Jälkijännitettyjen rakenteiden suunnittelu on Toni Korhoselle tuttua
Toni löytyy IdeaStructuran Hämeenlinnan toimistolta. Työpöytänsä ääressä istuu rauhallinen insinööri, joka on valmistunut hiljattain YAMK:ksi Hämeen ammattikorkeakoulusta. YAMK-tutkinnon myötä Tonilla on valmiudet poikkeuksellisen vaativien rakenteiden suunnitteluun.
Tapiolan WeeGee-talon viereen valmistuu keväällä 2021 komea 10-kerroksinen asuinkerrostalo, Kulttuurimajakka, jonka kahdelle sivulle rakennetaan osittain kaksikerroksinen liiketila. Toni toimii nyt työmaavaiheeseen ehtineen allianssiurakkana toteutettavan hankkeen rakennesuunnittelijana, hankkeen vastaava rakennesuunnittelija on Jani Paajanen, IdeaStructuran Helsingin toimistosta. Liiketilan yläpohjan pihakansirakenne toteutetaan jälkijännitettynä pilarilaattana.
Kohti insinöörin uraa
”Ensimmäinen kesätyöpaikkani oli rakennustyömaalla, niin kuin muutkin nuoruuteni kesätyöpaikat, joiden puikoissa isäni oli. Olin tuolloin 15-kesäinen. Ehkä näistä kokemuksista alkoi syntyä pikkuhiljaa sen suuntaisia ajatuksia, että haluaisin opiskella rakennusalan insinööriksi”, Lukion jälkeen turenkilaiselle nuorelle miehelle tuntui luontevalta hommata opiskelupaikka Hämeenlinnasta, ja hän pääsikin heti Hämeen ammattikorkeakouluun. ”Valmistuttuani HAMKista, olin muutaman vuoden NCC:n tuotantopuolella töissä, mistä siirryin Optiplanin korjauspuolelle rakennesuunnittelijaksi”, Toni muistelee.
YAMK-opinnäytetyö jälkijännitetyistä teräsbetonirakenteista ja niiden suunnittelusta
Toni on ennättänyt tehdä rakennesuunnittelijana IdeaStructurassa töitä jo liki viisi vuotta. ”YAMK-tutkinnon hankkiminen tuntui luontevalta ja opiskelut sujuivatkin näppärästi viikonloppuisin. Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä, joista 30 kertyy opinnäytetyöstä, jonka tein jälkijännitetyn pilarilaatan mitoituksesta ja punossuunnittelusta”, innostuu Toni kertomaan. ”Olen viihtynyt IdeaStructurassa mainiosti – pidän haasteista ja siitä, että olen saanut kehittyä asiantuntijana. Työnjakomme Kulttuurimajakkahankkeessa Paajasen Janin kanssa on ollut sellainen, että Jani on käynyt palavereissa ja minä olen tehnyt ”mökin” käytännön suunnittelun”, Toni jatkaa. ”Jos en tiedä, miten jokin ei ennestään itselle tuttu suunnittelullinen seikka pitää ratkaista, pyrin ensin selvittämään asian itsenäisesti eri lähteistä ja vertailemalla eri laskentamenetelmiä. Mikäli ratkaisua ei löydy niin sitten mennään repimään kokeneempien suunnittelijoiden hihoja”, summaa Toni.
Jälkijännitettyjen rakenteiden hyödyistä
Jälkijännitetyt rakenteet ovat yleensä paikallavalettuja betonirakenteita. Jälkijännitetyllä rakenteella saavutetaan useita etuja verrattuna pehmeällä teräksellä raudoitettuun betonirakenteeseen.
”Jänneteräksissä on merkittävästi korkeampi vetolujuus ja siksi rakenteeseen ei tarvita niin paljon raudoitusta, mikä tuo näin säästöä rakenteen omaan painoon ja taipumat ovat helpommin hallittavissa. Jälkijännitetyllä rakenteella voidaan myös madaltaa laattarakenteen korkeutta, jolloin betonia tarvitaan vähemmän. Esimerkiksi jos jänneväli olisi pidempi kuin viisi metriä, olisi jälkijännitetty laattarakenne noin kolmanneksen ohuempi verrattuna pehmeillä teräksillä raudoitettuihin rakenteisiin”, Toni kertoo.
”Laattojen ollessa saman paksuisia, saavutetaan laattarakenteiden jälkijännittämisellä pidemmät jännevälit kuin tavanomaisesti raudoitetuilla laatoilla ja näin rakennukseen saadaan enemmän avointa tilaa, koska kantavien pystyrakenteiden määrää voidaan vähentää. Jälkijännitetty laattarakenne tekee myös lattiarakenteiden taipumat helpommin hallittavimmiksi. Suuri osa laattarakenteiden taipumasta kun syntyy betonin omapainon vaikutuksesta”, sanoo Toni.
Sporttisen miehen vapaa-aika on lätkän täyteinen
Uomarinteen koulu, Vantaan Energia ja Säteilyturvakeskus ovat kaikki hankkeita, joissa Toni on toiminut rakennesuunnittelijana. Paljon mies tuntuu ehtivän tekemään vapaa-ajallaankin: Toni on innokas kiekkoilija – hän pelaa 3. divisioonassa reilut parikymmentä ottelua kaudessa ja siihen päälle tulevat vielä treenit ja höntsäjäät, jolloin lätkää kertyy 3-5 kertaa viikossa. Kun Tonilta kysyy, onko hän säästynyt havereitta, saa kysymykseen napakan ei-vastauksen. ”Mutta ei se haittaa – onhan meillä ideastructuralaisilla hyvät vakuutukset”, Toni nauraa ja kertoo tarinan viime kaudella pelikentällä poikki menneestä hampaastaan.