­kis­ra­ken­nuk­siin. Saa­dut tulok­set sisäil­maon­gel­mien ylei­sim­mis­tä syis­tä ovat yhte­ne­väi­set Kos­teus- ja home­tal­koi­den­lop­pu­ra­por­tis­sa (2015) lis­tat­tu­jen kun­tien ylei­sim­pien sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­jien kans­sa.

Ylei­sim­piä sisäym­pä­ris­tö­on­gel­mien aiheut­ta­jia ovat ilman­vaih­to-ongel­mat, raken­tei­den tii­viy­son­gel­mat sekä kos­teus- ja mik­ro­bion­gel­mat. Näis­tä eni­ten esiin­tyi ilman­vaih­don ongel­mia, joi­ta ovat mm. riit­tä­mä­tön ilman­vaih­don teho, lai­te­viat ja vää­rän­lai­nen käyt­tö.
Tii­viy­son­gel­mia tavat­tiin tyy­pil­li­ses­ti ulko­vaip­pa­ra­ken­tei­den liit­ty­mä­koh­dis­sa, esi­mer­kik­si sei­nän ja lat­tian liit­ty­män väli­ses­sä raos­sa, jos­ta kul­keu­tuu raken­tei­den sisäl­tä epä­puh­tauk­sia sisäil­maan. Kos­teus­vau­rioi­ta esiin­tyi eni­ten ala­poh­ja- ja ylä­poh­ja­ra­ken­teis­sa sekä maan­vas­tai­sis­sa sei­nä­ra­ken­teis­sa, sil­lä nämä raken­neo­sat ovat alt­tii­ta ympä­ris­tön sää­olo­jen ja maa­pe­rän kos­teu­den vai­ku­tuk­sil­le.
Sisäil­maon­gel­miin tar­tu­taan usein lii­an myö­hään, vas­ta sit­ten kun on var­ma epäi­lys tai tie­to että kaik­ki ei ole hyvin. Ongel­mia on kui­ten­kin pal­jon, ja nii­den vai­ku­tuk­set ulot­tu­vat laa­jem­mal­le kuin vain tilo­jen käyt­tä­jiin. Alla esi­merk­ki­kaa­vio raken­nuk­sen ilmanvaihtojärjestelmän tar­kas­tuk­sen tulos­ten sekä tar­kas­tel­tu­jen tekijöiden kor­jaus­ten kii­reel­li­syy­den arvioin­nin esittämistavasta tut­ki­mus­ra­por­tis­sa.
Osa­syy­nä ongel­mien kor­ke­aan mää­rään on se ettei raken­nuk­sia yksin­ker­tai­ses­ti huol­le­ta tar­peek­si tai nii­tä ei tun­ne­ta. Seik­ku­la kan­nus­taa­kin ole­maan hyvin ajan tasal­la raken­nus­ten his­to­rias­ta ja nyky­ti­las­ta:
– Raken­nuk­sia on esi­mer­kik­si käy­tet­ty pidem­pään tai suu­rem­mil­la käyt­tä­jä­mää­ril­lä kuin alun perin on tar­koi­tet­tu, ilman­vaih­to ei ole riit­tä­vän kat­ta­va tai toi­min­ta-ajat ovat epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set, raken­nus­ten perus­kor­jauk­sia ei toteu­te­ta riit­tä­vän ajois­sa. Kou­luis­sa pitäi­si edel­leen ohja­ta käyt­tä­jät ulos tauoit­tain eli väli­tun­neil­le, ja huo­leh­tia perin­tei­ses­tä kat­ta­vas­ta ikku­na­tuu­le­tuk­ses­ta, eten­kin van­hem­mis­sa raken­nuk­sis­sa.

Suun­nit­te­lul­la voi­daan vai­kut­taa pal­jon raken­nuk­sen elin­kaa­reen ja pin­ta­ma­te­ri­aa­lien kulu­tuk­sen­kes­tä­vyy­teen. Nyky­tie­don mukai­set ris­ki­ra­ken­teet tuli­si mini­moi­da jul­ki­sis­ta raken­teis­ta. Raken­nus­ten suun­nit­te­lu tuli­si toteut­taa raken­tei­den kos­teus­fy­si­kaa­li­nen suun­nit­te­lu tar­kas­ti huo­mioi­den, eikä esi­mer­kik­si vain esteet­ti­syys­nä­kö­kul­ma edel­lä. Kaik­kia raken­nuk­sia tuli­si kui­ten­kin aina sään­nöl­li­ses­ti huol­taa ja kor­ja­ta ja perus­kor­jauk­set tuli­si suo­rit­taa ajal­laan.
Kes­kus­te­lu jul­kis­ten raken­nus­ten sisäil­ma­ti­lan­tees­ta on herk­kää ja hel­pos­ti kiih­ty­vää. Tämä voi olla jopa yksi syy, mik­si var­hai­nen puut­tu­mi­nen jää vähem­mäl­le huo­miol­le. Kui­ten­kin heti pie­nen­kin epäi­lyk­sen syn­tyes­sä, oli­si tär­ke­ää teh­dä koko­nais­val­tai­nen, mut­ta ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä kovin yksi­tyis­koh­tai­nen tar­kis­tus mah­dol­li­siin ongel­ma­koh­tiin, jol­loin lopul­li­set kor­jaus­toi­men­pi­teet ja kus­tan­nuk­set voi­si­vat jää­dä vähäi­sim­mik­si.

Tut­ki­mus­työn perus­teel­la työs­tet­tiin raken­nuk­sen sisäil­ma­tek­ni­nen kat­sas­tus­pal­ve­lu. Sisäil­ma­tek­ni­nen kat­sas­tus on käy­tän­nös­sä raken­nuk­sen kun­toar­vion sekä raken­nuk­sen kos­teus- ja sisäil­ma­tek­ni­sen kun­to­tut­ki­muk­sen keven­net­ty ja yhdis­tel­ty tut­ki­mus­muo­to.
– Kat­sas­tuk­sen perus­teel­la voi­daan löy­tää ne ris­ki­te­ki­jät, jot­ka voi­vat tule­vai­suu­des­sa olla ede­saut­ta­mas­sa sisäil­maon­gel­man syn­tyä. Tämä on kus­tan­nus­te­ho­kas tut­ki­mus­pal­ve­lu, jol­la voi­daan enna­koi­da eri syys­tä joh­tu­via ongel­mia, niin että aiheut­ta­jiin voi­daan vai­kut­taa ennen kuin tilan­ne joh­taa sisäil­man laa­dun sel­vään hei­ken­ty­mi­seen, Seik­ku­la ker­too.
Sisäil­ma­tek­nis­tä kat­sas­tus­ta suo­si­tel­laan sel­lai­siin koh­tei­siin, jois­ta ei ole vie­lä saa­tu oirei­ta. Näin voi­daan enna­koi­vas­ti kor­ja­ta teki­jöi­tä pie­nem­mäl­lä vai­val­la.
– Aikai­sem­man puut­tu­mi­sen paik­ko­ja­han on. Sisäil­ma­kat­sas­tus on huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­pi ja kus­tan­nus­te­hok­kaam­pi tapa tart­tua asi­aan, ver­rat­tu­na suu­rem­piin toi­men­pi­tei­siin joi­ta yleen­sä tar­vi­taan sii­nä vai­hees­sa kun jotain ongel­maa sel­väs­ti on, mukaan lukien oire­ky­se­lyt, monen­lai­set mate­ri­aa­li- ja sisäil­ma­näyt­teet, altis­tu­mi­sar­vioin­nit jne, Seik­ku­la huo­maut­taa.
Myös raken­nus­ten kor­jaus­ra­hoi­tuk­seen kan­nat­tai­si kiin­nit­tää huo­mio­ta jo etu­kä­teen.
– Mei­dän raken­nus­kan­tam­me tilan­ne kun on mikä on, tuli­si tämä totuus myön­tää kun­nis­sa ja kau­pun­geis­sa ja yksin­ker­tai­ses­ti sitoa tiet­ty mää­rä bud­je­tis­ta sään­nöl­li­siin tar­kas­tuk­siin, myös var­mas­ti jos­sain vai­hees­sa tar­vit­ta­viin kor­jaus- tai paran­nus­toi­men­pi­tei­siin, Seik­ku­la tote­aa.
– Jäl­kim­mäi­set jää­vät kus­tan­nuk­sil­taan pie­nem­mik­si jos ensim­mäi­siin­kin löy­tyy rahoi­tus. Lisäk­si kor­va­mer­kit­ty rahoi­tus ei jäi­si vaa­li­kausien ja vaih­tu­vuu­den jal­koi­hin, vaan tuli­si käy­tet­tyä ajois­sa.

Lisä­tie­to­ja: Kir­si-Maria Seik­ku­la, tila- ja sisäil­ma-asian­tun­ti­ja, kirsi-maria.seikkula(@)ideastructura.com